Kaupat auki mielummin VAIN sunnuntaisin

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona (18.11.) vähittäiskauppojen uudet aukioloajat. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että ihmisten on helpompi tehdä ostoksia silloin kun huvittaa. Pienille kaupoille ja erikoismyymälöille, kuten kasvisruokakaupoille, päätös tarkoittaa kiristyvää kilpailua. Samalla kulutus lisääntyy kun ihmiset voivat tehdä myös sunnuntaisin pyhiinvaellusmatkoja ostoskeskustemppeleihin. Parhaimmillaan kauppojen hävikki kuitenkin pienenee.

Kulutukseen vaikuttavat yleensä saatavuus ja hinta. Kauppojen sunnuntaiaukiolot lisäävät näin vääjäämättömästi luonnonvarojen kulutusta. Helsingin Sanomien otsikko on paljon puhuva: ”Myyjät iloitsevat, kun uudet iltalisät ehtivät jo joulukauppaan.”

Useimmiten kauppa haluaa myydä meille pelkkää tyytymättömyyttä ja turhakkeita. Esimerkiksi Ruotsin kansanterveyslaitoksen mukaan ravitsemuksen kannalta turhiin elintarvikkeisiin kuluu jopa 40 prosenttia ruokakuluista. Kestävien ruokavalintojen tekeminen onnistuu helpoiten vähentämällä lihan syöntiä ja viihdesyömistä.

On ilahduttavaa, että niin moni kansanedustaja äänesti esitystä vastaan tai jätti kokonaan äänestämättä. En voi kuitenkaan ymmärtää, miten kukaan ympäristöasioista huolissaan oleva on voinut äänestää esityksen puolesta. Kertokaa te, jotka olette esitystä kannattaneet.

Minulle sopisi hyvin, että suurin osa kaupoista olisi auki vain sunnuntaisin. Keskitetään tärkeät hankinnat sunnuntaille ja vietetään laadukasta arkea työn, harrastusten ja ystävien parissa viikon muina päivinä.

Vinkki: Älä osta mitään -päivää vietetään perjanaina 27.11.. Itse kannustan kaikkia heittäytymään shoppailuvapaalle niin monena päivänä viikossa kuin mahdollista. Ensi töikseen voi liimata ”Ei mainoksia, kiitos!” -tarran oveen. Mainoskupla-kisa on jälleen käynnissä. Parhaimman vastamainoksen voi äänestää täältä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kaupat auki mielummin VAIN sunnuntaisin”

  1. Minun käsittääkseni ihmiset valitettavasti kuluttavat niin paljon kuin heillä on rahaa, riippumatta siitä ovatko kaupat auki viisi, kuusi, seitsemän vai kenties vain yhden päivän viikossa.

    Koska työntekijöille pitää maksaa tuplaliksaa sunnuntaitöistä ja koska ihmiset kuluttavat kaikki rahansa jo kuusipäiväisen kauppaviikon aikana, on ilmeistä että sunnuntai-aukiolo tulee nostamaan tuotteiden hintoja, joka voi jopa vähentää kulutusta.

Kommentointi on suljettu.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa