Fennovoima pudottaa Suomen vihreän talouden kelkasta ja uhkaa oikeusvaltioperiaatetta – Viisi syytä keskeyttää hanke

Stop Fennovoima Leo StraniusValtioneuvosto päätös jatkaa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen käsittelyä sotii kaikkia niitä tietoja vastaan, joiden mukaan ydinvoiman kannattavuus on nopeasti heikentymässä uusiutuvan energian läpimurron johdosta.

Päätös vaikeuttaa myös hallituksen sitoumusta kasvattaa uusiutuvan energian osuutta kotimaisessa energiantuotannossa. Lisäksi päätös uhkaa oikeusvaltioperiaatetta.

Valtioneuvoston ei tule jatkaa rakentamislupahakemuksen käsittelyä ja työt Hanhikivellä tulisi keskeyttää välittömästi.

Ohessa viisi syytä, miksi hankkeelle pitäisi laittaa piste.

Lue lisää

Guggenheim ja Fennovoima: Suurten hankkeiden aika ohi?

Leo Stranius 2014Keskiviikkona 24.6.2015 tapahtui ehkä jotain historiallista.

Helsingin Sanomat julkaisi kaupunginvaltuutetuille tehdyn kyselyn tulokset, jonka mukaan merkittävä osa valtuutetuista vastustaa Guggenheimin museohanketta.

Fortum taas ilmoitti, että ei ole valmis osallistumaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, koska se ei ole saanut sopimusta venäläisen TGC-1:n vesivoimatuotannon ostosta.

Miten nämä kaksi hanketta oikein liittyvät toisiinsa? Eivät välttämättä mitenkään. Tai sitten niin, että suurten hankkeiden aika on ohi. Pieni on taas kaunista. Perustelen seuraavassa hiukan tarkemmin. 

Lue lisää

Kehärata on täällä!

KehärataMinulla oli tiistaina 16.6.2015 suuri ilo ja kunnia osallistua satojen muiden kutsuvieraiden kanssa Kehärata-juhlaan.

Pääsimme matkustamaan kautta aikain ensimmäisellä matkustajajunalla Rautatieasemalta kehärataa pitkin Aviapoliksen asemalle. Itselläni oli junassa mukana myös polkupyörä. Hyvin kulki.

Matkustajaliikenteelle Kehärata avautuu 1.7.2015. Ensimmäinen I-juna lähtee liikkeelle klo 3.59 päärautatieasemalta.

Kehärata on noin 18 kilometriä pitkä ja alittaa Helsinki-Vantaan lentokentän kahdeksan kilometrin mittaisessa tunnelissa. Rata yhdistää Vantaankoskenradan ja pääradan sekä avaa raideyhteyden Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja muun Suomen välille.

Lue lisää

Kestävään työhön siirtymisen on tapahduttava oikeudenmukaisesti

Leo Stranius kasvokuvaOheinen kirjoitus on julkaistu alunperin 2.6.2015 Akavan Tuumaamo-blogissa.

Kestävään työhön siirtymisen on tapahduttava oikeudenmukaisesti

Ilmastonmuutoksen myötä päästöt on vähennettävä murto-osaan nykyisestä. Sekään tuskin riittää. Tulevina vuosikymmeninä pitää löytää myös keinoja ottaa ilmakehään vapautunut hiilidioksidi talteen.

Käytännössä tämä tarkoittaa merkittäviä energiasäästö ja -tehokkuustoimia sekä siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Olemassa olevista tunnetuista ja energiayhtiöiden hallussa olevista fossiilisista polttoaineista täytyy jättää suurin osa käyttämättä. Yksittäisillä vippaskonsteilla tai toimenpiteillä muutos ei ole mahdollinen.

Ilmastonmuutos haastaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan talous- ja yhteiskuntarakenteen. Tämä tarkoittaa merkittäviä muutoksia myös työelämään. Yhtäältä häviää työpaikkoja ja toisaalta uusia syntyy tilalle. Muutoksen pitää tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Ilman palkansaajia tässä muutoksessa ei voida onnistua kestävästi.

Lue lisää

Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Luonnonsuojeluliitto hallitusohjelmavaikuttaminenJuha Sipilä julkaisi 27.5.2015 neuvottelutuloksen hallitusneuvotteluista.

Aamulla olin mukana luovuttamassa Smolnan edessä 65 000 ihmisen vetoomusta ympäristöministeriön puolesta. Työ tuotti tulossa. Itsenäinen ympäristöministeriö säilyi.

Iltapäivällä seurasin Suomen luonnonsuojeluliiton Kuutti-tukikohdassa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa suoraa lähetystä hallitusneuvottelutuloksesta (ks. kuva).

Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäinen reaktio löytyy täältä: Luonnonsuojeluliitto: Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen energiaremontin.

Alkuillasta teimme vielä Luonnonsuojeluliiton asiantuntijoiden kanssa hiukan tarkempaa arviota hallitusohjelmasta. Tästä julkaisimme seuraavan kirjoituksen: Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Alla blogikirjoituksemme kokonaisuudessaan

Lue lisää

Itsenäiselle ympäristöministeriölle tarvitaan oma ympäristöministeri

Pelastetaan ympäristöministeriöJuha Sipilä kertoi tiedotustilaisuudessa (25.5.), että ministeriöiden rakenteeseen ei puututa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa säilyy itsenäinen ympäristöministeriö. Tämä on hieno juttu! Kiitos kaikille hallitusneuvottelijoille!

Kiitos myös kaikille Pelastetaan ympäristöministeriö -verkkoadressin allekirjoittaneille. Teitä on yli 60 000 ihmistä. Uskomatonta!

Seuraavaksi pitää varmistaa, että Suomessa toimii myös itsenäinen ympäristöMINISTERI.

Miksi tarvitaan oma ympäristöministeri? Ohessa on neljä pointtia.

Lue lisää

Kolme syytä miksi palkansaajien pitää osallistua ilmastoneuvotteluihin

Leo Stranius Ilmastonmuutos ja työ -paneelikeskustelussaOsallistuin tiistaina 12.5.2015 SAK:n, STTK:n ja Akavan Ilmastonmuutos ja työ -seminaariin. Käytin tilaisuudessa lyhyen kommenttipuheenvuoron ja osallistuin paneelikeskusteluun.

Seminaarissa keskusteltiin palkansaajajärjestöjen roolista osana ilmastopolitiikkaa.

Seminaarin pääpuhuja presidentti Tarja Halonen totesi osuvasti. Jos näin koulutettu porukka kuin suomalaiset eivät pysty ratkaisemaan ilmastonmuutosta, niin kuka sitten.

Kaikkein vahvimman puheenvuoron käytti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Hänen mukaansa ay-liike on vähintäänkin sivuraiteilla ilmastokysymyksen suhteen. Palola kysyi kuinka monta kertaa ammattiyhdistysliike on ottanut palkkaneuvotteluissa esille ilmastokysymyksen ja vastasi ettei kertaakaan. Nyt olisi aika.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin lähetti terveisiä Smolnaan hallitusneuvottelijoille. Maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Voimme toimia ilmastokysymyksessä joko ripeästi tai sitten kun on pakko. Fjäderin näkemys oli selvä. Meidän tulee toimia ripeästi.

Miksi palkansaajien kannattaa osallistua ilmastoneuvotteluihin?

Lue lisää

Kolme viestiä hallitusneuvottelijoille

Leo Stranius ja Juha Sililä SmolnaVietin tänään (8.5.2015) iltapäivän Smolnan edessä viemässä kolmea viestiä hallitusneuvottelijoille.

Viestimme on selkeä: Ympäristöministeriö säilytetään, energiaremontti Suomeen ja Kosket kuohukoon.

Tämän viestin ja energiapatukan saivat kaikki kolme neuvotteluihin osallistunutta puoluejohtajaa eli Juha Sipilä, Timo Soini ja Alex Stubb.

Ohessa Suomen luonnonsuojeluliiton tärkeimmät viestit hallitusneuvottelijoille.

Luonnonsuojeluliitolla on hallitusneuvottelijoille kolme tärkeää viestiä:

Lue lisää

Yleiskaavassa turvattava viher- ja luontoarvot

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusKaupunginvaltuusto kävi tiistaina 5.5.2014 noin neljän tunnin keskustelun yleiskaavasta.

Yleiskaavaluonnoksen mukainen kaupunkirakenteen tiivistäminen on kannatettavaa.

Se parantaa sekä asumisen että liikkumisen energiatehokkuutta. Kestäviä liikkumistapoja korostava liikennemuotojen hierarkia, joka suosii kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, tarjoaa hyvän lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle vähäpäästöisempään suuntaan.

Yleiskaavassa on kuitenkin varsinaisen tiivistämisen lisäksi mukana rakentamista virkistysalueille. Ongelman vähentämiseen tulisi kiinnittää kaavan jatkotyössä huomiota.

Nyt viheralueita heikentää paitsi kokonaispinta-alan supistuminen myös niiden pirstoutuminen. Kumpikin tekijä pienentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka kaikkein arvokkaimmiksi luokiteltuja luontoalueita säästettäisiin.

Käytin valtuustossa kolme puheenvuoroa. Alla nämä puheenvuoroni kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Huhtikuun yhteenveto: Eduskuntavaalit ohi

Leo Stranius 2014Huhtikuun alkupuoliskoa hallitsi eduskuntavaalit ja loppupuolta hallitusohjelmaneuvottelut.

Vihreiden upea vaalivoitto on suuren riemun aihe vaikka oma tulos jäikin odotettua heikommaksi. Nyt on mielenkiintoista seurata millainen hallituspohja ja -ohjelma Suomeen saadaan.

Vaalien jälkeen työ paremman mailman puolesta Suomen luonnonsuojeluliitossa jatkuu. Alla tarkemmin.

Ohessa huhtikuu numeroina ja alla vielä lyhyt yhteenveto eri tehtävistä:

Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa