Ympäristölautakunta: Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alue

Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueHelsingin ympäristölautakunta kokoontuu vuoden 2014 ensimmäiseen kokoukseen tiistaina 14.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslistalla on useita kaavalausuntoja sekä muutama ympäristölupa-asia koskien Rakennusviraston massojen esikäsittely- ja varastointipaikkoja. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Kokouksen kiinnostavin asia on lausunto Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaavan toteuttaminen mahdollistaa nykyisen 433 siirtolapuutarhapalstan lisäksi 116 uutta palstaa. Näistä 33 sijoittuu Tuomarinkylän kartanon peltojen reunaan siirtolapuutarha-alueiden nykyisten rajojen ulkopuolelle. Ärtin kasvitarha-alueelle palstoja tulee 60 ja loput syntyvät pääosin nykyisiä palstoja puolittamalla. Pysäköintipaikkoja on nyt 121 ja kaavan myötä niitä voidaan lisätä 180-188 paikan verran.

Vaikka siirtolapuutarhat ovat mukavia ja niitä on hyvä saada Helsinkiin lisää, on Itä-Pakilan kaavassa myös monia ongelmia. Näistä ongelmista myös kaupunkilaiset ovat olleet aktiivisesti yhteydessä. Hyvä niin!

Keskeiset ongelmat liittyvät arvokkaan luontoalueen ja kulttuurimaiseman heikentämiseen, pysäköintipaikkojen liialliseen rakentamiseen, Vantaajoen mahdollisen kuormituksen lisääntymiseen ja siirtolapuutarha-alueen laajentamisen korkeisiin kustannuksiin.

Ohessa on tarkemmin neljä syytä, miksi Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaavamuutos on ongelmallinen:

1. Kaavamuutoksen myötä Itä-Pakilan Lystikukkulan metsään ollaan rakentamassa tie. Metsässä asuu uhanalaisia lepakoita (pohjanlepakko, korvayökkö, viiksisiippa). Lisäksi paikalla sijaitsee muinaismuistolailla suojeltu I maailmansodan aikainen tykkitie. Uhanalaiset lepakot sekä muinaismuistolailla suojeltu tykkitie tulevat kärsimään uuden tien rakentamisesta.

Esimerkiksi Kaupunginmuseon johtokunta otti kantaa tiehen kokouksessaan 17.12.2013 ja ehdottaa seuraavaa: ”Kaupunginmuseon johtokunta huomauttaa, että siirtolapuutarhan ja tykkitien välinen vihervyöhyke tulee säilyttää nykyisellään ja siirtolapuutarhan liikenne ohjata siirtolapuutarhan sisällä uusille tonteille.”

2. Pysäköintipaikkoja rakennetaan liikaa. Kaavaehdotuksen toteutuminen merkitsisi, että yhteistä ulkoilu- ja virkistysaluetta pilkottaisiin yksityiskäyttöön. Samalla alueen autoliikenne lisääntyisi merkittävästi. Alueelle on esitetty 180-188 uutta parkkipaikkaa entisten 121 lisäksi. Käytännössä uudet pysäköintipaikat tulevat autoille, joille on järjestetty pysäköinti jo mökkiläisten kotikaupunginosissa. Tuplaparkkipaikat lohkaistaan kaupunkilaisten yhteisestä viheralueesta.

3. Vantaanjoen kuormitus voi lisääntyä. Pakilan siirtolapuutarha-alue (Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ja viereinen Pakilan siirtolapuutarha) on jo nykyisellään suuri (yhteensä 433 mökkiä) verrattuna maan muihin siirtolapuutarhoihin. Jos kaavaehdotus toteutuu, Itä-Pakilan kohdalla joenrannassa olisi yhteensä 549 mökkipalstaa, minkä lisäksi lähistöllä Vantaanjokea kuormittavat myös Oulunkylän siirtolapuutarhan 203 palstaa.

Uudet puutarhapalstat todennäköisesti lisäävät Vantaanjoen Natura-alueen ravinne- ja torjunta-ainekuormitusta. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto kaavailee Pakilan rantapuistoon (suojeltuun joenrantaan) lisärakennusaloja kahvilalle, saunoille ja huoltorakennuksille.

Palstojen lisäämisen, puskurivyöhykkeen kapenemisen ja rantarakentamisen vaikutuksia ei ole tutkittu. Ei ole tietoa siitä, miten paljon ravinnepäästöjä nykyisiltä siirtolapuutarha-alueilta kulkeutuu Vantaanjokeen, eikä siitä, miten paljon lisärakentaminen lisäisi ravinnekuormitusta.

4. Siirtolapuutarha-alueen rakentaminen on kallista. Yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston laskelma kaavamuutossuunnitelman kustannuksista (noin 15 000 euroa palstaa kohden eli 1,74 miljoonaa euroa + yleisten pysäköintialueiden rakentaminen 450 000 euroa + avo-ojan siirto uuden autotien alta) on suuri.

Yleisten töiden lautakunnan päätösehdotus:
”Asemakaavan muutoksesta syntyy kustannuksia uusien siirtolapuutarha-alueiden liittämisestä kunnallistekniseen verkostoon ja käytäväverkoston rakentamisesta noin 15 000 euroa palstaa kohden eli yhteensä noin 1,74 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus linjasi vuonna 2009, että kokonaan uudet siirtolapuutarhat palstoineen on toteutettava yksityisellä rahoituksella. Rakennusviraston viheralueisiin kohdennetut investointimäärärahat ja investointiraami seuraavaksi 10 vuodeksi tarjoavat hyvin niukasti mahdollisuuksia kustantaa Pakilan ja Klaukkalanpuiston laajennuksia ilman erillistä rahoitusta. Yleisten pysäköintialueiden (LP) rakentamisesta tulee rakennusvirastolle kustannuksia noin 450 000 euroa. Lisäksi Lystikukkulan metsän reuna-alueelle rakennettavan uuden käytävän johdosta joudutaan siirtämään käytävän alle jäävä avo-oja.”

Tältä pohjalta on ilmeistä, että nykyisessä kaavaehdotuksessa on selvästi ongelmia, jotka tulee vielä ratkaista ennen sen lopullista hyväksymistä.

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Seuraa minua Instagramissa