101 onnen päivää

Mitä jos lääkäri sanoisi, että sinulla on elinaikaa jäljellä enää 100 päivää? Ryhdyin ajatusleikkiin: päätin elää syksyllä 2022 kolme kuukautta kuin viimeistä päivää, sukeltaa elämän merkityksellisyyden äärelle ja pitää hupenevista päivistäni päiväkirjaa.

101 onnen päivää ilmestyi kirjakauppoihin sekä ääni- ja ekirjapalveluihin tammikuussa 2024

Tässä ajassa elämän merkityksellisyyden etsiminen korostuu, ja sen olisi hyvä olla jokaisen mielessä. Merkitystä ei kannata odotella kuolinvuoteelle asti. Monilla meistä on lukuisia valinnan mahdollisuuksia jo aiemmin, mutta harmillisen usein kuitenkin siirrämme itselle tärkeitä asioita – siihen hetkeen, kun aika on ajanut ohi.

Lue lisää

Syyskuun kokeilu: Paperikirjat vai äänikirjat

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Syyskuussa kokeilin lukea mahdollisimman paljon paperikirjoja. 

Yksi inspiroivimpia kirjoja syyskuussa oli Fausto Brizzi: 100 onnen päivää. Tämän myötä ajattelin itsekin käynnistää 100 onnen päivää -kokeilun.

Kaiken kaikkiaan ehdin lukea kuukauden aikana kahdeksan paperikirjaa. Tämän lisäksi kuuntelin 28 äänikirjaa. 

Lue lisää

Helmikuun kokeilu: Säännöllinen unirytmi

Helmikuun alussa järjestin itselleni hyvinvointiviikon. Tämä on sovellus norjalaisen Erik Bertrand Larssenin helvetinviikosta.

Yhtenä viikon sääntönä on mennä mennä nukkumaan joka päivä klo 22.00 ja nousta sängystä ylös klo 5.00.

Olen huomannut, että vaikka herään aikaisin, jään helposti aamuisin sänkyyn lukemaan uutisia, kuuntelemaan äänikirjaa tai seuraamaan sosiaalista mediaa. Hyvinvointiviikolla en näin tehnyt ja ajattelin jatkaa kokeilua koko kuukauden, koska tämä toi selväsi sekä aikaa (esim liikunnalle) että energiaa aamuihin.

Lue lisää

Vuonna 2021 yhteensä 370 kirjaa – Ohessa niistä 8×5 suositusta

Kokeilin tammikuussa 2020, voisinko lukea tai kuunnella kuukauden aikana 31 kirjaa. Keväällä 2020 huomasin, että olin lukenut tai kuunnellut jo sata kirjaa. Vuoden lopussa kirjoja kertyi yhteensä 375.

Oma kirjani Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän ilmestyi vuoden 2022 alussa.

Vuonna 2021 ajattelin ottaa rennommin. Päätin kuitenkin twiitata jokaisesta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta ja pian huomasin, että kirjoja kertyi lähes samaa tahtia kuin viime vuonna. Joulukuussa katsoin, että koko vuoden osalta olisi mahdollista päästä kirja per päivä tahtiin ja tässä sitä nyt ollaan.

Kirjojen kuuntelun/lukemisen ohella sain viimeisteltyä tänä vuonna myös yhden oman kirjan. Kirjassani avaan mm. sitä, miten tämä on keskellä työ- ja perhe-elämää mahdollista. Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän ilmestyy ihan kohta eli 3.1.2022.

Viimeisen kahden vuoden aikana eli tämän vuosikymmenen kuluessa olen lukenut tai kuunnellut nyt yhteensä 745 kirjaa. Vaikka luin ja kuuntelin kirjoja aiemminkin kohtalaisen paljon, tuntuu tämä määrä mykistävältä.

Lue lisää

Donitsitaloudesta mallia vastuullisuustyölle

Miten voisimme arvioida yhteiskunnan ja organisaatioiden menestystä kestävän kehityksen eri näkökulmat huomioiden?

Yksi mielenkiintoinen ja mahdollinen lähestymistapa tähän on donitsitalous. Kyseessä on taloustieteilijä Kate Raworthin kehittämä malli, jossa yhteiskuntaa pyritään kuvaamaan kahden rajan avulla. Nämä rajat ovat ekologinen katto ja sosiaalinen perusta.

Kuva: https://www.donitsitalous.fi/

Maapallon ekologinen kantokyky asettaa rajat toiminnallemme. Näitä rajoja emme voi ylittää. Toisaalta haluamme varmistaa hyvinvoinnin. Tämä on minimitaso, jota ei saa alittaa.

Donitsin sisempi rengas kuvaa siis sosiaalista minimiä ja ylempi rengas planeetan rajoja.

Leedsin yliopisto on hiljattain laskenut eri maiden tilanteen suhteessa donitsiin. Valitettavasti yksikään maa maailmassa ei ole onnistunut saavuttamaan hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla.

Suomen tulokset löytyvät tästä. Samalla kun Suomi pystyy takaamaan varsin hyvin hyvinvointia (työllisyysastetta lukuunottamatta), menemme räikeästi planetaaristen rajojen yli kaikilla sektoreilla.

Lue lisää

Ratkaiseeko vetytalous ilmastokiisin?

Vetytaloudesta on puhuttu niin pitkään kuin olen energiakeskustelua seurannut. Tämä ei ole sattumaa. Onhan vety maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Aurinko on suurimmaksi osaksi vetyä. Maapallolla vety on sitoutunut lähinnä veteen. Vettä on paljon.

Voisiko vedystä löytyä ratkaisu sekä energiakysyntään että ilmastokriisiin? Voisiko vety olla pitkään etsitty Kalevalan sampo?

Esimerkiksi 1990-luvun lopussa olin mukana valmistelemassa Helsingin Paikallisagenda 21-ohjelmaa. Tuolloin energiaryhmässä puhuimme, että olisi fiksua investoida maakaasuun, koska sen infrastruktuuri mahdollistaa muutaman vuosikymmenen päässä siintävän vetytalouden.

Muutama vuosikymmen on mennyt. Vetytaloutta ei vain näy. Paitsi toki julkisessa keskustelussa ja startup-pöhinöissä. IPCC:n skenaariot ja Pariisin ilmastosopimus käynnistivät 2010-luvun lopulla uudestaan unohduksiin painuneen vetykeskustelun. Myös Suomessa, jossa VTT on valmistellut Suomen kansallisen vetytiekartan.

Lue lisää

Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän

Tänään tein viimeisiä korjauksia tulevaan kirjaani Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän.

Seuraavaksi kirja lähtee painoon ja ilmestyy heti tammikuussa 2022. Perinteisen painetun kirjan ohella teoksesta on tulossa myös e- ja äänikirjat. Kirjan kustantajana toimii Intokustannus.

Alla kirjan esittely niin kuin se on esitelty kustantajan katalogissa. Kannattaa katsoa tuo katalogi. Jälleen kerran Innolta on tulossa iso kasa huippumielenkiintoisia teoksia!


Lue lisää

Luonnon puolustaja ja ilmastovaikuttaja. Kaupunginvaltuutettu. Isi.

Toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Ekologisen elämän edelläkävijä, ilmastoaktivisti ja kahden lapsen isä Käpylästä. Työskennellyt ympäristö- ja kansalaisjärjestöjohtajana sekä tietoliikennealalla.

Työ: Toimitusjohtaja ja yritysvastuun vauhdittaja, järjestövaikuttaja ja ympäristöasiantuntija.

Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, johtamistaidon ammattitutkinto, tietotekniikan mekaanikko.

Perhe: Koti Helsingin Käpylässä, jossa puoliso Annukka Berg ja kaksi lasta (s. 2011 ja 2014).

Harrastukset: Juoksu, pyöräily, kirjat ja kirjoittaminen sekä vegaaniruoka. Hiilijalanjälki: 2867 kg.

Luottamustoimet: Kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013, HSY hallituksen varapuheenjohtaja, HKL johtokunnan jäsen.

Luonnolle, ilmastolle ja hyvinvoinnille puolustaja Helsinkiin! Tue kuntavaalikampanjaani tästä.

Julkinen CV:ni löytyy täältä.

Voit katsoa myös tämän: Leo Stranius Wikipediassa.

Seuraa minua Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Mielipiteitä ja ajatuksiani noin 150 politiikan eri aihealueeseen voi käydä lukemassa täältä: Leo Stranius – Politiikka A,B,C ja Ö

Lue lisää

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella

Olen saanut puolustaa lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.

Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Huomenna Helsinki on vihreä. Sinä päätät.

Tavoitteeni Helsingille ovat seuraavat:

***

Lue lisää

Päivittäiset päivätorkut – viisi havaintoa

Tammikuussa olen kokeillut uutta tapaa ottaa lounaan jälkeen päiväunet. Tämä on virkistänyt iltapäiviä, mutta vaikeutti aluksi nukahtamista. Nyt homma kuitenkin toimii. Ohessa viisi havaintoa aiheesta kokeilun pohjalta.

Päivittäiset päivätorkut – viisi havaintoa

Vuoden 2021 aikana ajattelin kokeilla joka kuukausi jotain uutta tapaa.

Tammikuussa testissä on ollut päivätorkkujen ottaminen. Nyt kun kuukausi on lopuillaan, on aika tehdä välitilinpäätös.

Aivotutkijoiden mukaan lyhyet torkut kannattaa ottaa esimerkiksi uusien asioiden oppimisen jälkeen, jolloin opitut asiat siirtyvät paremmin pitkäkestoiseen muistiin. Tai sitten juuri ennen jotain vaativaa tehtävää, kun päiväunien jälkeen olo on virkeä ja kykenee oppimaan uutta.

Lue lisää