Vieraskynä

Hanna Mattila: Kotimainen kasvisperäinen proteiini on trendituote

Hanna MattilaVieraskynäblogissa maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hanna Mattila

Vuoden 2014 ruokatrendi maailmalla on runsasproteiiniset tuotteet[1].

Suomessakin rahkat ovat olleet vähittäiskaupan nopeimmin kasvava tuoteryhmä[2].

Proteiininhimo on levinnyt kehonrakentajista kuntoilijoihin ja painoaan tarkkaileviin[3].

Proteiininhimo taltutetaan usein eläinperäisellä proteiinilla, vaikka kasvimassan muuntosuhde eläintuotteeksi on pieni[4]. Eläinten rehu tuodaan Euroopan ulkopuolelta ja Suomen rehuproteiiniomavaraisuus onkin vain 15 %.

Proteiini voidaan syödä myös kasvisperäisenä, tosin sekin on usein ulkomaista. Tuontisoija on kuitenkin mahdollista syrjäyttää kotimaisilla palkokasveilla ja täysjyväviljalla.

Lue lisää

Jenni Ruotsi: Vähän ällöttävä ja liian punainen

Jenni RuotsiVieraskynäblogissa Jenni Ruotsi

”Et sylje sitä ulos. Ruokaa ei syljetä, ja kun laitoit sen suuhun niin myös nielet sen.”

*PTHUI*

”Viktor!”

”Tämä on Mamma vähän äckligt.”

Ennen lapsia jätehuoltomme toimi samalla tavalla kuin oletan keskivertopariskunnalla toimivan.

Oli bioroskis, paperiroskis, patterit ja akut omiin laatikoihinsa ja jos jokin jäi pieneksi, se meni joko lyhyemmälle kaverille tai UFFin laatikkoon.

Ruokajätettä ei juurikaan tullut ellei jokin hedelmä tai vihannes yllättäen homehtunut. Emme me maailmaa pelastaneet mutta kannoimme mielestämme kortemme kekoon.

Lue lisää

Sari Aalto-Matturi: Alkoholipolitiikan muutos ei tee meistä italialaisia

Elämäntapaliiton Satu Aalto-Matturi kuvattuna työhuoneessaan.Vieraskynäblogissa valtakunnallisen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Alkoholipolitiikan muutos ei tee meistä italialaisia

Maaliskuun säästöpaketissaan hallitus kutsui suomalaisia laajasti talkoisiin talouden tasapainottamiseksi. Talkooväen juomiin säästöpaketissa ei kajottu.

On kiinnostavaa, että näin vaalien lähestyessä hallitus mieluummin leikkaa lapsilisiä kuin koskee alkoholiveroon.

Suomalaisessa alkoholikeskustelussa on karkeasti erotettavissa kolme kaistaa: huoli päihdehaitoista, huoli alkoholialojen kannattavuudesta sekä huoli yksilönvapauksista,  holhouksesta ja kukkahattuilusta.

Lue lisää

Elina Alasentie: Kumpi hallitsee, sähköposti vai sinä?

SONY DSCVieraskynäblogissa työtapavalmentaja ja professional organizer Elina Alasentie

Kumpi hallitsee, sähköposti vai sinä?

Sähköpostilla on meihin kummallisia vaikutuksia. Toimisitko paperipostisi kanssa kuten ehkä toimit sähköpostisi kanssa:

Haet postit pihan laidalta postilaatikolta, kävelet kotiin, avaat postit ja luet ne. Laitat kirjeet takaisin kuoriin, osan jopa liimaat takaisin kiinni, jotta ne näyttäisivät lukemattomilta. Viet kirjeet takaisin postilaatikkoon. Seuraavana päivänä haet uudet sekä samat vanhat kirjeet jälleen postilaatikosta, viet ne kotiisi, avaat ne jne. Toistat tätä monta päivää.

Postien avaamisen ja sulkemisen välissä kirjoitat asiakirjoja, nimeät ne pikaisesti esim. hallituksen kokous_elok_13.doc, budjetti.xls, seminaariesitys.ppt ja tallennat niitä joihinkin lukuisista projektikansioista. Kun muutaman viikon päästä olet menossa seminaariin, et enää muista, mikä kahdestakymmenestä seminaariesitys-sanan sisältävästä tiedostosta olikaan juuri se oikea.

Lue lisää

Sonja Vartiala: Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Vieraskynäblogissa SoSonja Vartialanja Vartiala

Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Meillä suomalaisilla on tapana ajatella, että olemme sivistyneitä, rehellisiä ja tunnollisia ympäristökysymysten edelläkävijöitä, jotka rakastavat puhdasta luontoa ja sinisiä järviä.

Ilmastopolitiikassa totuus on kuitenkin toinen: kansainvälisessä vertailussa Suomen ilmastopolitiikka on kelvotonta, kunnianhimottomuudessaan kuudenneksi surkeinta koko EU:ssa.

Ajatus siitä, että jotain on tehtävä, oli oikeastaan muhinut mielessä jo pari vuotta. Tänä syksynä päätimme kaveriporukalla, että nyt olisi aika toimia.

Päätimme lanseerata Rajalla-tempauksen heti IPCC:n raportin julkaisun jälkeen. Silloin media olisi pullollaan keskustelua ilmastopolitiikasta. Miten typerä ajatuksemme olikaan – poliittista keskustelua ei syntynyt lainkaan ja raportti vaiettiin kuoliaaksi muutamassa päivässä.

Yritin itse kahlata läpi kuluvan vuoden keväällä julkaistun kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Milloin sen ympäripyöreä epämääräisyys ei nukuttanut, se jätti jälkeensä hämmennystä:

Lue lisää

Petri Villa: Liikkuminen on välttämätöntä, ilmaston saastuttaminen ei

Bioauto Petri VillaVieraskynäblogissa Suomen Bioauto Oy:n toimitusjohtaja Petri Villa

Liikkuminen on välttämätöntä, ilmaston saastuttaminen ei

Eurooppalainen pääkaupunki, jossa kaduilla tulee vastaan tavarafillareita, fillarin peräkärryjä, äitejä ja isiä lapsineen menossa tarhaan tai harrastuksiin. Bussit ja keskustaan kulkuluvat saaneet autot kulkevat biokaasulla eikä hiukkaspäästöjä synny. Kaupunki-ilman laatu paranee, ja ihmisten kosketus ympäröivään todellisuuteen lisääntyy.

Nyt ei puhuta Amsterdamista tai Kööpenhaminasta. Se voisi olla Helsinki.

Lue lisää

Markku Jussila: Inspiraatiota ja nautintoa pyörän päältä

Vieraskynäblogissa Markku Jussila

Polkupyöräily tasapainoilee vuodesta toiseen historian ja tulevaisuuden, luonnononläheisen hiljaisuuden ja sykkivän metropolin sekä harrastamisen ja työliikenteen törmäyspisteessä.

Joskus kannattaa kuitenkin unohtaa polkupyöräilyn laaja yhteiskunnallinen merkitys. Pohjimmiltaan pyöräily on vain yksinkertaista ja hauskaa puuhaa.

Lue lisää

Annukka Berg: Teoria kestovaipoista

Vieraskynäblogissa Annukka Berg

Olen ollut puoli vuotta äitiyslomalla tutkimustöiden jälkeen, ja välillä tuntuu, että aivot sulavat vauvan kanssa höpötellessä ja kotitöitä puuhatessa.

Toisaalta huomaan ottaneeni vaivihkaa haltuun suuriakin asiakokonaisuuksia liittyen esimerkiksi vauvan asialliseen pukemiseen, syöttämiseen ja nukuttamiseen. Koska en ehtinyt perehtyä asioihin hyvissä ajoin etukäteen, olen joutunut oppimaan monia asioita kantapään kautta.

Kestovaippailu on tästä hyvä esimerkki.

Nyt lähes viiden kuukauden intensiivisen kenttätyön jälkeen koen kuitenkin olevani riittävän oppinut esittääkseni yleisen teorian kestovaippojen sukupolvista.

Lue lisää

Pauliina Seppälä: Lapset ja vanhemmat läsnäolokouluun

Vieraskynäblogissa Pauliina Seppälä

”Toimiva tapa kehittää terveitä reaktioita kaoottiseen maailmaan ympärillämme – ja sisällämme.”

Näin kirjoittaa mindfulness-harjoittelusta psykologi, terapeutti, lasten ja nuorten mindfulness-harjoittelun asiantuntija Chris Willard ensimmäisellä sivullaan kirjassaan Child’s Mind. Mindfulness Practises to Help Our Children Be More Focused, Calm, and Relaxed.

Kyllä, kiitos. Juuri tätä minä etsin. Äitinä ja ihmisenä. Perheeni ei ole mitenkään erityisen ongelmallinen, on vain lapsi jota en osaa rauhoittaa ja aikuiset jotka ovat ajatuksissaan ja reagoivat selkäytimisestään, mutta juuri siitä on kyse: meidän aikamme on stressaava.

Lue lisää

Aleksi Neuvonen: Suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa

Vieraskynäblogissa Aleksi Neuvonen

Kataisen hallituksen kesäkuussa 2011 hyväksytyssä ohjelmassa esitetään tavoite tehdä suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa.

Tavoite on uudenlainen avaus suomalaisen ympäristöpolitiikan perinteessä, joka on nojannut enemmän ylhäältä-alas suuntautuvaan sääntelyyn ja suuriin infrastruktuuri-investointeihin kuin ihmisten valmiuksien ja tekemisen kehittämiseen.

Mutta miten ympäristötietoisuuden kehittäminen tulisi ymmärtää, jotta siitä seuraisi todella ympäristömyönteisiä valintoja ja koko yhteiskuntaa muuttavia ratkaisuja, joilla ympäristökuormistus radikaalisti pienenee?

Neljän kohdan lista antaa hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiselle strategista suuntaa.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

Leo stranius

leostranius

2 148 3 812

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan.

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia.

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla.

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia.

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö.

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen.

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi

7 0
Open
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54. @firstbeat.suomi

Hyvää juhannusta!

31 4
Open
Hyvää juhannusta!

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily!

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon

28 0
Open
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö! #pyöräily #triathlon

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen.

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja.

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista.

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja

17 2
Open
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. @inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.

45 6
Open
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.

Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!

33 1
Open
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!

Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!

41 4
Open
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena. Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala. Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy. Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle. Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.

18 0
Open
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä Lauantaina 95 km pyöräilyä Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.