Kuinka paljon rahaa on tarpeeksi? – Finanssikapitalismin jumala on kuollut

Aamulla 24.9. olin keskustelemassa Tuomas Enbusken ohjelmassa siitä, kuinka paljon rahaa on tarpeeksi. Nauhoitus on kuunneltavissa tästä. Kaikki tietävät, että raha ei tee onnelliseksi. Haastavampaa on kuitenkin pohtia sitä, tarvitaanko rahaa ja kuinka paljon.

Illalla sama teema jatkui kun olin puhumassa Otto Bruunin ja Teppo Eskelisen toimittaman Finanssikapitalismi – Jumala on kuollut –pamfletin julkaisutilaisuudessa Ravintola Karhunpojassa Helsingin Hakaniemessä. Kirjan nimi viittaa Nietzschen teoriaan jumalan kuolemasta. Hänen mukaansa jumala on olemassa vain jos ihmiset uskovat siihen. Kun usko loppuu, jumala kuolee. Onko finanssikapitalismille käynyt samoin? Itse kirjoitin kirjaan artikkelin otsikolla ”Ympäristö kiittää”. Ajatuksiani voi jäsentää neljän teesin kautta.

1. Tunteet: ilo ja suru. On vaikea tuntea surua siitä, kun sijoittajien omaisuus katoaa osakekurssien vapaassa pudotuksessa tai keskiluokan omaisuus sulaa asuntojen hintojen laskun myötä. On vaikea tuntea surua siitä, kun yksityinen kulutus vähenee, autojen myynti tippuu sekä päästöt ja luonnonvarojen kulutus vähenevät. Toisaalta on vaikea tuntea iloakaan siitä kun ihmisten ahdinko lisääntyy.

2. Uusi tila. Talouskriisii ja sen myötä vähentynyt luonnonvarojen kulutus antaa ympäristölle hetken aikaa hengittää. Ihmiskunta saa pari vuotta lisäaikaa muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita hiilineutraaliin suuntaan.

3. Toimenpiteet. Uusi tila tarjoaa mahdollisuuden radikaaleille poliittisille toimenpiteille, jotka parhaimmillaan olisivat esimerkiksi perustulon ja maksimielintason käyttöönotto, yritysten koon rajoittaminen, henkilökohtaiset päästökiintiöt sekä siirtyminen degrowth-talouteen. Tässä voisi olla hiilineutraalin ja onnellisen yhteiskunnan uusi perusta.

4. Realismi. Mitä jos jumala ei kuolekaan? Olemassaolevan talouskehyksen sisällä elvytys tulee tehdä hiilineutraalisti. Varoja pitää teiden ja autotehtaiden tukemisen sijaan suunnata joukkoliikenteen kehittämiseen, rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

3 kommenttia artikkeliin ”Kuinka paljon rahaa on tarpeeksi? – Finanssikapitalismin jumala on kuollut”

  1. Päivitysilmoitus: Viikonlopun shoppailua

Kommentointi on suljettu.

Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa