Kunnallisvaalikampana on avattu – Lue Kunnallisvaaliruno!

Vihreät avasi valtakunnallisen kunnallisvaalikampanjansa (tänään 18.9.) Tikkurilassa Vantaalla.

Paikalla oli koko Vihreiden ykköskenttä. Vihreiden kunnallisvaalikampanjateemat ovat avoimuus, palvelut ja ympäristö.

Itse olen ehdolla Helsingin Vihreiden listalta kaupunginvaltuustoon. Kampanjoin tulevien sukupolvien, lasten sekä ympäristöviisaan ja onnellisen Helsingin puolesta.

Kävin myös paikalla Tikkurilassa seuraamassa kampanjahulinaa. Vihreät lähtee kunnallisvaaleihin isommalla ehdokaslistalla kuin koskaan aikaisemmin. Mukana on 2 250 ehdokasta eri puolilta Suomea.

Tikkurilan kävelykadulla oli jaossa myös runoja. Itse pyysin ja sain kunnallisvaaliaiheisen runon:

Lue lisää

Vapaaehtoistyön edistäminen Helsingissä: Neljä ehdotusta

Osallistuin maanantaina Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön neuvottelukunnan järjestämään vaalipaneeliin Helsingin Sörnäisissä sijaitsevassa Kinaporin palvelukeskuksessa.

Oma vapaaehtoistyöurani sai alkunsa, kun isä pakotti (tai houkutteli viikkorahaa vastaan) minut jakamaan naapurustoon Vailla vakinaista asuntoa ry:n julkaisemaa Asukki-lehteä. Olimme tuolloin olleet itsekin asunnottomia. Tosin kovin vapaaehtoiseksi työksi tuota ei välttämättä voi laskea.

Varsinainen vapaaehtoistyöurani lähti alkuun mentyäni opiskelemaan Tampereen yliopistoon ympäristöpolitiikkaa.

Lue lisää

Alamaisista Aktiivisiksi tekijöiksi: Vihreät teesit lähidemokratiaan

Ajatuspaja Visio julkisti tänään (4.9.2012) Antti Möllerin kirjoittaman raportin Alamaisista Aktiivisiksi tekijöiksi. 7 teesiä lähidemokratiasta 2010-luvun Suomessa.

Kaupunkiviljelykahvila Kääntöpöydässä järjestetyssä julkaisutilaisuudessa olivat paikalla myös Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö ja Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Oras Tynkkynen.

Teesien tavoitteena on vastata siihen, miten yhä useampi suomalainen pääsisi osalliseksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan.

Omista kunnallisvaalitavoitteistani löytyy myös paljon asiaa lähidemokratiasta.

Tässä julkaisun tarjoilemat 7 teesiä lähidemokratiasta 2010-luvun Suomessa:

Lue lisää

Leo Stranius ehdolle kunnallisvaaleihin

Ympäristöasiantuntija, Luonto-Liiton pääsihteeri ja ekoisi-bloggaaja Leo Stranius asettuu ehdolle Helsingin kunnallisvaaleissa Vihreiden listalle. Stranius tulee kampanjoimaan ekologisesti lapsirakkaamman, ympäristöviisaamman ja onnellisemman Helsingin puolesta. ”Tavoitteena on viedä ympäristöasiat neuvoloihin, päiväkoteihin ja kouluihin sekä varmistaa, että lapsille on tarpeeksi kaupunkimetsiä, kiipeilypuita ja puhtaita luonnonvesiä. Lisäksi lapsiperheille tarvitaan lisää matalan kynnyksen kotiapua”, Leo Stranius kommentoi. Ympäristöasiantuntijana Stranius haluaa olla edistämässä Helsingin Energian siirtymistä kohti uusiutuvia energialähteitä. ”Haluan, että Helsinki rakentaa lisää nollaenergiataloja, kokeilee … Lue lisää

Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia. Loppu enemmistön tyrannialle

Luin juhannuksena Björn Wahlroosin kirjan Markkinat ja demokratia – Loppu enemmistön tyrannialle. Lainasin kirjan Käpylän kirjastosta.

Lähes 400-sivuinen teos on ihan kiinnostava katsaus omistusoikeuden ja yhtiöiden historiaan. Siihen kirjan anti sitten oikeastaan jääkin. Uutta tietoa tai Wahlroosin omia näkemyksiä on tarjolla niukasti. Sitä varten riittää, että lukee pari viimeistä sivua ja oikeastaan kirjan viimeisen lauseen.

Wahlroosin mukaan vapauden ja edistyksen takaaja on kaikkialla valtioiden, yhtiöiden ja yksilöiden välinen kilpailu. Tai kuten hän sivulla 368-369 asian muotoilee:

Lue lisää

Seminaarimuistiinpanot: Rio+20 ja Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma

Viikon alkajaisiksi (ma 19.3.) kävin parissa seminaarissa.

Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän Rio+20 -seminaarin aiheena oli Minna Canthin päivän hengessä ”Naisten, tyttöjen ja tasa-arvon merkitys planeettamme tulevaisuudelle.”

Pentti Tiusasen vetämässä seminaarissa presidentti Tarja Halonen puhui uusien BKT:lle vaihtoehtoisten mittareiden sekä naisten aseman globaalin parantamisen puolesta. Halonen totesi osuvasti: Sukupuolta ei voi valita, mutta tasa-arvoajattelun voi ja muistutti, että tekemisellä on hintansa, mutta niin on myös tekemättä jättämisellä.

Lue lisää

Maailmanpolitiikan tuulia: Arabikevät, Afrikka ja globaali demokratia

Kävin tänään (13.3.) aamupalalla muutaman muun järjestöjohtajan kanssa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaisen kanssa, vaikka olisi ehkä pitänyt olla vastustamassa Helsingin kaupungin metsähakkuita Meri-Rastilassa.

Tiilikaisen mukaan aiemmasta kaksinapaisesta kylmän sodan maailmasta on siirrytty monenkeskisyyteen.

Tulkinta tapahtuu kuitenkin liian helposti edelleen vanhan, valtioihin perustuvan, maailmanjärjestyksen näkökulmasta. Globalisaation myötä tilalle on tullut enemmän valtioista riippumatonta monenkeskisyyttä. Kaikki toimijat eivät ole enää valtioita. Mukaan ovat tulleet ylikansalliset järjestöt, yritykset ja rahoituslaitokset.

Tiilikainen totesi osuvasti Suomen roolista maailmalla:
”Pienen maan ei tarvitse tuntea itseään pieneksi, jos sillä on suuria ajatuksia.”

Itse kysyin Tiilikaiselta arabikevään merkityksestä, Afrikan tilanteesta sekä globaalin demokratian mahdollisuuksista. Ohessa on pohdintaa tästä näkökulmasta.

Lue lisää

Karkauspäivän innovaatioita: Laitos ja Sosiaalinen Hub

Karkauspäivänä (29.2.2012) sai alkunsa pari erittäin kiinnostavaa yhteiskunnallista projektia: Ajatuspaja ja verkkolehti Laitos sekä Sosiaalinen Hub.

Ajatuspaja ja verkkolehti Laitos on syntynyt talouskriisin, verkottuneiden kansalaisliikkeiden ja pätkätyösukupolven Euroopassa ja julkaisee aluksi pääkirjoituksia.

Sosiaalinen Hub on on väliaikaiseen, tyhjillään olevaan tilaan perustettu yhteiskunnallisen toiminnan laboratorio. Kokeilu, joka tukee ja mahdollistaa erilaisia kokeiluja.

Alla olevissa videoissa Hanna Nikkanen kertoo Laitoksesta ja Johanna Sumuvuori Sosiaalisesta Hubista.

Lue lisää

TalviAreena: Demokratian tila Suomessa

Oikeusministeriö ja MTV3 olivat teettäneet TNS Gallup Oy:llä kyselyn demokratian tilasta Suomessa. Kysely julkistettiin viidennessä TalviAreenassa eduskunnassa (28.2.).

Ohessa on neljä mielestäni kiinnostavaa havaintoja kyselystä. Aiemmin vastaava selvitys on tehty vuonna 2010.

1. Kiinnostus politiikkaan on suurempaa kuin vuonna 2010. Erityisesti korkeasti koulutetut ottavat aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin siinä missä nuoret, heikosti koulutetut, työväestö ja työttömät ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita. Puoluekannan mukaan innokkaimpia keskustelijoita ovat Vasemmistoliiton kannattajat.

Lue lisää

Mitä on vaikuttamistyö?

Pyöräilin tänään (11.2.) Käpylästä Vuosaareen ja takaisin yhteensä vähän yli 30 kilometrin matkan. Siinä välissä kävin puhumassa Plan Suomi säätiön tilaisuudessa kansalaisjärjestöjen tekemästä vaikuttamistyöstä.

Omalta osaltani voin sanoa, että vaikuttaminen on puhumista ja kirjoittamista.

Toki vaikuttaa voi myös kulttuurin ja taiteen keinoin. Itselleni ominaisemmat tavat ovat kuitenkin juuri puhuminen ja kirjoittaminen. Ilman niitä taitoja ei voi saada viestiään perille ja muuttaa maailmaa haluamaansa suuntaan.

Lue lisää

Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
Seuraa minua Instagramissa