Mikä tuo onnellisen joulun?

Oheinen kirjoitus julkaistiin sunnuntaina 5.12.2010 Kalevassa.

Mikä tuo onnellisen joulun?
Kaleva 5.12.2010

Jos kaikki on entuudestaan hyvin, ei raha tai tavara tee enää onnelliseksi, kommentoi Leo Stranius.

Ihmiset tukehtuvat ylimääräisiin tavaroihin. Onko tämä se joulun sanoma, jonka haluamme läheisillemme välittää, kysyy Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius. Mitä mieltä olet Straniuksen ajatuksista?

Leo Stranius: Kulutuksen sijaan merkityksiä

Ihmisten hyvinvointi muodostuu läheisistä ihmissuhteista, terveydestä, mielekkäästä tekemisestä, asuinpaikasta ja henkisyydestä. Vain pieni osa siitä on riippuvaista taloudellisesta vauraudesta tai kulutuksesta. Kaupan liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan mukaan joulukauppa kertoo, miten taloudessa menee. Juuri näin. Ihmisten hyvinvoinnin kanssa sillä ei ole juuri mitään tekemistä. Ellei sitten lasketa sitä kielteistä vaikutusta, joka syntyy joulukaupan stressistä hankkiessamme turhia tavaroita, joita kukaan ei tarvitse.

Ympäristön näkökulmasta joulukaupan mahdollinen kasvu kertoo taas lähinnä syvenevästä ilmastokriisistä, kiihtyvästä lajien sukupuuttoaallosta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta, täyttyvistä kaatopaikoista ja ympäristötuhosta. Ihmiset kuluttivat 21.8.2010 mennessä loppuun kaikki maapallon vuonna 2010 tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi on eletty yli varojen, kuluttaen enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy tuottamaan. Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt 30 prosentilla vuodesta 1970 lähtien. Suomen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä 12. suurin maailmassa. Ihmiset tukehtuvat ylimääräisiin tavaroihin. Onko tämä se joulun sanoma, jonka haluamme läheisillemme välittää?

Jos kaikki on entuudestaan hyvin, ei raha tai tavara tee enää onnelliseksi. Itse asiassa materialismiin liittyy enemmän masennusta, huolta, fyysisiä ongelmia sekä alkoholin ja tupakan liikakäyttöä. Rahan ja tavaran perään hamuavat ihmiset ovat yleensä myös vähemmän empaattisia.

Onnellisuutta tutkinut professori Sonja Lyubomirsky tiivistää erittäin onnellisten ihmisten piirteet seuraavasti: He käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, he osaavat ilmaista kiitollisuutta kaikesta, mitä heillä on. He auttavat usein työtovereita ja ohikulkijoita ja ovat optimisteja tulevaisuuden suhteen. He osaavat iloita elämän nautinnoista ja elää nykyhetkessä. Liikunta on heille viikottainen tai päivittäinen tapa. Lisäksi he ovat sitoutuneita elinikäisiin päämääriin ja heillä on kyky selviytyä elämässä eteen tulevista haasteista.

Tältä pohjalta lienee selvä, että yhteiskunnan kaikkein tärkein mitta tulisi olla ympäristön rajoja kunnioittava ihmisten hyvinvointi taloudellisen toimeliaisuuden (bkt), vaurauden ja kulutuksen sijaan.

Nykyinen talousjärjestelmä perustuu valitettavalle kasvupakkojen kehälle. Se lähtee pääoman tuottopakosta ja jatkuu talouden kasvupakkona, kilpailussamenestymispakkona, kulutuksen lisäämispakkona ja palkkojen nousupakkona. Pakonomainen suhtautuminen talouskasvuun syö poliittista tilaa ratkaista aikamme muita yhteiskunnallisia haasteita.

Talouskasvun ja kulutuksen pakosta voi onneksi vapautua. Tarpeettoman roinan ja ostohysterian sijaan läheisille kannattaa antaa aikaa ja henkilökohtaisia palveluksia sekä tehdä näin samalla itsellekin merkityksellisiä asioita.

Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri.

Leo Straniuksen kirjoitus on kommentti Kaupan liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan puheenvuoroon, joka julkaistiin Kalevan Sunnuntai-liitteessä 28.11.

Mikä tuo onnellisen joulun?
Jos kaikki on entuudestaan hyvin, ei raha tai tavara tee enää onnelliseksi, kommentoi Leo Stranius.

Ihmiset tukehtuvat ylimääräisiin tavaroihin. Onko tämä se joulun sanoma, jonka haluamme läheisillemme välittää, kysyy Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius. Mitä mieltä olet Straniuksen ajatuksista?

Leo Stranius: Kulutuksen sijaan merkityksiä

Ihmisten hyvinvointi muodostuu läheisistä ihmissuhteista, terveydestä, mielekkäästä tekemisestä, asuinpaikasta ja henkisyydestä. Vain pieni osa siitä on riippuvaista taloudellisesta vauraudesta tai kulutuksesta. Kaupan liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan mukaan joulukauppa kertoo, miten taloudessa menee. Juuri näin. Ihmisten hyvinvoinnin kanssa sillä ei ole juuri mitään tekemistä. Ellei sitten lasketa sitä kielteistä vaikutusta, joka syntyy joulukaupan stressistä hankkiessamme turhia tavaroita, joita kukaan ei tarvitse.

Ympäristön näkökulmasta joulukaupan mahdollinen kasvu kertoo taas lähinnä syvenevästä ilmastokriisistä, kiihtyvästä lajien sukupuuttoaallosta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta, täyttyvistä kaatopaikoista ja ympäristötuhosta. Ihmiset kuluttivat 21.8.2010 mennessä loppuun kaikki maapallon vuonna 2010 tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi on eletty yli varojen, kuluttaen enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy tuottamaan. Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt 30 prosentilla vuodesta 1970 lähtien. Suomen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä 12. suurin maailmassa. Ihmiset tukehtuvat ylimääräisiin tavaroihin. Onko tämä se joulun sanoma, jonka haluamme läheisillemme välittää?

Jos kaikki on entuudestaan hyvin, ei raha tai tavara tee enää onnelliseksi. Itse asiassa materialismiin liittyy enemmän masennusta, huolta, fyysisiä ongelmia sekä alkoholin ja tupakan liikakäyttöä. Rahan ja tavaran perään hamuavat ihmiset ovat yleensä myös vähemmän empaattisia.

Onnellisuutta tutkinut professori Sonja Lyubomirsky tiivistää erittäin onnellisten ihmisten piirteet seuraavasti: He käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, he osaavat ilmaista kiitollisuutta kaikesta, mitä heillä on. He auttavat usein työtovereita ja ohikulkijoita ja ovat optimisteja tulevaisuuden suhteen. He osaavat iloita elämän nautinnoista ja elää nykyhetkessä. Liikunta on heille viikottainen tai päivittäinen tapa. Lisäksi he ovat sitoutuneita elinikäisiin päämääriin ja heillä on kyky selviytyä elämässä eteen tulevista haasteista.

Tältä pohjalta lienee selvä, että yhteiskunnan kaikkein tärkein mitta tulisi olla ympäristön rajoja kunnioittava ihmisten hyvinvointi taloudellisen toimeliaisuuden (bkt), vaurauden ja kulutuksen sijaan.

Nykyinen talousjärjestelmä perustuu valitettavalle kasvupakkojen kehälle. Se lähtee pääoman tuottopakosta ja jatkuu talouden kasvupakkona, kilpailussamenestymispakkona, kulutuksen lisäämispakkona ja palkkojen nousupakkona. Pakonomainen suhtautuminen talouskasvuun syö poliittista tilaa ratkaista aikamme muita yhteiskunnallisia haasteita.

Talouskasvun ja kulutuksen pakosta voi onneksi vapautua. Tarpeettoman roinan ja ostohysterian sijaan läheisille kannattaa antaa aikaa ja henkilökohtaisia palveluksia sekä tehdä näin samalla itsellekin merkityksellisiä asioita.

Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri.

Leo Straniuksen kirjoitus on kommentti Kaupan liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan puheenvuoroon, joka julkaistiin Kalevan Sunnuntai-liitteessä 28.11.

Jätä kommentti

Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.