Miten koronapandemia vaikuttaa ilmastotavoitteisiin? Hoidetaanko taloudellinen elvytys ekologisesti kestävästi? Katoavatko yritysten vastuullisuustavoitteet kuin tuhka tuuleen taloudellisen taantuman myötä?
Seuraavassa pohdintaa ilmastovastuusta koronakriisin keskellä.
Koronakriisin myötä päästöt tulevat vuonna 2020 vähentymään nyt käsillä olevien arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti jopa 8 prosenttia. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin 1900-luvun alusta lähtien.
Tuo 8 prosenttia on se suuruusluokka, jonka päästöjen pitäisi maailmanlaajuisesti vähentyä seuraavan 10 vuoden ajan, jos haluamme pitää ilmaston lämpenemisen kriittisenä pidetyn 1.5 asteen tuntumassa. Nykymenolla hiilibudjettimme riittäisi vain 8 vuodeksi.
Kiinnostavaa on seurata myös sitä, mikä on koronapandemian vaikutus päästöihin eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Pariisissa maaliskuussa 2020 päästöt vähenivät 72 prosenttia ja New Yorkissa vain 10 prosenttia. Tämä johtuu kaupunkien erilaisesta energiantuotantorakenteesta ja liikenteen päästöistä. Valitettavasti vastaavaa ajankohtaista päästödataa ei ole saatavilla Helsingistä tai pääkaupunkiseudulta.
Koronakriisi on osoittanut, että poliittiset päättäjät, organisaatiot ja yksilöt ovat valmiita suuriin muutoksiin, mikäli prioriteetit ovat kohdillaan. Lisäksi koronapandemia on osoittanut, että rahaa elvytystoimiin ja näin myös ilmastokriisin ratkaisemiseen kyllä löytyy, jos niin halutaan. Toisaalta korona on osoittanut myös yhteiskuntamme haavoittuvuuden. Hyvä uutinen on, että ilmastokriisin torjumisen vaikutukset kohdentuvat paljon rajatummin kuin mihin koronakriisi on yhteiskuntamme ajanut. Ilmastokriisin torjumiseksi emme joudu luopumaan vapauksistamme samassa mittakaavassa kuin mitä olemme vapaaehtoisesti tehneet keskellä COVID-19 pandemiaa. Yleisesti ottaen ilmastoystävällinen elämä ei ole luopumista vaan hyvinvoinnin lisäämistä.
Iso huoli on myös se, että koronan myötä maailmanlaajuinen taantuma aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia kykyymme investoida puhtaaseen teknologiaan juuri ratkaisevalla hetkellä. Samaan aikaan ihmisten ja poliittisten päättäjien huomio on koronapandemian aiheuttamissa terveys- ja talousvaikutuksissa. Jääkö ilmastopolitiikka nyt kaiken muun varjoon kun joudumme tavoittelemaan talouskasvua hinnalla millä hyvänsä?
Joitain esimerkkejä tästä on olemassa. Esimerkiksi Suomessa valtion omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ehti jo Helsingin Sanomien haastattelussa todeta, että turve voisi huoltovarmuussyistä saada Suomessa jatkoaikaa. Tämän tosin ehti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kiistää. Lisäksi keskustelua on käyty siitä, pitäisikö esimerkiksi Finnairin pääomistusjärjestelyihin varatut 700 miljoonaa euroa sitoa yhtiön ilmastotavoitteisiin.
Olennaista juuri nyt on miten taloudellinen elvytys tullaan hoitamaan ja sidotaanko sitä ilmastotavoitteisiin. Tähän on vedonnut esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto. Eikä Suomen luonnonsuojeluliitto ole yksin. Esimerkiksi Valtioneuvoston julkaisussa ”Talouspolitiikan strategia koronakriisissä” (Vihriälä, Vesa; Holmström, Bengt; Korkman, Sixten; Uusitalo, Roope) kirjoitetaan yksiselitteisesti, että ilmastopolitiikkaa ei ole varaa jättää koronan jalkoihin. Erityisesti kannattaa lukea tästä aiheesta Markku Ollikaisen muistio sekä Kestävä elvytys -työryhmän, jota vetävät Sitran Mari Pantsar ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, ensimmäisen vaiheen ehdotukset.
Onko kuitenkin riskinä, että koronapandemia jättää ilmastokriisin varjoonsa ja julkisuuden lisäksi ilmastopolitiikka katoaa myös poliittiselta agendalta ja yritysten tavoitteista kuin tuhka tuuleen?
Tätä on vielä vaiheessa mahdotonta sanoa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että ihmisten mielissä ympäristövastuullisuus ja ilmastokriisin torjunta ovat edelleen korkealla prioriteetilla vaikka toki työpaikat ja terveydellinen tilanne huolestuttavatkin. Voi olla, että koronan myötä yhteiskunnilta odotetaan parempaa kriisivalmiutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen suhteen ja vastuullisuus korostuu jopa entistä enemmän.
Vielä ei ole merkkejä myöskään siitä, etteivätkö sijoittajat tai nuorten ilmastoliike vaatisi edelleen kunnianhimoisia ilmastotoimia. Suomen hallituskin on edelleen sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä eikä EU:n politiikassa näy merkkejä ilmastotavoitteiden löysentämisestä.
Isoissa yrityksissä ilmasto on keskeinen osa liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi keskellä koronakriisiä Kesko kertoi tavoittelevansa hiilineutraalisuutta vuoteen 2025 mennessä. Myös Paulig kertoi huhtikuussa uusista vastuullisuustavoitteistaan, jonka mukaan yrityksen tavoitteena on vähentää oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tänä päivänä ei ole enää yritystä tai toimialaa, jonka ei tulisi sitoutua ilmastotavoitteisiin.
Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että yritysten vastuullisuustyö ei ole kadonnut mihinkään ja valtion elvytyspolitiikassakin ilmasto on vahvasti esillä.
Ehkä suurinta huolta kuitenkin aiheuttaa se, miten hallitus pitää kiinni omasta ilmastopolitiikasta ja mitä tapahtuu esimerkiksi taloudellisesti heikossa asemassa olevissa kunnissa, jossa ilmastoasiat julkisella puolella pitkälti lopulta ratkaistaan.
Yritysten ” vastuullisuutta ” nykyisen talousjärjestelmän puitteissa kannattaisi katsella kriittisemmin silmin. On syytä epäillä tokko ilmaston lämpenemisen hillitseminen olisi edes oikeasti ollutkaan yritysten tavoitteena, ja jos on ollut, niin se taitaa olla jo kauan sitten huvennut kuin tuhka tuuleen. Tuleekohan ilmasto loppujen lopuksi näissä olosuhteissa olemaan edes hallituksen ” elvytyksen ” kohteena …? ” Elvytykseen ” suunnatut miljoonat taitavat taas kerran tulla heitetyiksi ” Kankkulan kaivoon ” yleisen edun ja yhteisen hyvän niistä mitenkään hyötymättä.
Leo, sanot : ” Tällä hetkellä näyttää siltä, että yritysten vastuullisuustyö ei ole kadonnut mihinkään ja valtion elvytyspolitiikassakin ilmasto on vahvasti esillä. ”
Enpä olisi ihan yhtä myötäilevä ja luottavainen. Ilmastokriisi ei tietenkään ole kadonnut mihinkään koronakriisinkään aikana. Nämä kaksi kapitalismin kriisin ulottuvuutta ovat kiinteästi toisiinsa kietoutuneita ja olemassa yhtäaikaisesti. Näiden molempien kriisien perimmäinen synnyttäjä on yksi ja sama talousjärjestelmä ja sen ylläpitämä ihmisten elämäntapa. Siis koronakriisinkin alkusysäys löytyy juuri tuon holtittoman taloussysteemin lainalaisuuksista.
Koko laaja-alainen asia pitäisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, ja tämän kokonaisuuden muuttaminen kaikinpuolin ” kestäväksi ” vaatii todellakin ensisijaisesti poliittista tahtoa Siihen ei yritysten ” vastuullisuustyö ” riitä alkuunkaan, sillä sitä vastuuksi kutsuttua tahtoa ei ole edes juuri näkyvissä muutoin kuin puheissa ja lupauksissa.
Suomen Luonnonsuojeluliitto taitaa sittenkin olla melko lailla yksin, vaikka valtioneuvoston julkaisussa ” Talouspolitiikan strategia koronakriisissä ” ( V. Vihriälän ryhmän raportti ) kirjoitetaankin, että ilmastopolitiikkaa ei ole varaa jättää koronan jalkoihin.
Martin Wolf näki talousjärjestelmän todellisuuden julistaessaan johtavassa talouslehdessä kapitalismin olevan kriisissä ( Financial Times, 18.09.2019 )
Juuri tuo sama nyt hallitusta raportillaan opastanut Vesa Vihriälä on kirjoittanut aiemmin kapitalismin kriisistä, että kyse olisi amerikkalaisen kapitalismin kriisistä, eikä se niinkään koskisi Pohjoismaita jne. Sittemmin hänkin on huomannut, että eihän se noin yksinkertaisesti menekään. EK:n Jyri Häkämies tahollaan kiteyttää asiaa ” selventävästi ” : ” Markkinatalous on voittanut alaa , mutta uudistamista sekin kaipaa. Vastuullisuus sisältyy omistaja-arvon lisäämiseen – vastuullisuudessa reputtaminen pääsääntöisesti leikkaa yritysten kasvua ja myös arvoa …” Tämä toteamus kertookin jo kaiken yritysten vastuullisuustavoitteen tarkoitusperistä.
Talouselämän vaikuttajat ovat lopulta tiedostaneet talousjärjestelmän ongelmat, mutta lääkkeeksi tarjotaan suurinpiirtein samaa kuin ennen ! Paluu entiseen entistäkin kovemman kapitalismin sääntöjen mukaan näyttää olevan nykynäkymien mukaan ohjelmassa…jolleivat sitten poliittiset päättäjät oikeasti ” lämpene ” ja pistä töpinäksi suunnan muuttamiseksi. Ministeri Tuppuraisen puheista jo saa valitettavasti selvän käsityksen , mihin suuntaan ollaan pyrkimässä …markkinavoimien painostuksen alaisena.
Tunnetun fyysikon Albert Einsteinin huomio pätee vieläkin : ” Ihmisten eettisen käytöksen pelottava rappio on teknis-tieteellisen ajattelun kohtalokas sivutuote. Ihminen kylmenee nopeammin kuin planeetta, jolla hän asuu.”
Tiedemies Einstein oli kovan kapitalismin sijasta demokratian ja valtiojohtoisen talouden kannattaja. Näin kertoo Ari Ojapelto blogissaan.
Aihetta sivuava Ari Ojapellon blogi ” 70.Onko kapitalismi nostanut köyhyydestä ? ” , KU verkkolehti blogit 12.05.2020 on valaiseva kuvaus systeemin ja sen tukijoiden reaaliteeteista.
Tähän ilmastokriisi-koronakriisi aiheeseen sopii luettavaksi myös Arto Huovisen erinomainen artikkeli ” Korona ja ilmastokriisi : Muuttuuko kaikki vai palataanko entiseen ? ”, KU verkkolehti 23.05.2020.
Jutun lopussa kerrotaan YK:n pääsihteerin suosituksista, joihin yritysten ” pelastamista ” ja nk. ” elvytystä ” omalla tavallaan toteuttavan Suomen hallituksen kannattaisi suhtautua vastuullisuudella ja vakavasti .
Leolle twitter-kirjoitusten johdosta:
Puhut yritysten ”tulevaisuuden vastuullisuudesta ” suhteessa ilmastonmuutokseen ja väität, että markkinat ja yritykset draivaa ( ? ) tällä hetkellä ilmastonmuutoksen ratkaisuja instituutioita enemmän.
Eiköhän tuo kehumasi yritysten ” vastuullisuus ole vain kulisseissa pimennossa tapahtuvaa lobbausta …ja samalla julkisuudessa näkyvää …viherpesua ? ! Siltä se näyttää nyt ilmastonmuutoksen ja koronaviruksenkin antamasta varoituksesta huolimatta.
Eikö yleisen edun nimissä suomalaisten kannattaisi nyt vihdoin ryhtyä oikeasti rakentamaan ekologisesti kestävää ja ihmisille tarkoitettua YHTEISKUNTAA ennemminkin kuin ihmisten eettiselle käytökselle ja ympäristölle rappiollista kylmänteknologista ” yritysvaltiota ” ?
Yhteisen hyvän säilyttämiseksi todellinen tulevaisuuden vastuullisuus vaatii kapitalististen markkinoiden erottamista valtiosta erilleen.
Greta Thunbergin innoittaman nuorten ilmastoliikkeen valitsema suunta on siinä mielessä hyvä, että erityistä huomiota tulee nyt kiinnittää maatalouteen ja maankäyttöön. Ne pitäisi asettaa keskiöön niin Suomessa kuin Euroopassakin..
Luonnon monimuotoisuuden lisääntymiseksi Suomessa on päästävä eroon maatalouden ( markkinavoimien alaisesta ) tehotuotantoa suosivasta globaalisaatiosta ja turvattava suomalainen maalähtöinen ruuansaanti säilyttämällä ja kehittämällä mm.Suomen oloihin sopivaa luonnonmukaista pienviljelyä ja pienimuotoista maataloutta.Tämä olisi ilmastonmuutoksenkin suhteen vastuullista.
Ja instituutiot voivat ohjata vastuullisesti laajassa skaalasssa ilmastonmuutoksen pysyviä ratkaisuja …paremmin ja kestävämmin kuin yksityiset yritykset, jotka nyt taloussysteemin synnyttämän pikkuriikkisen koronaviruksen riepottelemina ” uhreina” vaativat yhä lisääntyvämmässä määrin . …mitäpäs muuta kuin valtion eli instituutioiden avustuksia ( yhteisestä kassasta ) ! Valtio on nyt ottanut sille kuulumattoman yritysriskin, ja valtiota vaaditaan toimimaan yritysten vakuutusyhtiönä ! Mitä vastuutonta vielä voitaisiin kehitellä yritysten vastuullisuuden korostamiseksi yleensä ja ilmastovastuun osalta erikseen ?
PS. populistit puhuvat valtion instituutioiden kyvyttömyydestä hoitaa tehtäviään ja vastata nykyajan vaatimuksiin ,ja he vastustavat instituutioita valtansa kasvattamiseksi !
Millaisesta yritysten ilmastovastuusta on kyse ? Väität Leo, että markkinat ja yritykset draivaa ( ajaa ) tällä hetkellä ilmastonmuutoksen ratkaisuja instituutioita enemmän. Millaisista ratkaisuista on kyse ? Aidosti vastuullisista ilmastolainsäädäntöä myönteiseen suuntaan edistävistä vai ennemminkin sitä jarruttavista ” ratkaisuista ” ? Katsotaanpa asiaa tarkemmin:
Vihdoinkin asioiden syihin ja ytimeen menevää tarkastelua ! Erittäin mielenkiintoista !
LOTTA AHO tarkastelee väitöstutkimuksessaan markkinamekanismien tehokkuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hän toteaa, että yritykset voivat käyttää poliittista valtaa estämään ilmastolainsäädäntöä.. Lotta Aho tutkii väitöskirjassaan syitä päästöjen kunnianhimoisesti vähentävän ilmastopolitiikan puuttumiselle .
Hän tarkastelee valtavirran taloustieteen ja uusliberaalin ideologian toimimista toisiaan vahvistavassa vuorovaikutuksessa. Hänen mukaansa valtavirran taloustieteen ja uusliberaalin ideologian toisiaan vahvistava vuorovaikutus luo pohjaa talouskasvun päämääränään pitävälle ilmastopolitiikalle. Tämä vahvistaa suuryritysten vaikutusvaltaa kansallisvaltioihin nähden tällaisen imastopoltiikan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Parempi ymmärrys ideologioiden ja vallan merkityksestä ilmastopolitiikassa voi vauhdittaa muutosta kohti ilmastopolitiikkaa, jossa päästöjen väheneminen olisi politiikan päätavoite, sanoo Aho Aalto-yliopiston tiedotteessa.
Aho toteaa, että talouskasvun ja päästöjen yhteys on osoitettu, mutta ilmastopolitiikan päätavoitteena on talouskasvu., joka estää päästöjen radikaalin vähentämisen.
Ahon tutkimuksen mukaan Pariisin ilmastokonferenssissa päätettyyn 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan radikaaleja päästövähennyksiä, joihin on käytettävä muita keinoja kuin markkinamekanismeja.
Päästöjen vähentäminen on ensisijaista ilmaston liiallisen lämpenemisen estämisessä. Ja päästöjä ei siis vähennetä radikaalisti markkinamekanismeilla ja yritysten hyväntahtoisella ” vastuullisuudella ” eli viherpesulla !
Leo, teetköhän ihan turhaa työtä yritysten ja markkinoiden konsulttina/lobbarina ? Uskotko edelleenkin pystyväsi estämään yritysten ilmastovastaisuuden ja kasvattamaan tarpeellisessa määrin markkinoiden ilmastoystävällisyyttä, ja siten voivasi vaikuttaa myönteisesti Suomen ilmastopolitiikan suunnan muuttamiseksi ? Taitaa olla liian suuri urakka.
Lotta Ahon väitöstutkimuksesta kertoo Kai Hirvasnoro jutussaan ” Väitöstutkimus: ” Yritykset voivat käyttâä poliittista valtaa estämään ilmastolainsäädäntöä .”
KU verkkolehti 10.06.2020.
Kestävästä elvytyksestä puheenollen :
Olen kommenteissani muistuttanut luonnonsuojelun tärkeydestä ihmiskunnan selviytymiselle ilmastokriisistä sekä siitä, että koronavirus on ympäristökatastrofi, johon tulisi suhtautua sellaisena.
Koronakriisin jälkeisessä elvyttämisessä valittavilla ratkaisuilla on suuri merkitys. Näin toteaa Arto HUOVINEN artikkelissaan
” YK:n, WHO:n ja WWF:n edustajat : Pandemioiden syynä luonnon tuhoaminen” , KU verkkolehti 17.06.2020 .
Arto Huovinen viittaa Guardianin juttuun aiheesta 17.06.20
Jutussa tuodaan esille se, että toimintamme luontoa kohtaan siis vaarantaa oman terveytemme. Korona antaa yhden lisäsyyn suojella luontoa. Luonto onn terveen yhteiskunnan perustana. Korona on SOS-signaali ihmiskunnalle.
On ryhdyttävä reiluun, terveeseen ja vihreään elvytykseen.
Mielestäni koronakriisin ratkaisussa Suomessa on tähän asti menty talous edellä, ja hallitus tarjoaa viruksen aiheuttamien ongelmien lääkkeeksi… mitäs muuta kuin kipupolitiikkaa ja iänikuista …talouskasvua , jolla on tähän asti ollut suurin luontoa tuhoava merkitys! Nyt on lähdetty selvästi kiireellä takaisin koronaa edeltäneeseen aikaan, jollei pahempaakin ole tulossa! ( kuten edesmennyt Pentti Linkola arveli ) Ilmasto-ja koronakriisistä selviytymisen kannalta tällainen tulevaisuudensuunnitelma ei ansaitse suurta kiitosta ! Toisaalta, koronavirusta ei ole saatu taltutettua Suomessakaan ! Ei kannata vielä kiitellä ennenkuin korona saadaan aisoihin maailmanmitassa….se kun näkyy olevan pulpahtamassa uudelleen pintaan ainakin siellä, mistä se on tiettävästi saanut alkunsa. Ja ennenaikaisista rajoitusten purkamisista johtuen uusi virustsunami saattaa pyyhkäistä hallituksen taloussuunnitelmat matalaksi …ja vaatia ihmisten ja planeetan terveyden asettamisen etusijalle ? !
Eikö nyt ilmastokriisin syventyessä ja kiihtyessä ja lisäksi koronakriisistä oppineena Suomenkin olisi järkevämpää siirtyä ” talouskasvun jälkeiseen aikaan ” ja ryhtyä rakentamaan terveempää yhteiskuntaa markkinoita sokeasti palvovan ” yritysvaltion ” sijasta ?
Ovatkohan edes kaikki koronatukea saaneet yritykset valmiita reiluun, terveeseen ja vihreään elvytykseen ? Todisteita yritysten ” vastuullisuudesta ” ei ole vielä näkyvissä. Ja mikä ns. virallinen taho kykenee käytännössä varmistamaan miljoonien koronatuen ohjautumisen juuri ” vastuullisten ” yritysten reiluun, terveeseen ja aidosti vihreään toimintaan ja sitä kautta työllisyyden ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseen ?
Suomenkin olisi syytä lopettaa markkinoiden ylenmääräinen suojeleminen, jättää tyhjät kommunikaatio/ viestintäluontoiset kauniit ilmoitukset pois hallituksen ohjelmasta … ja aloittaa vihdoinkin oikeasti päästöjen vähentäminen ja luonnon suojeleminen markkinoiden tuholta… ja sen mukana väestön suojeleminen !
Jotain sentään ainakin yritetään jossakin päin Eurooppaa. Koronaepidemian jatkuessa Euroopassakin Ranskan hallitus pyrkii nyt hillitsemään ekologista kriisiä poliittisten päätösten kautta. Toivottavaa tietysti on , että tämä hyvä pyrkimys ei jäisi pelkäksi vientintäoperaatioksi hallituksen ja ennenkaikkea presidentin suosion kasvattamistarkoituksessa.
Ilmoituksen mukaan hallitus aikoo kieltää kaikki kotimaan lyhyet lennot, joiden kesto on alle 2 t 30 min,Pariisista lähtien, ja joiden ohella on jo olemassa junan käytön mahdollisuus. Näiden lentojen sijaan hallitus aikoo tehdä julkisia investointeja ja kehittää voimakkaasti raideliikennettä ja siihen liittyviä palveluja.
Päätös koskee kaikkia Ranskan sisäisiä lentoja, Air Francen toteuttamat lennot mukaanlukien. Suurista kansallisista koronatuista ( joiden saamisen ehtona on juuri päästöjen ja kotimaan lentojen vähentäminen, ) nauttiva lentoyhtiö Air France – KLM älähti heti. Se katsoo tällaisen päätöksen olevan vaikeuksissa olevan yrityksen kannalta katastrofaalinen. Yhtenä syynä pidetään sitä , että Pariisi on monien ulkomaille suuntautuvien lentojen välietappi, jonka kautta muualla maassa asuvat ihmiset matkustavat. Toivoa sopii, että hallitus ei nyt taas vain kokeile, millainen reaktio sen aikomuksilla saadaan aikaan…. ? Kokeilut eivät edistä ilmastokriisin ratkaisua. Nyt on tosiaan päättäjien pätevän poliittisen toiminnan aika.
Toinen tulossa oleva poliittinen vaikutus tullee olemaan nyt työnsä päättäneen ” keltaliivien liikkeen ” seurauksena perustetun ilmastonlämpenemisen konkreettisia hillitsemiskeinoja pohtineen Kansalaiskonventin raportilla. Presidentti Macronin perustaman , summassa valitun sadastaviidestäkymmenestä (150 ) kansalaisesta muodostetun konventin tejhtävänä on ollut miettiä ja esittää hallitukselle ilmastonlämpenemistä jarruttavia konkreettisia toimenpiteitä.
Nyt Kansalaiskonventti on saanut valmiiksi 150 ehdotusta sisältävän raporttinsa.
Presidentti Macron on luvannut järjestää 29.06.2020 Kansalaiskonventin tapaamistilaisuuden, jossa keskustellaan ehdotetuista keinoista hillitä ilmastokriisiä. Sen jälkeen presidentti päättää , mitkä konventin ehdotukset otetaan hallituksen käsiteltäviksi ja mahdollisesti toteutettaviksi lähitulevaisuudessa.
Katsotaanpa mitä konkreettisia ja toimivia poliittisia päätöksiä saadaan lopulta aikaan tämän Kansalaiskonventin työn ansiosta, vai eikö hallitus taaskaan saa aikaan mitään muuta kuin tyhjiä lupauksia. .
Mitä tekee Suomen hallitus ? Antaako se satoja miljoonia koronatukea Finnairille vaatimatta lentoyhtiöltä mitään ilmastokriisin hillitsemiseksi ? .
Toivon tämän ja sitä edeltäneen kommentin julkaisua.kiitos
Korjaus:
Ranskan hallitus aikoo siis kieltää kaikki kotimaan sisäiset lennot, joiden sijasta voidaan toteuttaa matka alle kahdessa ja puolessa tunnissa junalla Pariisista lähtien. Tämä koskee etenkin kiitojunaliikennettä, jota valtio on viime vuosina kehittänyt muun junaliikenteen kustannuksella.
Näin lennot mahdollisesti säilyttävistä tapauksista olkoon esimerkiksi vaikkapa yhteys Clermont -Ferrandin ja Pariisin välillä . Se on junalla tehtynä relusti yli kaksi ja puoli tuntia kiitojunaliikenteen ( TGV ) vielä puuttuessa tällä reitillä. Lento Clermont-Ferrandin ja Pariisin välillä kestää n.50 min. – 1 tunti säästä riippuen. Lukuisista vaatimuksista huolimatta kiitojunia ei ole saatu tälle junareitille, ja raiteiden ja jnien kunto on melko lailla huono. Tâmä hidastaa liikennettä. Samanlaisia suuria kaupunkeja koskevia tapauksia on muitakin, joten Air Fanceltakaan ei kielletä läheskään kaikkia kotimaan lentoja ainakaan vielä pitkâän aikaan. Hallituksen aikomus ei näytä katastrofaaliselta, päinvastoin se on edelleenkin kotimaan yhteyksien välistä lentoliikennettä ylläpitävää.. paljolti siis sitä positiivista viestintää ..sen ” ilmastoystävällisistä” toimista.
Kuten arvata saattoi, niin presidentti Macronin perustaman Kansalaiskonventin ekologisten ehdotusten käsittely presidentin toimesta tänä aamuna ei johda mihinkään konkreettiseen ainakaan lähitulevaisuudessa.! Kansalaiskonventin tapaamisessa hän kieltäytyi suoraan hyväksymästä kolmea ehdotusta ja loppujenkin käsittely siirrettiin vuosille 2021-2022, siis hamaan tulevaisuuteen….
.
Erään Kansalaiskonventin työskentelyyn osallistuneen henkilön mukaan ekologisten toimenpiteiden puuttuminen ja hidastuminen Ranskassa johtuu nimenomaan presidentistä itsestään. Presidentti pitää kauniita puheita, mutta ei toimi käytännössä puheittensa mukaisesti. Hän sanoi radiohaastattelussa, että joudumme edelleenkin maksamaan veroja ja vastikkeetonta elvytystukea saastuttaville yrityksille . Presidentti Macronilla olikin kiire Saksaan neuvottelemaan Euroopan elvytyspaketista Angela Merkelin kanssa. Koronakriisinkin aikana yritysten pelastaminen on hänelle tärkeämpää kuin ihmisten terveys ja hyvinvointi ja ekologisesta kriisistä selviäminen.EU:n johtajat väittävät, että koronavirus ei ole kenenkään syytä, koska se on ” luonnonkatastrofi ”. He unohtavat, että useimmille luonnonkatastrofeille löytyy syy juuri ihmisen levittäytymisestä ja ympäristöä tuhoavasta toiminnasta. Ja luonnonkatastrofin aiheuttamat tuhot korvaa normaalisti vakuutusyhtiöt siinä tapauksessa, että valtio julistaa tapahtuneen luonnonkatastrofiksi. Näin tapahtuu ainakin Ranskassa esimerkiksi hirmumyrskyjen ja tulvien ym.luonnonkatastrofien . osalta. Koronavirus onkin ympäristökatastrofi, joka ei ole syntynyt ihan itsestään.. EU ei silti käsittele ” luonnonkatastrofiksi ” luokittelemaansa ilmiötä sen vaatimalla tavalla.
No, mehän olemme jo tottuneet presidenttimme ja hallituksen tyhjään ” positiiviseen viestintään ”, joka ei johda mihinkään konkreettisesti myönteiseen toimintaan. Silti presidentin melko välinpitämätön suhtautuminen ehdotuksiin oli pettymys ja turhauttava. Kansalaiskonventin jäsenillä oli toivoa paremmasta, sillä he olivat tehneet pitkään perinpohjaista työtä ekologisen kriisin jarruttamistarkoituksessa. Kansalliskonventin perustamisen tarkoitus onkin ollut ennenkaikkea keltaliiviliikkeen protestien hiljentäminen ja niiden leviämisen pysäyttäminen. Ei ole kuitenkaan nyt varmaa, että protestit eivät alkaisi uudestaan…vaatien presidenttiä ja hallitusta suhtautumaan ympäristökriisiiin sen vaatimalla vakavuudella. Nyt ei ole enää kokeilujen, vaan todellisen toiminnan aika .
Presidentti Macron ei ole siis sen ekologisempi kuin ennenkään. Hän ei ole vieläkään ymmärtänyt ekologiseen kriisiin vastaamisella olevan jo kiire, vaikka ranskalaiset äänestäjät antoivatkin hänelle tästä selvän muistutuksen kuntavaalien toisella kierroksella ! Macronin puolue hävisi selvästi kuntavaalit, ja vasemmiston kanssa useimmiten liittoutunut Europe Ecologie Les Verts ( EELV ) puolue eli Vihreät saavuttivat ennennäkemättömän vaalivoiton ! Monien suurtenkin kaupunkien johtajat ja vaaltuusto ovat nyt ekologisesti vastuullisia ! Koska valtiotasolla ei tapahdu edistystä, niin paikallistaso onkin nyt tärkeä demokratian toteuttamisareena, jolla Ranskan eteneminen aidosti ekologiseen suuntaan tapahtuu käytännössä.
Koronapandemia ei ole ihan kokonaan estänyt edistymistä ympäristönsuojelussa. Tiukalle on ottanut, mutta vuosien peräänantamattoman kamppailun tuloksena on vihdoin saavutettu merkittävä etappi. Tämä on uusi voitto ekologialiikkeelle Ranskassa :
Ydinenergian puolustapuhujien ja työpaikkojen säilyttämistä vaatineen paikallisen väestön kovasta vastustuksesta huolimatta edellisen hallituksen lupaus vanhentuneen Fessenheimin ydinvoimalan purkamisesta toteutuu nyt vihdoinkin.
Tämän yli 40-vuotiaan vaarallisen ydinvoimalan kaksi reaktoria otettiin eilen illalla irti sähköntuotannosta. Voimala ei siis tuota enää sähköä. Sen lopullinen purkaminen on alkanut. Prosessi kestää vielä pitkään, mutta ympäristöliikkeen päätavoite on saavutettu.
Ydinvoimaloiden sähköntuotannosta ja turvallisuudesta Ranskassa vastaava sähköyhtiö EDF suunnittelee useiden muidenkin vakavia turvallisuusongelmia aiheuttavien vanhimpien voimaloiden purkamista ( mm. Bugey ja Tricastin ). Hallitus ei ole kuitenkaan vielä tehnyt päätöstä asiassa, sillä tilalle suunnitellun Flamanvillen uuden EPR-voimalan rakentaminen on viivästynyt huomattavasti.
PS:
Ranskan hallituksen tarkoitus on vähentää 50 % :lla ydinenergian osuutta ( nyt yli 70% ) sähköntuotannossa vuoteen 2035 mennessä Fessenheimin ydinvoimalan purkamisella on nyt aloitettu uudensuuntainen prosessi. Pyrkimys on tuottaa tulevaisuudessa sähköä kestävästi ja turvallisemmin uutta teknologiaa hyväksikäyttäen. Muun muassa tuuli-ja aurinkoenergian osuutta pyritään voimakkaasti lisäämään. Samoin sähkön kulutusta pyritään suunnitelmallisesti vähentämään mm. asuntojen ja julkisten rakennusten energiaremontin avulla.
Kun puhutaan johtajien ja päättäjäpoliitikkojen vastuullisuudesta, niin myönteinen esimerkki tästä on humanitaarisesta toiminnastaan tunnettu, vastavalittu LYONin kaupunginjohtaja Grégory Doucet ( EELV-vihr.).
Doucet aikoo tehdä Lyonista 100 prosenttisesti kävelevän ja pyöräilevän kaupungin. Tämän lisäksi uusi kaupunginvaltuusto pyrkii laajentamaan julkisen liikenteen uusia mahdollisuuksia ja saatavuutta. Koulujen ruokaloihin aiotaan 100 prosenttisesti luomuruokaa, jonka ainekset on tuotettu vähintään 50 prosenttisesti lähellä. Doucet haluaa tehdä Lyonista samalla lapsille myönteisen kaupungin.
Doucet on vakuuttunut siitä, että poliitikkojen heikko ( elämälle ) olennaisten tieteiden yleistuntemus selittää ilmastohätätilan ymmärtämisen hitautta.
Hänen näkemyksensä mukaan ilmastokriisin ratkaisemisessa on kyse voimasuhteista kahden suuntauksen välillä : yhtäältä ne, jotka uskovat välttämättömyyteen ottaa huomioon planeettamme rajat, ja toisaalta ne, joiden mielestä loputon talouskasvu on oikea keino.
Lisää eurooppalaisten poliitikkojen vastuullisuudesta ilmastokriisiin nähden koronapandemian aikana :
Vastavalittu BORDEAUXin kaupunginjohtaja ( EELV-Vihreät ) ilmoitti aikovansa julistaa kaupungissa ilmastohätätilan !
Vielä ei ole tiedossa millaisia toimia hän ehdottaa ilmastohätätilan torjumiseksi….koronapandemian jatkuessa. Oletettavasti Bordeauxissa elvytys sidotaan ilmastotavoitteisiin, jotka ovat Ranskan valtion nykyisiä tavoitteita vastuullisemmat.
Joka tapauksessa koronakriisiä että ilmastokriisiä on torjuttava samanaikaisesti..
Julistiko Helsinki lopulta ilmastohätätilan ?
Ilmastovastuusta koronakriisin aikana:
Ranskan korkein hallinto-oikeus on tuominnut valtion toimettomuudesta terveydelle haitallisten ilmansaasteiden vähentämisessä. Valtio ei ole tehnyt tarpeeksi vaarantaen näin ihmisten terveyden.
Onko presidenttimme herännyt lopulta ekologiseen todellisuuteen ? Siltä ainakin kuulostaat. Hänen uudenlaisen vivahteen saaneista puheista päätellen.talouden elvytys on nyt tehtävä ekologisen hâtätilan huomioonottaen.
Kuntavaalien ” vihreän aallon ” vyöry pakottaa näköjään valtionhallinnon päättäjätkin ajattelemaan ilmasto/ympäristöpolitiikan suunnan muuttamista seuraavia presidentinvaaleja silmälläpitäen !
Ranskan uudeksi ekologisen siirtymän ministeriksi ,ts. ympäristöministeriksi nostettiin yllättäen v.2017 Vihreistä ( EELV ) Macronin leiriin ( LREM ) loikannut Barbara POMPILI. Hän toimi sosialisti François Hollanden presidenttikaudella biodiversiteetistä vastaavana valtiosihteerinä. Pompili on nyt hallinnollisesti hallituksen toiseksi tärkeimmän ministerin asemassa.Hän aikoo ottaa ilmasto/ympäristöpolitiikassa suuren ja nopeamman harppauksen pienten askelten sijasta. Hänen mielestään ei ole edetty tarpeeksi nopeasti.
Uudeksi maatalousministeriksi valittu Denormandie aikoo hänkin nyt vauhdittaa maatalouden ekologista siirtymää aloittamalla rikkaruohomyrkyistä ja ruokatuotannon omavaraisuudesta. Maatalousministeri on koulutukseltaan maatalousinsinööri-agronomi, joten hänen olettaisi tuntevan hyvin vastuualansa.
Kunhan nyt uuden virkamiesjohtoisen hallituksen aikeet eivät jäisi kuitenkin vain lupauksien ja aikomusten tasolle ja riittämättömiksi teknokraattisiksi toimenpiteiksi presidentin uudelleenvalinnan takaamiseksi tilanteessa, jossa väestö vaatii vastuullisuutta ja vakuuttavia oikeudenmukaisia toimia yhteiskunnallis-taloudellisen systeemin aiheuttaman ekologisen hätätilan hillitsemiseksi.