Leo Stranius

Perjantai 11.7.2008 – Sofia Dream House

Sofia on viihtyisä kaupunki. Kävelimme juna-asemalta keskustaan. Ensin piipahdimme synagogassa. Sen sijaan Banya Bashin moskeija oli kiinni, samoin vieressä ollut mineraalikylpylä. Pesimme kätemme kuitenkin vieressä olleissa kuumissa lähteissä, joissa paikalliset täyttivät vesipullojaan. Predidentin palatsin edessa katselimme vartioiden vaihtoseremonioita. Sekä presidentin linna että vieressä oleva parlamentti ovat molemmat yleisöltä suljettuja. Mistäköhän sekin kertoo? Aleksander Nevski -kirkon ympäristössä törmäsimme automielenosoituskulkueeseen. Näytin bensan hinnan nousua vastustaville mielenosoittajille peukkua alaspäin ”kaksi pyörää parempi” t-paita … Lue lisää

Keskiviikko 9.7.2008 – Causescun Bukaresti

Joulukuussa 1989 Nikolae Causescu piti viimeisen puheensa kommunistisen puolueen rakennuksen parvekkeelta. Väkijoukon buuatessa hän joutui pakenemaan paikalta helikopterilla ja muutaman päivän päästä jouluna 1989 hänet ja hänen puolisonsa teloitettiin. Kommunistisen maailmanvallankumouksen sijaan markkinatalous ja demokratia ottivat ylivallan. Vallankumouksen kovimmat taistelut käytiin yliopistoaukealla, missä länsimaiset toimittajat pääsivät seuraamaan hotelli Inter-Contimentalista tankkien vyöryä Bukarestin kaduille ja sotilaiden tulitusta kohti kasvavaa protestoijien joukkoa. Seinissä on vieläkin luodinreikiä. Vartiorakennuksen paikalla kommunistisen puolueen rakennuksen vieressä … Lue lisää

Tiistai 8.7.2008 – Kohti kotimaata

Monipuolisen ja herkullisen aamiaisen jälkeen hyppäsimme Odessassa bussiin kohti Moldovaa. Lonely Planet, Wikitravel sekä Suomen ulkoministeriö olivat kovasti varoitelleet matkustamasta Transdniestrin läpi. Tämän tajusimme kuitenkin vasta siinä vaiheessa kun bussimme oli lähtenyt liikkeelle. Transdniestr on siis noin puolen miljoonan asukkaan maakunta, joka on julistautunut Moldovasta itsenäiseksi. Alueella on oma hallinto, valuutta ja armeija. Tosin kansainvälinen yhteisö tai mikään maa ei ole tunnustanut aluetta itsenäiseksi valtioksi. Levottomuuksien takia mm. junavuorot Odessan … Lue lisää

Maanantai 7.7.2008 – Odessassa Mustan meren rannalla

Odessassa hotelli, johon olimme ajatelleet majoittua, oli purettu. Siispä majoitumme neljän tähden hotelli Frapelliin. Huoneen saimme kuitenkin vasta puolen päivän aikaan, joten ehdimme sitä ennen nauttia pitkää aamiaista, käydä hankkimassa bussiliput Chisinauhun sekä katsastaa kaupungin vähäiset nähtävyydet. Hyödynsimme myös huoneen tietokonetta ja nettiyhteyttä sekä pesulapalvelua. Tosin oli ehkä hiukan liikaa maksaa 40 euroa siitä, että saimme sukkamme ja kalsarimme puhtaina ja silitettyinä kun homman olisi voinut hoitaa hyvin nyrkkipyykkinäkin. Iltapäivän … Lue lisää

Sunnuntai 6.7.2008 – Reclaim the Streets Kiovassa

Aamulla seikkailimme Kiovassa vesisateessa ja piipahdimme mm. juna-aseman vieressä olleessa kasvitieteellisessä puutarhassa. Kiova on vehreä ja elävä kaupunki. Kiovassa metro kulkee syvällä maan alla. Hyppäsimme junaan Universitetin asemalta, jossa on maailman pisimmät yhtenäiset liukuportaat (87 metriä) ja ajoimme Arsenalnan asemalle, joka on maailman syvin (107 metrin syvyydessä). Aamupäivällä vierailimme luolaluostarissa (Caves Monastery) ihastelemassa paikallisia uskonnollisia tapoja sekä balsamoituja munkkeja. Lounaalla kävimme syömässä Intialaista ruokaa. Päivällä tunnelmoimme Khreshchatykin aseman liepeillä sekä … Lue lisää

Lauantai 5.7.2008 – Dudukti

Hyvin nukutun yön ja aamiaisen jälkeen järjestimme itsellemme taksin ja matkan Dudutkin pikkukylään. Käytännössä kyse oli ulkoilmamuseosta, jossa esiteltiin perinteisiä maalaistaitoja, eläimiä ja ruokaa. Lisäksi nautimme perinnelauluesityksestä. Sympaattinen paikka. Miskissä loppupäivä kului nettikahvilassa. Suomen uutisista saimme lukea mm. edellisen päivän pommi-iskusta, josta emme olleet paikan päällä kuulleet yhtään mitään. Illallista nautimme ruokakaupasta ostamillamme eväillä rautatieasemalla ennen matkaa kohti Kiovaa. Valitettavasti olimme saaneet Annukan kanssa makuupaikat eri hyteistä. Säätämisestä huolimatta emme … Lue lisää

Perjantai 4.7.2008 – Punavihreä Minsk

Aamulla saavuimme Minskiin. Modernilta juna-asemalta saimme valuuttaa sekä ostimme junaliput Ukrainaan, Kiovaan. Minsk on rauhallinen, puhdas ja sympaattisen neuvosto-henkinen paikka verrattuna Pietariin. Leveitä jalkakäytäviä, rauhallinen liikenne ja raikas ilma. Siistiä ja puhdasta. Paljon vasara-, sirppi- ja tähtisymbolikkaa. Punaista ja vihreää. Kaikki hyvässä kunnossa. Mukavaa. Päivän mittaan vierailimme voiton obeliskilla, Kyynelten saarella ja vanhassa kaupungissa ihmettelemässä alueella pyöriviä lukemattomia hääpareja. Lisäksi piipahdimme sotamuseossa sekä katsomassa presidentti Lukashenkon hallintorakennuksia. Sähköpostit tarkastimme pikaisesti … Lue lisää

Torstai 3.7.2008 – Pietarista kohti Minskiä

Aamulla kävimme katsomassa Dostojevskin ja Tshaikovskin hautaa taitelijoiden hautausmaalla. Piipahdimme myös Jusupovin palatsissa sekä Iisakin kirkon tornissa. Nevskillä pysähdyimme syömään lounaaksi kasvissushia. Puhdasta turismia siis. Illalla hyppäsimme Valko-Venäjän ja Minskin junaan. Olimme ostaneet halvimmat mahdollisimmat paikat, mutta iloksemme huomasimme, että penkit sai laitettua makuuasentoon. Junavirkailija jakoi vielä lakanatkin. Yöllä odotin rajanylityksen yhteydessä tulevaa passintarkastusta, jota ei koskaan tullut.

Keskiviikko 2.7.2008 – Pietari vai Punkaharju

Ihmiset elävät Pietarissa kuin musiikkivideossa. Erityisesti nuorilla tuntuu olevan jatkuva juhlimisen ja näyttäytymisen tarve. Milloin veneellä Nevalla, limusiinilla tai moottoripyörällä Nevskillä. Jonotimme 2,5 tuntia junalippuja Minskiin. Jonottaminen olisi sikäli ihan ok, mikäli vain pelisäännöt olisivat jotenkin ymmärrettävät. Suosittelen Venäjän rautateiden kassoille vuoronumerojärjestelmää. Lopulta käteisemme ei riittänyt makuupaikkaan. Otimme yöjunaan istumapaikat. Päivän aikana piipahdimme Emeritasissa sekä Iisakin kirkon liepeillä. Kävellessämme kohti yliopistokampusta törmäsimme useisiin hummerilimusiineihin. Katumaasturilimusiineja olen nähnyt aiemmin Pohjois-Amerikassa, mutta … Lue lisää

Tiistai 1.7.2008 – Paras paikka Pietarissa

Pietari, varsinkin Finlyandsky -asema oli paljon rosoisempi ja likaisempi kuin olin odottanut. Tain mitä muistin. Olen käynyt kaupungissa viimeksi noin 23 vuotta sitten. Silloin oltiin Neuvostoliitossa ja Leningradissa. Kävelimme Nevan rantaa ja siltoja pitkin. Piipahdimme Pietarin ja Paavalin linnoituksen tuntumassa sekä varhaislapsuuteni maisemissa. Mytninskaja nab 5:ssa sijaitseva opiskelija-asuntola oli kyllä kaupungin parhaalla paikalla. Ikkunasta saattoi katsoa Navan yli Eremitassille. Tosin nyt taloa oltiin purkamassa. Samalla vilkutimme Neva-joella veneissä bilettäville ryhmille … Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 243 4 339

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista.

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä.

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää?

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin.

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.

24 0
Open post by leostranius with ID 18131533786835587
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.

Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi!

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025).

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin?

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

24 0
Open post by leostranius with ID 17930551149164148
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme? Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä.

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena.

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima.

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita.

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

131 2
Open post by leostranius with ID 18012740810956003
Viiankiaapa 💚🌍 Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

125 15
Open post by leostranius with ID 18180054484421109
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista. Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä ”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

34 2
Open post by leostranius with ID 18630019663055059
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!

Kuva: @heidblom

34 1
Open post by leostranius with ID 18086727794287270
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! Kuva: @heidblom

Niin ihanaa ja energisoivaa!

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

66 1
Open post by leostranius with ID 18100848068038779
Niin ihanaa ja energisoivaa! Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

24 1
Open post by leostranius with ID 17953480731018359
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.

Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.

27 3
Open post by leostranius with ID 17997371480990153
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka. Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115. Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa