Maaliskuun kokeilu: Takareisien venyttely

Vuoden 2021 aikana kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Tammikuussa testissä oli päivätorkut ja helmikuussa säännöllinen nukkumaanmenoaika.

Liikkuvuuteni ei ole koskaan ollut kovin hyvä. Erityisesti takareidet ovat lenkkeilyn myötä kireät eikä minulla ole ollut mitään mahdollisuutta saada sormia lattiaan suorilla jaloilla. Maaliskuussa päätin ottaa kokeiluun takareisien venytykset.

Tavoitteeksi asetin, että saisin kuukauden päätteeksi sormet lattiaan suorilla jaloilla.

Toisinaan olen aiemminkin yrittänyt venytellä takareisiä, mutta merkittävää kehitystä ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen.

Tavoitteena oli aluksi venytellä päivittäin vähintään kerran noin 30 sekunnin ajan. Käytännössä tämä tarkoitti sormien kurottelua kohti lattiaa.

Lasten huoneen seinässä oli kätevä mitta, jossa olemme mitanneet lasten pituutta. Koska mitta alkaa lattiasta, soveltuu se myös sen arvioon, miten kaukana lattiasta sormeni olivat.

Ensimmäisen kerran kokeillessani, saavuttivat sormenpääni noin 30 sentin etäisyyden lattiasta. Kauhistelin, miten jäykkä olen. Eli ei muuta kuin harjoittelemaan. Viikon lyhyiden päivittäisten venytysten jälkeen kehitys oli huima ja etäisyys oli kaventunut jo 20 senttiin, tästä edelleen viikko ja etäisyys oli 15 senttiä. Parhaimmillaan saan sormeni tällä hetkellä noin 10 sentin päähän lattiasta ilman, että yritän väkisin.

Olen merkinnyt takareisien venytyksen päivittäiselle työlistalleni. Aluksi tein venytyksiä satunnaisesti jossain kohtaa päivää. Rutiini ei kuitenkaan oikein tarttunut arkeen. Ajattelin, että kiinnitän venyttelyn johonkin muuhun tekemiseen. Näin aloin tehdä noin 10-30 sekunnin veytystä joka kerta kun kävin vessassa. Toisinaan olen muistanut tämän, mutta en aina. Lisäksi olen huomannut, että eri aikoihin päivästä venyttely sujuu paljon paremmin kuin esimerkiksi aamuisin.

Venyttely ja sen ajankohta hakee vielä paikkaansa. Saa nähdä muodostuuko tästä pysyvä tapa vai ei. En ole huomannut, että jäykät takareidet sinällään haittaisivat millään tavalla arkeani. Olisi kuitenkin varmasti hyvä näiltäkin osin kuitenkin mielummin parantaa liikkuvuutta kuin antaa sen rapistua.

Kehitystä on tapahtunut lyhyessä ajassa paljon. Matkaa lattiaan on kuitenkin vielä ainakin tuo 10 senttiä. Vinkkejä hyvistä venytyksistä otetaan ilolla vastaan!

Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.