Olen kirjoitellut aiemmin ajanhallinnasta ja myöhästymisistä.
Viime aikoina olen kuitenkin huomannut olevani aika usein myöhässä. Tässä on kertauksena itselleni myöhästymisen kultaiset säännöt.
1. Ole paikalla ajoissa. Tämä onnistuu vain siten, että lähtee liikkeelle etuajassa. Jos tähtäät juuri oikeaan aikaan johonkin paikkaan, on matkan varrella lukemattomia mahdollisia keskeytyksiä, jotka aiheuttavat sen, että myöhästyt.
Maanantai: Kirjoitin aamulla arvion Presidentinvaalien toisesta kierroksesta: Presidentinvaalit: Pekka Haavisto vai Sauli Niinistö? sekä pistin toimeen edellisen lauantain Luonto-Liiton hallituksen päätöksiä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vastailin graduhaastatteluun koskien omaa ympäristö- ja ilmastoherätystäni sekä lähetin tiedotteen Oulun kaupungin metsähakkuista. Iltapäivällä kokoonnuimme toimiston johtoryhmän kanssa ja vedin toimistokokousta. Kokouksen päätteeksi venyttelimme. Iltapäivän kokousputki jatkui vielä toimiston työhyvinvointiryhmän tapaamisella. Päivän päätteeksi kävin läpi kertyneitä sähköpostiviestejä. Illalla leikin kotona vauvan kanssa, kävin yläkerrassa ja sovimme Annukan kanssa tulevista aikatauluista.
”Jos haluaa voittaa, kaikki on sallittua. Etsin hetkiä, jolloin voi toimia vasten sääntöjä ilman rangaistusta.”
Näin totesi jääkiekkoilija Jarkko Ruutu Imagen (1/2012) haastattelussa.
Vaikka tietenkin voi ajatella, että jääkiekkoilu tai muu kilpaurheilu on jotenkin erillinen osa muuta maailmaa, on näkökulma mielestäni käsittämätön.
Sääntöjä voi toki rikkoa, silloin kun kokee ne vääriksi, mutta ei voittaakseen tai edistääkseen omaa etua. Esimerkiksi gandhilaiseen avoimeen ja väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen kuuluu olennaisena osana se, että teoista kannetaan myös vastuu. Todelliset voittajat ovat mielestäni lopulta niitä, jotka toimivat moraalisesti oikein ja läpinäkyvästi.
Kävin keskiviikkoiltana katsomassa DocPointissa elokuvan: If A Tree Falls: A Story of the Earth Liberation Front.
Dokumenttielokuvasta tai Earth Libaration Frontin (ELF) toiminnasta voi oppia kaksi asiaa:
1. Yhteiskunnan tai poliisin/viranomaisten aggressiivinen suhtautuminen kansalaistoimintaan tai kansalaisaktivisteihin on keskeinen syy, joka ruokkii väkivaltaista käyttäytymistä tai ekosabotaasia.
Kävin keskiviikkona (25.1.) OK-opintokeskuksen tilaisuudessa kuuntelemassa Petteri Järvisen luentoa tietoturvasta sosiaalisessa mediassa.
Järvisen mukaan tietoturvalla tarkoitetaan sitä, että suojataan tallennettuja tietoja, niiden käyttöä ja tietojärjestelmiä.
Tietoturvan voi jakaa (1) tiedon luottamuksellisuuteen (Confidentiality), (2) tiedon eheyteen (Integrity) ja (3) tiedon saatavuuteen (Availability).
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja valmistauduin alkaneeseen viikkoon. Ekoisi-blogissa vertailin lastenvaunujen ja kantoliinan hyviä puolia. Pyöräiltyäni Luonto-Liiton toimistolle olin reilun tunnin Aaro Harjun johtamisvalmennuksessa. Kiitos hyvästä sessiosta Aaro! Iltapäivällä vedin toimistokokousta, jonka yhteydessä pidimme myös hiljaisen hetken laittomasti tapetun Auli-suden muistolle. Iltapäivällä kokoonnuimme vielä Luonto-Liiton viisikon kokoukseen. Kotiin pyöräillessäni vastasin Utain-lehden haastatteluun viherpesusta. Illalla ystävämme Päivi ja Janne toivat meille sohvan. Me puolestaan annoimme heille vaihdossa työpöydän ja laatikoston.
Osallistuin torstaina (19.1.) Tarja Halosen Presidenttifoorumiin. Aiheena oli ”Nuoret ja tulevaisuus”. Tavoitteena oli keskustella siitä, miltä Suomi ja maailma näyttävät nuorten näkökulmasta.
Omassa puheenvuorossa Tarja Halonen totesi aluksi osuvasti: Vaikuttaminen alkaa kotipihalta, mutta ei kannata uskoa siihen, että se päättyy siihen.
Itse saavuin Presidentinlinnaan kotoani polkupyörällä. Valitettavasti linnan edessä ei ollut pyörätelineitä, joten mainitsin keskustelun yhteydessä asiasta presidentille. Tämän johdosta Halonen lupasi hoitaa pyörätelineet Presidentinlinnan edustalle vieraita varten. Kyllä kannatti siis lähteä töihin aamulla polkupyörällä pienestä lumipyrystä huolimatta!
Keskustelussa nostin esille kolme huomiota:
Saimme yläkerran naapureilta joululahjaksi vapaaliput (ml. lastenhoito) DocPoint-festivaaliin (24.-29.1.2012).
Ohjelmistossa on tänä vuonna paljon ympäristöstä ja kansalaisaktivismista kertovia elokuvia.
Itse ajattelin käydä katsomassa kuitenkin tämän: If a Tree Falls: A Story of the Earth Liberation Front
Maanantai: Kirjoitin aamulla ekoisi-blogin aiheesta piilomerkityksiä vauvalle. Päivällä kävin Animalian 50-vuotistilaisuudessa, jossa palkittiin viiden vuosikymmenen merkittävimmät teot eläinten hyväksi. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, kävin lähtöhaastattelun Sinin kanssa sekä pistin muutaman joulukortin postiin. Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto laittoivat postia myös vetoomuksen muodossa Venäjä-asioiden ministeriryhmälle kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyöstä. Illalla kävin Ruohonjuuressa ja vauvan kanssa juoksemassa.
Joulu on mahdollista viettää vauvaperheessä myös ekologisesti.
Vauva arvostaa varmasti enemmän läheisyyttä ja aikaa kuin paketteja. Ei tarvita myöskään joulukuusia, koristeita tai vilkkuvia jouluvaloja (valosaastetta).
Ohessa neljä huomiota omasta joulunvietosta tänä vuonna:
1. Liikkuminen. Matkustamme junalla Helsingistä Turkuun. Autoilu tai kaukomatkat eivät tulisi kysymykseen.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi arkea vasta 2007.
Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?
Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin:
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025
Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.
Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout.
Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.
Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.
Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta.
Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.
Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.
Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.
Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.
Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia.
Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…
-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista)
Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit.
Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen
Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa
https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?
Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.
Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.
https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa.
Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta.
Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään.
Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä.
Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.
Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä.
Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
Kirjamessujen kävijämäärät rikkoivat viime viikolla uusia ennätyksiä. Kirjat kiinnostavat, joten tässä pari erinomaista kirjasuositusta kaikille, jos ette ole jo lukeneet/kuunnelleet tai muuten jo täyttäneet sähköistä tai fyysistä kirjahyllyä uusilla kirjoilla viikonlopun aikana.
Sami Keto: enemmän kuin sapiens
Mitä on olla ihminen? Kohti kestävämpää suhdetta maailmaan! Loistava kirja lajien luontosuhteesta. Kirja laajentaa ja syventää merkittävästi sen esikuvana toiminutta sinänsä erinomaista Yuval Noah Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia -teosta. Sami Keto osoittaa lukemattomin esimerkein upeasti ihmisen paikan osana luontoa.
”Maailman vaikutusvaltaisimpia eliöitä ovat olleet sinibakteerit, jotka muuttivat maapallon ilmakehän hapellisiksi ja mahdollistivat valtavan määrän muun elämän kehittynistä.”
Kun ihastellaan tai kauhistellaan ihmisen maankäyttöä esimerkiksi maanviljelyksen myötä, on hyvä muistaa, että lehtimuurahainen on harjoittanut menestyksellistä maanviljelyä jo 50 miljoonan vuoden ajan. Tai kun ihastellaan ihmisen kommunikointikykyä, kannattaisi vaikka tutustua valaiden tai delfiinien viestintään. Ihminen ja sen kulttuuri on täysin riippuvaista luonnosta. Kannattaa toimia ja elää sen mukaan.
Paavo Teittinen: Pitkä vuoro - Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen
Jos kuvittelit, että pakkotyötä ei ole Suomessa, kannattaa lukea tai kuunnella tämä kirja. Viimeistään nyt jokaisen yrityksen kannattaisi hiukan tarkistaa käytäntöjään omassa toiminnassa ja arvoketjussa sekä varmistaa, että siellä toteutuu edes alkeelliset ihmisoikeudet.
Ravintolat, marjanpoiminta, siivous, rakennusala. Viranomaisten kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua ilmiselviin väärinkäytöksiin. Paavo Teittinen maalaa lohduttoman kuvan siitä, miten heikossa asemassa olevia ulkomaalaisia hyödynnetään rahanteon ja bisneksen välineinä, kun samaan aikaan puhutaan kauniita yritysvastuusta. Mitä kaikkea paljastuukaan muilta aloilta, joita ei ole tässä kirjassa käyty läpi?
Kiitos @enemmankuinsapiens ja @instapaavo_official
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!
Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
