Blink ja Tipping point

Voisiko intuitiota hyödyntää paremmin? Entä miten synnyttää sosiaalinen epidemia? Kuluneella viikolla olen lukenut Malcolm Gladwellin kirjoja (Välähdys, http://fi.wikipedia.org/wiki/välähdys ja Leimahduspiste, http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_1394.asp). Välähdys (Blink – The Power of Thinking Without Thinking) käsittelee alitajuista tai vaistonvaraista päätöksentekoa. Usein intuitio on parempi tapa tehdä päätöksiä kuin rationaalinen ja pitkä harkinta. Toisaalta kannattaa myös tunnistaa sosialisaatioprosessin myötä syntyneet oman alitajuntansa kuopat ja ennakkoluulot. Gladwell vyöryttää perusteellisia esimerkkejä sieltä ja täältä. Leimahduspiste (The Tipping Point) … Lue lisää

Päästövähennyksillä alkaa olemaan todella kiire

Valtionevosto julkaisi tänään ilmastopoliittiseen selontekoon liittyviä selvityksiä. Lisätiedot ja itse selvitykset löytyvät VNK:n sivuilta: http://www.vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=236390 Tilanne alkaa olemaan todella huolestuttava. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan päästöjä on teollisuusmaissa vähennettävä vähintään 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Globaalit päästöt pitää saada kääntymään laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen tulisikin pyrkiä täysin hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Huono uutinen on se, että ilmaston lämpeneminen näyttää jatkuvasti olevan nopeampaa kuin mitä on ennustettu. Erilaiset takaisinkytkennät … Lue lisää

Katastrofin aineksia

Kävin katsomassa Espoo Cinessä John Websterin dokumentin ”Katastrofin aineksia” (http://www.katastrofinaineksia.info/). Dokumentti teki vaikutuksen. Se tekee erinomaisen näkyväksi sen, kuinka järkyttävän riippuvaisia olemme öljystä. Kannattaa lukea ajatukseni myös SLL:n ilmastoblogista osoitteessa: http://ilmastoblogi.wordpress.com/ Viikonloppu sujui mukavasti. Valmistauduin tulevan viikon puhetilaisuuksiin. Kävin juhlimassa Eekku Aromaan valmistujaisia ihanien ihmisten ja herkullisen ruuan kera. Sunnuntaina piipahdin Maan ystävien hallituksen kokouksessa ja kävin katsomassa Websterin dokumentin. Viikon aikana kävin juoksemassa 60 kilometria ja pyäräilin noin 100 … Lue lisää

Välähdyksi Taiteiden yöstä

Perjantaina nautimme Taiteiden yöstä. Piipahdimme Senaatintorilla kuuntelemassa Maria Gasoliinaa (http://www.mariagasolina.net/). Kauneimman musiikkielämyksen tarjosi kuitenkin jousikvartetti Aleksanterinkadulla. Kolme viulistia ja yksi sellisti tekivät pysäyttäviä sovituksia ikivihreistä kappaleista. Lisäksi piipahdimme Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa lueskelemassa ja selailemassa kirjoja. Kirjat näyttävät, tuoksuvat ja tuntuvat hyvältä. Illan päätteeksi pyörähdimme Töölönlahden rannalla hämmästelemässä kanoottiesitystä sekä tulishowta. Kaipaan kaupungin kuvassa urbaania katutaidetta. Milloin Helsingin kaduilla nähdään esimerkiksi näitä: http://www.banksy.co.uk/outdoors/horizontal_1.htm Taide- ja kulttuuri parantaa ihmisten elämänlaatua. Miten … Lue lisää

Turpeen energiankäyttö tulee tiensä päähän

Aamupäivällä kävimme läpi Suomen luonnonsuojeluliiton Eurooppatiedotushankkeen turveosiota. Turverintamalla on tapahtunut viimeaikoina paljon. Keväällä (23.4.) järjestettiin toimittajille suo-info. Materiaali löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/julkaisut/suo-info/index_html. Keväällä (22.5.) valmistelimme myös yleistajuisen paperin kysymyksiä ja vasauksia muotoon turpeen energiakäytön haitoista: http://www.sll.fi/tiedotus/julkaisut/turpeen-energiakaytto Lisäksi olemme olleet vaikuttamassa Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan päätöksiin, jossa kaadettiin mm. MEP Eija-Riitta Korholan turve-esitykset. Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n kirje Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnalle turpeen energiakäytöstä 23.6.2008: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/The-truth-about-peat-diesel Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote parlamentin ympäristövaliokunnan äänestyksestä: Järki ja … Lue lisää

Olkiluodon skandaali jatkuu

Olkiluodon skandaali jatkuu yhä uusien ongelmien ja laiminlyöntien tullessa julkisuuteen. Aihetta on pompoteltu STUK:n, TEM:n ja TVO:n välillä. Tilanne ei selvästi ole hallinnassa. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto osallistui kuluneella viikolla (20.8.) keskusteluun: Olkiluodon ydinvoimalan lupamenettely keskeytettävä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/olkiluodon_lupamenettely Kannattaa myös seurata Greenpeacen blogeja aiheesta: http://blogi.greenpeace-online.net/ Nuclear Reaction: http://weblog.greenpeace.org/nuclear-reaction/ Aamupäivällä pidimme Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tutkimusjaoston palaveria oikeusministeriössä. Tutkimusjaosto toimii aloitteentekijänä ja asiantuntijana erilaisissa kansalaisyhteiskuntaa koskevissa tutkimus- ja kehityshankkeissa sekä niiden rahoittamisessa. Tavoitteen a on … Lue lisää

Olkiluodon työntekijät eivät saa puhua

Tiistai aamuna pidimme palaveria ViSiO:ssa. ViSiO on käynnistänyt Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena täydennyskoulutuskokonaisuuden. Olen itse mukana hankkeessa yhtenä luennoitsijana. Lisätietoja: http://www.visili.fi/hankkeet_taydennyskoulutus.htm. Iltapäivällä kävimme läpi Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelusektorin ajankohtaisia asioita yhdessä ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissisen ja ekoenergiavastaava Kaarina Toivosen kanssa. Samalla kävimme läpi myös ydinvoimakampanjavastaavan paikkaan tulleita työhakemuksia. Näyttää siltä, että ydinvoimakampanjavastaavalle on todella tarvetta. YLE:n Ajankohtaisen kakkosen mukaan Olkiluodon työntekijöille on asetettu tiukat salassapitosäännöt. Ajankohtainen Kakkonen YLE TV2:ssa: http://atuubi.yle.fi/ohjelmat/ajankohtainen_kakkonen

Ilmastolaki nyt! – tempaus 9.9. klo 8-12 eduskuntatalolla

Maanantaina suunnittelimme Ilmastolaki nyt! –tempausta 9.9. eduskuntatalon edessä. Tule mukaan ja ilmoittautu osoitteessa: http://www.PolttavaKysymys.fi/ihmisbanderolli. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirissä jätimme lausunnon valmisteilla olevasta Hämeen ympäristöstrategiasta. Lausunnon voi lukea täältä: http://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/hameen-ympstrategia. Lisäksi kirjoittelin pari pikku-uutista VegFestistä ja Polttava Kysymys -kampanjasta Luonnonsuojelijalehteen. Iltapäivällä vietimme toimistolla Katjan ja Astan läksiäisiä. Illalla kävin juoksemassa ja törmäsin matkalla niin Elvikseen kuin Aleksiin ja Nasuunkin. Käpylä on kiva paikka! Annoin haastattelun ruuan ympäristövaikutuksista. Hyvä, että asia on … Lue lisää

VegFest ja maraton-juoksu

Sunnuntaina kävin aamulla juoksemassa. Jossain jalkapohjissa kutittelee oudolla tavalla maraton-juoksu (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maraton). Kunto tuntuu olevan ihan kohdallaan ja mitään erityistä harjoittelua ei ehkä tarvittaisi. Vähän vain rytmin ja matkan vaihtelua aamulenkkeihin. Olen juossut maratonin parikin kertaa (vuosina 1998 ja 2001), mutta ehkä kolmas kerta vielä, nyt vegaanina, tekisi hyvää. Yksi mainio paikka olisi mennä osoittamaan mieltä moottoriteitä vastaan Viiden tunnelin maratoniin (http://www.kisakallio.fi/uutiset/viidentunnelinmarathon.html). Iltapäivällä olin Tampereella vetämässä VegFestissä (http://www.vegfest.net/) ympäristöpaneelia. Mainio tilaisuus! … Lue lisää

Heterogeeninen joukko

Nautimme myöhäistä aamiaista lauantaina Ulriikan, Silken ja Anna-Stiinan kanssa meillä kotona Käpylässä. En näytä olevani yksin tulevaisuuspohdintojeni kanssa. Aikakautta tuntuu riivaavan se, että monilla muillakin on hakusessa omat tulevaisuuden suunnitelmansa. Päivällä lueskelimme Annukan kanssa lehtiä ja kirjoja. Ohessa mainio poiminta viimeisimmästä Vegaia-lehdestä (2/2008): ”Eläinten syöminen, se on kuin raiskaamista… Molemmissa tapauksissa käydään käsiksi ruumiiseen ilman lupaa. Se on suunnattoman epätoivoista.” Esseisti Antti Nylen, Helsingin Sanomien NYT-liite 17/2008. Illalla piipahdimme Laurin … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa