Syyskuun kokeilu: Paperikirjat vai äänikirjat

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Syyskuussa kokeilin lukea mahdollisimman paljon paperikirjoja. 

Yksi inspiroivimpia kirjoja syyskuussa oli Fausto Brizzi: 100 onnen päivää. Tämän myötä ajattelin itsekin käynnistää 100 onnen päivää -kokeilun.

Kaiken kaikkiaan ehdin lukea kuukauden aikana kahdeksan paperikirjaa. Tämän lisäksi kuuntelin 28 äänikirjaa. 

Tyypillisesti luen kuukaudessa vain muutaman paperikirjan. Tämä tulee sen myötä, että osana aamutoimiani luen joka aamu vähintään 10 sivua paperikirjaa. Usein hiukan enemmänkin. Teen tämän siksi, että olen halunnut äänikirjojen ohella pitää jonkinlaista tuntumaa perinteiseen lukemiseen. 10 sivua päivässä lukutahti mahdollistaa kuitenkin kuukaudessa vain noin 300 sivun lukemisen.

Äänikirjat ovat itselleni mahdollistaneet pääsyn paljon suurempaan ja monipuolisempaan määrään kirjoja. Tämä ei olisi mitenkään mahdollista pelkillä paperikirjoilla. 

Aloitin kuuntelemaan äänikirjoja vuonna 2017. Ensimmäinen kuuntelemani äänikirja oli Paulo Coelhon Alkemisti. Hyvin pian siirryin kuuntelemaan äänikirjoja kaksinkertaisella nopeudella. Tämä siitä syystä, että se on lähempänä omaa lukuvauhtiani ja helpottaa myös keskittymistä itse kirjaan sen sijaan, että ajatus lähtee harhailemaan. 

Ennen äänikirjoja luin keskimäärin 25 – 50 kirjaa vuodessa. Vuonna 2020 luin/kuuntelin yhteensä 375 kirjaa ja vuonna 2021 yhteensä 370 kirjaa. Tänä vuonna sama tahti on jatkunut. 

Äänikirjat mahdollistavat kirjallisuuteen uppoutumisen esimerkiksi juostessa ja pyöräillessä sekä aamu- ja iltatoimia tai kotitöitä hoitaessa. Usein myös ruokaillessa. Itselläni äänikirjat ovat korvanneet myös esimerkiksi sängyssä uutisten lukemista tai sarjojen/elokuvien katselua tai pienissä hetkissä sosiaalisen median virran seuraamista. Ne ovat korvanneet myös lähes täysin musiikin, radion tai podcastien kuuntelun. 

Paperikirja on käyttöliittymänä huomattavasti jäykempi. Äänikirjat kulkevat aina mukana siellä missä puhelinkin. Peperikirjoille täytyy ottaa erikseen aika ja tila. Toisaalta tämä on hyväkin. Silti en koe, että kaipaisin paperikirjoja. Oikeastaan yksi harvoja syitä lukea paperikirjoja on se, että kaikkia kirjoja ei ole vielä saatavilla ääni- tai e-kirjoina. E-kirjakin on paljon kätevämpi verrattuna paperikirjaan, koska kirjat kulkevat puhelimessa joka on helppo kaivaa esiin ja aloittaa lukeminen välittömästi. 

Olisin tietysti kovasti toivonut, että olisin löytänyt tämän kokeilun myötä uudestaan paperikirjojen taikuuden. Välillä kieltämättä olikin nostalgista ruokailun yhteydessä lukea paperikirjaa tai iltaisin sänkyyn mennessä lopettaa päivä fyysisen kirjan kanssa. Valitettavasti suurimman osan aikaa paperikirjat osoittutuivat lähinnä hankaliksi.  Ei toki sisällön vaan enemmän käyttöliittymän näkökulmasta. 

Entäs paperikirjan tuoksu tai käsituntuma? En ole kaivannut. Sängyssäkin kirjaa on hankalampi pitää kädessä. Lisäksi valon pitää olla päällä, jotta näkee lukea. Syödessä paperikirja on hankala. Jos päästää irti, kirja singahtaa kiinni ja kohta katoaa. Pitää olla kirjanmerkki.  

Tietysti välillä on hyvä olla kuuntelematta mitään tai kuunnella hiljaisuutta. Ihan yhtä lailla on välillä myös hyvä sulkea silmänsä ja olla lukematta mitään. Paperikirja ja äänikirja eivät siis tämän suhteen eroa toisistaan. Toki äänikirjojen kuuntelun myötä ympäristöä tulee kuunneltua kovin paljon vähemmän. 

Tässä vielä syyskuun aikana lukemani paperikirjat: 

– Manu Jääski: Merenkurkun harmaa kummitus

– S.E. Hinton: Me kolme ja jengi

– Worldwatch Institute: Maailman tila 1992

– Richard Wiseman: Minuutissa muutokseen

– Fausto Brizzi: 100 onnen päivää

– Tim Ferris: 4 tunnin työviikko

– Sampo Sammalisto & Antti Asunmaa: Viisas pääsee vähemmällä taloudessakin

– Viktor E. Frankl: Ihmisyyden rajalla

Näistä ja kaikista muista lukemistani/kuuntelemistani kirjoista voit lukea kirjoittamani tekstit täältä: Syyskuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset.

Ohessa aikaisemmat kokeilut:

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/