Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?

Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että ilmaston kuumeneminen voidaan pysäyttää maiden nykyisillä sitoumuksilla parhaimmillaan 1,8 asteeseen.

Kuva: https://zerotracker.net

Tämä on huikea edistysaskel verrattuna aiemmin tänä syksynä julkaistuun YK:n selvitykseen, jonka mukaan ilmakehä on kuumenemassa 2.7 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Glasgowin ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjasta ja markkinamekanismista. Samaan aikaan maiden on ollut tarkoitus päivittää omia sitoumuksiaan.

Kehitystä on tapahtunut viime aikoina paljon.

Glasgowin kokouksen yhteydessä uusia ilmastositoutumuksia ovat antaneet mm. Intia ja Brasilia. Tätä kirjoittaessa Nettonolla päästöihin on sitoutunut 137 maata maalla, jotka kattavat 88 % maailman päästöistä, 90 % maailman taloudesta ja 85 % maailman väestöstä.

Lisäksi edistystä on tapahtunut metsäkadon torjunnassa ja sitoutumisessa metaanipäästöjen vähentämiseen. Yli 100 maata on sitoutunut vähentämään metaanipäästöjä vähintään 30 % vuoteen 2030 mennessä. Monet maat ovat myös sitoutuneet luopumaan kivihiilestä ja lopettamaan rahoituksen uusille fossiiliprojekteille.

Meillä oli perjantaina 5.11.2021 mahdollisuus keskustella ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kanssa 45 minuuttia ajankohtaisista ilmastoasioista Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksessä yhdessä Kirsi Vuorisen kanssa. Lähetyksen voi katsoa tästä.

Kaikki maat eivät valitettavasti ole vielä ymmärtäneet ilmastokriisin vakavuutta. Climate Action Networkin uutiskirjeen mukaan Puola ansaitsee ilmastoneuvotteluiden Fossil of the Day -palkinnon.

Puola ilmoitti tällä viikolla monien muiden maiden tapaan luopuvansa kivihiilen käytöstä. Aloitteessa rikkaat maat sitoutuivat luopumaan kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä ja köyhät vuoteen 2040 mennessä. Puolan ilmasto- ja ympäristöministeri kuitenkin ilmoitti heti maan sitoutumisen jälkeen, että he luokittelevat itsensä maailman 23 suurimpana taloutena köyhäksi maaksi ja irtautuvat hiilenkäytöstä vasta vuoteen 2049 mennessä.

Veikkaan, että Puola joutuu vielä tarkistamaan tätä tavoitettaan uudestaan.

3 kommenttia artikkeliin ”Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?”

  1. Tietäessäni, että eri maiden ” ilmastositoumukset ” eivät ole sitovia ( niistä voidaan poiketa ), eikä niiden käytännön toteuttamisesta ole takuita , niin luotan ennemminkin YK:n selvitykseen kuin Maailman energiajärjestön tulevaisuuden arvioon.
    Missä näkyy tässä blogissa ihanteellisesti kuvattu ” huikea edistysaskel ” ? Glasgowin konferenssissa tehtyjen riittämättömien päätösten valossa siitä ei ole ollenkaan varmuutta. Ilmaston lämpenemisen osalta suunta näyttää olevan todellisuudessa ihan Maailman energiajärjestön olettamusten vastainen.
    Aiheeseen liittyen , tästä vastakkaisesta suuntauksesta kertoo valitettavan realistisesti Anna Lemströmin kolumni ” Vuosi 2021 rikkoi jälleen ennätyksiä ” ( KU verkkolehti 24.12.202I ). Eikä lämpöennätysten ja ilmastonmuutoksesta johtuvien muiden vakavien ongelmin kasautumisesta näytä nykymenolla tulevan loppua lähitulevaisuudessa tai edes v.2050 mennessä.

  2. Tämä Maailman energiajärjestön ” arvio ” muistuttaa samankaltaisuudessan öljy-yhtiöiden kehittämää ” epävarmuus strategiaa ”.
    Suuret öljy-yhtiöt ovat jo aikoja sitten tienneet aiheuttavansa CO2 päästöjä ja ilmastonlämpenemistä toiminnallaan. Ne olivat palkanneet asiantuntijoita tutkimaan öljyn tuotannon ympäristövaikutuksia. Kun selvisi, että niiden tuotanto aiheuttaa ympäristötuhoja, suuria CO2 päästöjä ja ilmastonlämpenemistä, niin ne alkoivat kaupallisista syistä kylvää epäilyä tuhojen , päästöjen ja lämpenemisen vakavuudesta. Ne aloittivat kampanjan yhteiskuntien ” sopeuttamisesta ” ilmastonlämpenemisen seurauksiin .Tämä ” sopeuttaminen ” ( adaptation ) on tapahtunut vähentämättä juuri lainkaan niiden omaa osuutta ilmaston kiihtyvässä lämpenemisessä.

    Mitään merkittävää muutosta ei ole tapahtunut näiden energiayhtiöiden päästöissä ja niiden ” sopeuttamisstrategian ” täytäntöönpanossa. Tämä strategia onkin tuottanut toivottua tulosta. Tietäessään, että lämmön kohoamisen estämistavoitetta ei saavuteta jo toteutetuin tai suunnitelluin liian vähäisin keinoin, ja että ilmasto lämpenee vaikutuksellisen estämistoiminnan puuttuessa, niin hallitukset toisensa jälkeen ovat ryhtyneet ” sopeuttamaan ” valtiontaloutta ja väestöä ilmastonlämpenemisen seurauksiin. Tämä siitä huolimatta, että luonto ja ihmiset eivät niihin sopeutuisikaan tarpeeksi hyvin.

  3. PS.
    En ole itse keksinyt tuota öljy-yhtiöiden ” epävarmuusstrategiaa ”. Siitä kerrottiin tänään France Inter- radion tutkimustoimituksen suositussa lähetyksessä ” Secret d’info ” ( Tiedottamissalaisuus ). Tästä aiheesta keskusteltiin nyt sen takia, että suuri ranskalainen energiayhtiö Total haastetaan oikeuteen ympäristötuhoistaan ja niiden peittelystä sekä toimimattomuudestaan niiden lopettamiseksi.

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.