Nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella

Sitra julkaisi tänään (17.11.2020) erittäin kiinnostavan tutkimusraportin Nutopia – nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Mikko Piispa, Anni Ojajärvi ja Tomi Kiilakoski. Itse osallistuin hankkeen ohjausryhmään. Raporttia varten kerättiin etnografista tutkimusaineistoa ja yhteensä 18 nuoren ilmastoaktivistin haastattelut kevään 2020 aikana. Raportissa annetaan 10 suositusta ja tuodaan muutenkin monipuolisesti esille nuorten näkökulmaa ilmastokriisiin.

Yksi teema, joka nousi sekä raportin julkistuksen yhteydessä pidetyssä webinaarissa että raportissa itsessään selkeästi esille oli se, että nuoret ymmärtävät varsin hyvin ilmastokriisin kytkeytymisen muihin teemoihin, kuten oikeudenmukaiseen siirtymään, luontokatoon ja talousjärjestelmään. Tämä kokonaisvaltainen asioiden tarkastelu on yksi asia, jota itse kaipaisin enemmän myös poliittiseen päätöksentekoon ja siihen kun keskustellaan ilmastotoimista.

Lue lisää

Suomi oikeuteen heikon ilmastopolitiikan vuoksi – seuraavaksi yritykset?

Suomi ja 32 muuta maata on haastettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastokriisin vaatimien toimenpiteiden laiminlyönnistä portugalilaisten lasten ja nuorten toimesta.

Asiasta uutisoi esimerkiksi The Guardian. Lisäksi aihetta on ansiokkaasti käsitellyt omassa blogissaan julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.

Valtioiden ja myös yritysten haastaminen oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta tai toimenpiteiden laiminlyönnistä on uusi kiinnostava ilmastoaktivistien toimintamuoto. Rautiaisen mukaan maailmalla on vireillä jo yli tuhat ilmastovalitusta, Suomessa ei vielä yhtään.

Lue lisää

Rutiinien ja tapojen voima

Onnistumisen kannalta tärkeitä eivät ole ne asiat, joita teet silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat, joita teet säännöllisesti.

Jos tavoitteenasi on terveellinen ruokavaliota, ei ole kovin paljon väliä mitä syöt joulun ja uuden vuoden välissä. Olennaista on se, mitä syöt uuden vuoden ja joulun välissä. Aristoteles on todennut, että olemme sitä, mitä toistuvasti teemme. Erinomaisuus ei ole teko vaan tapa.

Miksi tapoja kannattaa luoda? Kun tekee asioita tottumuksesta ja automaattisesti, ei joudu käyttämään tahdonvoimaa ja olemaan jatkuvasti manuaaliohjauksella. Tahdonvoima on kuin lihas, joka väsyy käytössä. Helposti käy niin, että sitä on aamulla enemmän kuin illalla ja lopulta raskaan päivän päätteeksi vain lysähtää sohvalle katsomaan uusimpia sarjoja suoratoistopalvelusta samalla kun syö liikaa, liian myöhään ja liian epäterveellisesti. Tavat tekevät arjestamme helpompaa. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana millaisia tapoja luo. Huonot tavat jäävät helpommin päälle kuin hyvät tavat.

Lue lisää

Valtuustoaloite henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä

Kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona 17.6.2020 kevätkauden viimeiseen istuntoon. Valtuusto jatkaa työtään taas elokuussa.

Kävimme kokouksessa lähetekeskuskustelun vuoden 2021 talousarviosta. Lisäksi keskustelimme pitkään vuoden 2019 arviointikertomuksesta, jossa puheenvuoroja kirvoitti erityisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja pormestarien rooli.

Jätin kokouksessa valtuustoaloitteen henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä.

Aloitteen allekirjoitti 26 valtuutettua. Vastaava kokeilu on käynnistetty Lahdessa ja tätä olisi syytä kokeilla myös Helsingissä. Ilmastokriisi etenee mahdollisesti ennustettua rajummin ja tarvitsemme monia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Valtuustoaloite vapaaehtoistyön edistämiseksi Helsingissä

Tein valtuustoaloitteen, että Helsingin kaupunki mahdollistaisi työntekijöilleen vapaaehtoistoiminnan tekemisen.

Alla valtuustoaloite kokonaisuudessa. Jätin aloitteen valtuuston kokouksessa 10.6.2020.

Valtuustoaloite vapaaehtoistyön edistämiseksi Helsingissä

Vapaaehtoistyö lisää ihmisten hyvinvointia ja lisää merkityksellisyyden tunnetta. 

Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Kaupunkistrategiassa korostetaan paljon osallistumista ja osallisuutta. 

Lue lisää

Viikon kirjakatsaus

Tällä viikolla (18.-24.5.2020) kuuntelin yhteensä kahdeksan kirjaa. Ohessa arviot ja pohdinnat seuraavista kirjoista:

  1. Robert Wright: Why Buddhism is True
  2. Maarit Jokela, Mirkka Oja-Leikas, Meri Rova (toim.) Kiehtovat geenit – Mihin geenitietoa käytetään?
  3. Steven Kotler & Jamie Wheal: Stealing Fire
  4. Elina ja Sofia: Kaikki on mahdollista
  5. Naomi Klein: On fire. The burning case for a green new deal
  6. Loretta Breuning: Habits of Happy Brain
  7. Jari Lindström: Syvään päätyyn. Muistelmani
  8. Jotain hyvä. Äänikirja toivosta

Seuraavassa arviot myös tekstinä:

Lue lisää

10 000 tuntia

Katsoin ruotsalaisen komediaelokuvan 10 000 timmar. Elokuvassa henkilö voittaa arvalla viiden vuoden palkan. Samalla hän on lukenut kirjan, jonka mukaan kuka tahansa voi tulla mestariksi missä tahansa harjoittelemalla 10 000 tuntia. Hän päättää irtisanoutua työstään ja aloittaa jalkapalloharjoittelun.

10 000 tunnin harjoittelun toi alunperin 1990-luvulla esille psykologian professori Anders K. Ericsson tutkimalla viulunsoittajia ja pianisteja. Sen jälkeen säännön on tehnyt tunnetuksi Malcolm Gladwell, josta olen itsekin kirjoittanut vuosia sitten.

Aiheesta on suomeksi kirjoittanut erityisen selkeästi esimerkiksi taitovalmennuksen asiantuntija Sami Kalaja. ja blogissaan Antti Värtö.

Lue lisää

Miten sovittaa korona-aikana yhteen etätyö, etäkoulu ja varhaiskasvatus?

Koronan myötä arki on mennyt uusiksi. Suurin vaikutus meidän perheelle tilanteessa on ollut se, että töiden lisäksi kotona pitää hoitaa myös tokaluokkalaisen etäkoulu ja 6-vuotiaan varhaiskasvatus.

Meillä molemmilla vanhemmilla on kuitenkin sikäli etuoikeutettu tilanne, että pystymme tekemään työmme täysin etänä.

Emme olisi selvinneet ilman kahta asiaa.

(1) Tiukkaa kalenterisuunnittelua ja aikatauluista sopimista sekä
(2) yhteistyötä muiden perheiden kanssa.

Tässä ajassa kannattaa siis suunnitella työt entistä tarkemmin ja noudattaa suunnitelmaa. Yhdessä muiden kanssa. Näin voi kasvattaa hallinnan tunnetta eikä kiire ja stressi pääse kasvamaan liian suureksi.

Ohessa hiukan tarkemmin miten meidän arkea on pyöritetty.

Lue lisää

Koronavirus: Plussat ja miinukset ilmaston ja ympäristön kannalta

Kirjoitan tätä tekstiä samalla, kun lapsi käy viereisessä huoneessa etäkoulua, etäpäiväkotilainen askartelee omassa huoneessaan ja puoliso tekee etätöitä toisessa huoneessa. Molemmat lapset keskeyttävät meitä aikuisia monta kertaa tunnissa milloin milläkin tarpeilla. Koronashokki on näkynyt omassa arjessa vahvasti nyt pari viikkoa.

Vaikka nyt pitäisi olla aikaa kotoilulle ja siihen satelee vinkkejä siellä sun täällä, on omassa arjessani aikaa millekään uudelle ollut paljon aiempaa vähemmän. Tästä huolimatta pitäisi pohtia, miten rakennamme hiilineuraalia yhteiskuntaa, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

Ohessa 10 ajatusta – plussia ja miinuksia ilmaston ja ympäristön kannalta käsillä olevaan koronakriisiin tai koronashokkiin.

Tämän listauksen perusteella äänin 5-4 koronavirus tulee olemaan ilmasto- ja ympäristötoimien edistämisen näkökulmasta haitallinen.

Lue lisää

Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa

Koronaviruksen myötä päästöt ja kulutus vähenevät. Kriisivalmius paranee ja edessä voi olla iso arvomuutos. Etätyöt lisääntyvät ja monien hyvinvointi voi parantua. Toisaalta sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Maailmanpolitiikassa voi tapahtua isoja liikahduksia. Koronakriisin jälkeen investoinnit puhtaaseen ja ilmastoystävälliseen teknologiaan voivat hidastua juuri ilmastokriisin kannalta ratkaiseviksi vuosiksi.

Alammeko käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä. Vaikka päästöt ja kulutus vähentyvät koronatoimenpiteiden myötä lyhyellä tähtäimellä merkittävästi, on olennaista se, pitävätkö eri maiden ja yritysten ilmastolupaukset myös koronakriisin jälkeen. Miten taloudellista elvytystä tullaan hoitamaan? Kytketäänkö kaikki elvytys selkeästi ympäristötavoitteiden edistämiseen. Haetaanko tulevassa taantumassa kasvua hinnalla millä hyvänsä vai onko ihmiskunta ottamassa merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy?

Ohessa pohdintaa siitä, miten koronavirus vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.

Lue lisää

Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025