Antavatko lapsemme meille koskaan anteeksi?

Viikon vastenmielisin tapahtuma on ollut Ruotsissa toteutettu susien verilöyly. Asiasta on uutisoinut mm. YLE. Laitoimme myös Luonto-Liitosta perjantaina (8.1.) tiedotteen: Luonto-Liitto ja Wild Lynx tuomitsevat Ruotsin susijahdin.

Vuoden ensimmäinen kokonainen viikko on sununut rauhallisissa merkeissä. Maanantaina julkaistiin ennen joulua Aamulehteen kirjoittamani alakerta-kolumni Kööpenhaminan ilmastokokouksesta. Teksti on luettavissa täällä: Ilmaston pelastamisen täytyy jatkua. Valitettavasti voi olla niin, että jo nyt on liian myöhäistä toimia, koska karkuun päässyt ilmastonmuutos taitaa olla lähempänä kuin olemme uskaltaneet aiemmin arvioida: Merenpohjan metaanikasaumat alkaneet purkautua. Lapsemme tuskin antavat tätä meille koskaan anteeksi.

Alkuviikon pidin kirjoituslomaa ja valmistelin kansalaistoiminnan ajankohtaisia aiheita käsitteleviä miniartikkeleita. Keskiviikon vietimme Karjaalla serkkuni perheen luona ja torstaina kävin siivoamassa Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla vanhoja papereitani. Perjantaina sukelsinkin sitten arkeen ja Luonto-Liiton kuvioihin. Täytyy sanoa, että tästä tulee innostava vuosi!

Kuvassa tyytyväinen lenkkeilijä
Kuvassa tyytyväinen lenkkeilijä

Lauantaina vietimme illan kummilapsemme Kuuran 2-vuotissyntymäpäivillä. Maltoin hetken leikkiä lasten kanssa, mutta sitten syvennyin lukemaan  kirjaa. Istuinkin juhlista pari-kolme tuntia keittiön nurkassa lukemassa. Tämän jälkeen jäin pohtimaan, että käyttäytymiseni taisi olla hiukan noloa sosiaalisen seurustelun näkökulmasta.

Sunnuntaina pohdimme asuntokauppoja ja valmistelin tulevia esityksiä. Aamupäivällä kävin vuoden ensimmäisellä pidemmällä juoksulenkillä. 20 km meni leppoisasti aikaan 1:54:41 keskisykkeen ollessa 143. Viikon aikana juoksua, pyöräilyä ja uintia kertyi yhteensä 9 tuntia ja 11 minuuttia. Talvi on ihana! Ainoa ongelma on kylmyys, pimeys ja lumi. Tulisi jo kevät!

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami