Kymmenen vinkkiä ekologisempaan lentomatkailuun – eli kuinka lennät hyvällä omallatunnolla

Kesälomalla on mukava lentää etelän lämpöön. Harmillisesti ilmastokriisin myötä lisääntyvät helleaallot tai hallitsemattomat metsäpalot saattavat pilata mukavan fossiililentoloman. Kannattaa siis hankkia sellainen matkavakuutus, joka kattaa sään ääri-ilmiöt.

Tässä kymmenen vinkkiä siihen, miten teet lentomatkailustasi ekologisempaa:

1. Suosi suoria lentoja välilaskujen sijaan. Näin säästyy kerosiinia ja pääset nopeammin nauttimaan ilmastokriisin voimistamista helleaalloista.

2. Ota mukaasi vain välttämättömät tavarasi. Mitä kevyemmin matkustat, sen vähemmän lentokerosiiniä palaa. Loput tavarat voit ostaa paikan päällä ja laittaa kierrätykseen tai lahjoittaa köyhille. Näin päästöt jakautuvat myös tasaisemmin kulutuksen eri osa-alueille.

3. Kannattaa käydä kakalla ennen koneeseen siirtymistä. Jos kaikki matkustajat tekisivät samoin, lentokone voisi olla satoja kiloja kevyempi. Ilmastokriisiä ei ehkä ratkaista tällä tavalla, mutta ainakin voit kertoa tehneesi oman osuutesi ja säilyttää hyvän omantunnon koko lennon ajan.

4. Vältä lentokoneessa kertakäyttöastioita (esim. hankkimalla business-luokan liput) ja ruokahävikkiä. Voit ottaa esim. oman muovisen kestomukin mukaan! On tärkeää, ettei ympäristö kuormitu turhaan samalla kun lennät 900 km/h fossiilisella polttoaineella.

5. Lue vain kierrätyspaperille painettuja lentolehtiä. Näin voit pienentää ympäristövaikutuksiasi samalla, kun lennät tuhansia kilometrejä polttamalla fossiilista polttoainetta ilmakehään.

6. Hyödynnä julkisia tai taksia oman auton sijaan, kun siirryt lentokentälle ja sieltä pois. On tärkeää osoittaa heti matkan alussa, että ympäristöasiat ovat sinulle aidosti tärkeitä. Näin voit minimoida matkasi ympäristövaikutukset juuri ennen niiden maksimoimista.

7. Valitse ikkunapaikka. Näin voit ihailla niitä luontoalueita, joiden suojeluun olet lahjoittanut rahaa lentokentällä kompensoinnin muodossa.

8. Julkaise sosiaalisessa mediassa kuva junasta ennen lentokentälle saapumista. Näin matkasi ympäristövaikutuksista jää internetiin juuri se osa, josta voit olla ylpeä.

9. Jos matkustat businessluokassa, muista levittää syyllisyys useammalle neliömetrille. Väljempi istuin helpottaa vastuullisuusraporttien lukemista ja antaa mahdollisuuden pohtia rauhassa omaa hiilijalanjälkeäsi samalla, kun se kasvaa hieman tavallista nopeammin.

10. Muista kertoa kaikille, että kyseessä on “ansaittu loma”. Tämä ei vähennä päästöjä, mutta siirtää keskustelun kätevästi ilmastosta moraaliin. Kukaanhan ei halua kyseenalaistaa toisen lepoa.

Lentokoneet lentävät joka tapauksessa, olit kyydissä tai et. Miksi et siis näyttäisi muille lentomatkustajille hyvää esimerkkiä?

Muista, että vastuullisen lentomatkailijan tärkein tehtävä on keskittyä niihin ympäristövaikutuksiin, jotka ovat tarpeeksi pieniä aiheuttaakseen mahdollisimman vähän epämukavuutta.

Nyt kun matkaan päästiin, ekologista esimerkkiä voi näyttää myös paikan päällä. Tässä vielä muutama vinkki hotelliasumiseen:

1. Pidä hotellihuoneen ilmastointi maltillisena ja kohtuullisena. Hikoillessa paino lähtee ja paluulento on entistä kevyempi ja ekologisempi. Lisäksi pääset kokemaan autenttisemmin ne helleaallot, joiden yleistymistä olet ollut aiheuttamassa.

2. Sammuta hotellihuoneen valot poistuessasi. Muukin energiankulutus on syytä minimoida. Esimerkiksi käytä hotellissa hissin sijaan portaita. Kunto kohenee. Kestävyysmuutoksen on lähdettävä ennen kaikkea yksilöiden valinnoista, erityisesti silloin kun rakenteelliset kysymykset tuntuvat hankalilta.

3. Huonesiivousta tai lakanoiden ja pyyhkeiden vaihtoa ei tarvitse välttämättä joka päivä. Saat olla myös sotkuinesi rauhassa huoneessasi. Jos tämä tuntuu liian suurelta muutokselta, kokeile aluksi jättää nämä pois vaikka joka toinen päivä. Planeetta kyllä huomaa.

4. Suosi paikallista ruokaa. Esimerkiksi Espanjassa voit herkutella espanjalaisella naudalla tanskalaisen porsaan sijaan. Ruokakilometrien merkitys korostuu erityisesti silloin, kun olet juuri lentänyt pari tuhatta kilometriä lomakohteeseesi.

5. Hyödynnä hotellin aamiaisbuffet tehokkaasti. Ota lautaselle vain sen verran kuin jaksat syödä. On tärkeää välttää ruokahävikkiä samalla kun olet lentänyt toiselle puolelle maanosaa syömään hotellin kansainvälistä buffettia.

6. Käytä hotellihuoneen vesihanaa ja uima-allasta säästeliäästi. Näin jätät enemmän vettä paikallisten käyttöön samalla, kun nautit hotellin uima-altaasta, golfkentästä ja päivittäin kastelluista nurmialueista.

7. Osta matkamuistot vastuullisesti. Suosi paikallisesti valmistettuja tuotteita, jotka on kuljetettu toiselta puolelta maailmaa vain kerran ennen kuin lennät niiden kanssa takaisin kotiin. Jätä myös minibaarin tuotteet ostamatta. Näin vähennät tarpeetonta kulutusta ja voit käyttää säästyneet rahat seuraavaan lentomatkaan.

8. Lue hotellin (ja lentoyhtiön) vastuullisuusohjelma huolellisesti. Erityisesti ne kohdat, joissa kerrotaan, kuinka monta kertaa pyyhkeitä voidaan käyttää uudelleen. Näin saat jotain ajateltavaa samalla kun odotat taksikyytiä lentokentälle.

9. Valitse ympäristösertifioitu hotelli. Näin voit nukkua yösi rauhassa tietäen, että vastaanoton energiansäästölamput kompensoivat henkisesti lentosi päästöjä. Julkaise myös sosiaalisessa mediassa kuva hotellin ympäristösertifikaatista. Näin ystäväsi voivat inspiroitua vastuullisemmasta matkailusta ilman, että heidän tarvitsee muuttaa matkustustottumuksiaan.

10. Muista antaa palautetta hotellin vastuullisuustoimista. Kestävyysmuutoksen kannalta on tärkeää, että joku mittaa, kuinka monta kertaa käytit samaa pyyhettä ennen kuin nousit paluulennolle.

Kaikki nämä vinkit ovat varmasti sinänsä hyviä. Ongelma on vain siinä, että ne muistuttavat ehkä enemmän omantunnonhallintaa kuin ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Jos haluaa tehdä lentomatkailusta aidosti ekologisempaa, tehokkain keino on yleensä yksinkertainen: lentää harvemmin. Juuri siksi puhumme mieluummin hotellin pyyhkeistä kuin itse lentämisestä. Pyyhkeiden vaihtoväliä on helpompi optimoida kuin kysyä, onko koko matka tarpeellinen.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa