1.3.2009: Viikko päivästä päivään

Maanantaina osallistuin Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnan (KANE) kokoukseen Säätytalolla. Lisäksi vedin kansalaisjärjestöjen kokousta liittyen Kööpenhaminan ilmastokokouksen ympärillä järjestettäviin aktiviteetteihin. Illalla istuimme Käpylässä Kohtuus-klubin kanssa puhumassa mm. talouskriisin ympäristövaikutuksista. Tiistaina olin esittelemässä väitöskirjatyötäni Tampereella jatko-opintoseminaarissa Umbrellassa. Istunnon jälkeen kävin lounaalla fantastisessa Veganissimossa Jenni Kauppilan kanssa. Keskustelimme kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Illan viimeistelin kirja-artikkeleita ympäristöliikkeen organisoitumisesta ja talouskriisin ympäristövaikutuksista sekä tekemääni taustaselvitystä epämuodollisesta kansalaistoiminnasta. Keskiviikkona vedin aamupäivällä Luonnonsuojeluliiton Ekotiimin kokousta. Iltapäivällä  istuin liikenne- ja viestintäministeriössä ruuhkamaksutyöryhmän … Lue lisää

22.2.2009: Viikon edellä – suurin osa vastustaa lisäydinvoimaa

Perjantaina olin Vihreiden ympäristöjärjestöille järjestämällä aamupalatapaamiselle, jossa Oras Tynkkysen ja Panu Laturin johdolla kävimme vapaamuotoista keskustelua ajankohtaisista ilmasto- ja energiapolitiikan kysymyksistä. Tämän jälkeen annoin haastattelun Radio Sisulle Ruotsin ydinvoimatilanteesta. Loppupäivä kului erilaisia raportteja ja aineistoja lukemalla. Vietin sähköpostittoman perjantain ja luin satoja sivuja paikoin kiinnostavaa aineistoa. Illalla kävimme Annukan kanssa istumassa iltaa Minnan, Niklaksen, Päivin ja Jannen kanssa. Lauantai sujui relaillessa sekä kotia ja sähköposteja siivotessa. Sunnuntaina kävin aamulla 20 … Lue lisää

19.2.2009: Tulossa: Sähköpostiton perjantai

Olin tänään eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta. Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto löytyy täältä ja valiokunnassa pitämäni esitys tästä. Eduskunnan jälkeen kokoustimme Kepassa kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille suunnatun koulutustilaisuuden järjestämisestä. Ruotsin radion haastattelu ydinvoimasta siirtyi perjantaille, joten jäin toimistolle siivoamaan ja järjestelemään sähköpostejani. Huomisen ajattelin viettää sähköpostitonta perjantaita ja pohtia jos ottaisin tämän tavaksi. PS. Opiskelijat vastustavat yliopistolakia ja hallintorakennus on vallattu. Tilannetta voi seurata osoitteesta: http://opiskelijatoiminta.net/

17.2.2009: Talouskriisi helpotti ruuhkia ja vähensi päästöjä

Normal 0 false false false MicrosoftInternetExplorer4 /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Table Normal”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-parent:””; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:”Times New Roman”; mso-ansi-language:#0400; mso-fareast-language:#0400; mso-bidi-language:#0400;} Iltapäivällä YLE:n TV-uutiset kävivät kysymässä kommenttiani talouskriisin vaikutuksista ympäristöön. YLE:n uutisten mukaan Sähkön kulutus on pudonnut roimasti, ja tieliikenne vähentynyt selvästi talouskriisin vuoksi. Puoliysin uutisissa ajettu pätkä ja siitä tehty verkkouutinen on katsottavissa täältä. Kirjoitin kommentistani pienen jutun myös … Lue lisää

15.2.2009: Kevään aurinkoa ja kirjoitushommia

Aurinkoinen sunnuntai käynnistyi kevyellä 15 kilometrin juoksulenkillä. Tämän päälle tein kotona vielä pientä lihaskuntoharjoitusta. Lounaaksi valmistimme Annukan kanssa herkullisia tofu-tortilloita. Sitten olikin aika tarttua päivän kirjoitushaasteiden pariin. Kirjoittelin artikkelia ruuan ympäristövaikutuksista valmisteilla olevaan Faunan kasvisruokakirjaan. Tämän jälkeen hioin talouskriisin ympäristövaikutuksia käsittelevää artikkelia tulevaan kriisipamflettiin. Viimeistelin myös ympäristöliikkeiden organisoitumista käsittelevää kirja-artikkelia sekä luonnostelin kevytativismista viritteillä olevaa artikkelia. Lisäksi kirjoitin vielä blogikirjoituksen Kaventajiin lähikaupoista ja erikoisruokakaupoista. Illan päätteeksi valmistelin tulevan viikon esityksia … Lue lisää

14.2.2009: Suomen ympäristöpolitiikka saatanan helvetissä kirjoittamaa

EU-asioiden komitean ympäristöjaostossa käsitellään hallinnon ja eri sidosryhmien kanssa tulevian ympäristöministerineuvoston asialistaa ja Suomen kantoja niihin. Osallistuin kokoukseen torstaina 12.2.2008. On masentavaa seurata kuinka taantumuksellista Suomen ympäristöpolitiikka paikoin on. IPPC-direktiivissa vastustetaan BAT/BREF sitovuutta ja pienille polttolaitoksille tulevia normeja samalla kun suurille laitoksille halutaan lisää joustavuutta. Komission elvytyspaketin yhteydessä Suomi on vastustanut myös alennettua ALV-kantaa ympäristöystävällisiin tuotteisiin. Kaiken huippuna Suomi tukee Tanskan yksinäistä esitystä Gröönlannin valaanpyyntikiintiön lisäämiseksi. Synkkyydessä on kuitenkin jotain … Lue lisää

14.2.2009: Suosittelen: Welhon liittymä vaihtoon

Viimeiset pari päivää olen tapellut tietoliikenneongelmien kanssa. Welhon mukaan koneeni on toiminut osana bot-verkkoa. Tosin tämän tiedon saamiseksi yritin turhaa saada lisätietoa asiakaspalvelusta puhelimitse ja jouduin kirjoittelemaan tunteja sähköpostiviestejä. Joidenkin ongelmien, joita itse en ole pystynyt lainkaan havaitsemaan, verkkoyhteyteni on nyt katkaistu ilman varoitusta pari kertaa. Kolmannella kerralla liittymäni irtisanotaan Welhon toimesta lopullisesti ja pysyvästi. Koneeni virustorjunta ei löydä vakoiluohjelmia tai viruksia koneestani. Todennäköisesti langaton verkkoni on kaapattu jonkin muun … Lue lisää

8.2.2009: Viikko pikakelauksena

Maanantaina koordinoimme järjestöjen välistä yhteistyötä liittyen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Tiistaina kävin Anni Sinnemäen järjestämässä yleispoliittisessa keskustelutilaisuudessa. Keskiviikkona osallistuin Energia- ja Euratom –jaoston kokoukseen TEM:ssä. Torstaina olin kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämisseminaarissa Jyväskylässä. Perjantaina lounastin Worldwatch -instituutin johtajan Christopher Flavinin kanssa. Lauanaina vietimme Annukan kanssa slow-elämää ja seikkailimme Eirassa. Sunnuntaina tein tulevia kivoja töitä alta pois. Tässä välissä ehti tehdä kaikkea muutakin kivaa ja nähdä ihania ihmisiä, mutta niistä ei nyt tällä kertaa … Lue lisää

1.2.2009: Talouskriisi tekee hyvää ympäristölle

Perjantaipäivä sujui Kansalais- ja työväenopistojen keskusliiton (KTOL) järjestämässä Tammiseminaarissa Hämeenlinnassa. Olin paikalla puhumassa ilmastonmuutoksesta ja kansalaistoiminnasta. Erityisen vaikuttava oli kuitenkin IT-suunnittelija Juhana Mykrän ja kirjastonhoitaja Marjatta Hirvijärvi-Saaren Secondlifen kautta pidetty esitelmä sosiaalisesta mediasta ja ikäihmisistä. Lauantaina otimme Annukan kanssa ultrarennosti. Nukuimme pitkään. Opettelin taittelemaan mm. origami kukan ja sammakon. Aluksi tuli pari gmo-versiota, mutta lopulta homma alkoi luonnistua. Terapeuttista. Illalla lueskelin hiukan Jussi T. Kosken kirjaa Arkiähky. Sunnuntaina kävin juoksemassa, … Lue lisää

29.1.2009: Kokouksia ja seminaareja

Aamulla vastailin Energia- ja Ympäristö -lehden toimittajan kysymyksiin kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Tämän jälkeen suunnittelimme ympäristöjärjestöjen yhteistä Ilmastokylää Maailma Kylässä -festareille. Iltapäivän aluksi piipahdin YTV:n ilmastoseminaarissa kuuntelemassa asuntoministeri Jan Vapaavuoren ja Ilmatieteen laitoksen Petteri Taalaksen puheenvuorot. Pujahdin Valkoisesta salista kuitenkin kesken kaiken pyörällä Hotelli Presidenttiin puhumaan Maa- ja kotitalousnaisten koulutuspäiville ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Illalla tarjosimme Annukan kanssa Merille illallisen ja lopuksi viimeistelin vielä oikeusministeriölle koko tammikuun ajan tekemääni taustaselvitystä epämuosollisesta kansalaistoiminnasta.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa