Vieraskynäblogissa Tuuli Aitchison
Ilmastoveivi2019 rohkaisee toimintaan
Kuluneen vuoden aikana ilmastoaktivismi on säväyttänyt koko maailmaa. Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg onkin jo ns. “household name”, ja 16-vuotiaan tytön perjantaiset ilmastolakot ovat laajentuneet kymmeniin maihin ja satoihin kaupunkeihin.
Suomessa ilmastolakkoilun kyljessä myös ilmastoveivataan ja Fridays4Future-liikkeen tavoin Ilmastoveivi2019-kampanjan kärjessä eivät ole asiantuntijat, vaan huolestuneet kansalaiset. Kampanjallamme olemme tähdänneet konkreettiseen tavoitteeseen: Suomen tulee ryhtyä EU-puheenjohtajakaudella globaaliksi ilmastojohtajaksi ja muuttaa EU:n ilmastopolitiikka kestävämpään suuntaan. Tämä tarkoittaisi ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Vetoomuksemme on kerännyt jo lähes 60 000 nimeä ja yli 170 yhteisöä tukijakseen pääasiassa vapaaehtoistoiminnalla ja todella pienellä budjetilla.
Miten ja miksi ”ei-asiantuntijoiksi” itsensä leimanneet perusdallaajat päätyivät veivaamaan EU:n ilmastopolitiikkaa kestävämpään suuntaan ja vielä ilman palkkaa?
Itse lähdin fuksivuoden opiskelijana mukaan rytinällä ja ilman aiempaa kokemusta järjestötoiminnasta. Ennen kuin kuukausi oli mennyt ensimmäisestä “lähetkö messiin?” viestistä, toimin jo veivin tapahtumakoordinaattorina ja järjestin muutaman muun veiviläisen kanssa kampanjan julkkareita. Ahdisti ja kovasti, välillä teki mieli heittää lakki lattialle ja karata ahdistusoireilemaan erämaan mökille. Tukenani oli kuitenkin tunteisiini samaistuva ja ymmärtäväinen yhteisö, joka kannusti vaikeiden tilanteiden äärellä ja myös rohkaisi ideoimaan uutta. Kynsien pureskelu väheni vähitellen, ja ensimmäisten onnistumisten jälkeen tuli sellainen olo, että ”hei, ehkä mä oikeesti osaan”.
Vaikka epäasiantuntijuutemme ja kokemuksen puute voisi vaikuttaa jonkun mielestä heikkoudelta, uskon sen olevan nimenomaan Ilmastoveivi2019-kampanjan vahvuus ja ehdoton kulmakivi. Kansalaiskampanjana uskomme, että kansalaisilla on oikeus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin muutenkin kuin ajoittain vaaleissa äänestämällä. Yksilönvastuun sijaan fokuksen pitää olla päättäjissä, sillä heillä on velvollisuus tehdä ilmastotoimia poliittisella tasolla. Kampanjamme sanomana on toivo: uskomme ihmisiin, yhteisöihin, ja kestävään tulevaisuuteen.
Perustyyppien kampanja on luonut sisäisen rennon ilmapiirin, joka kannustaa kokeiluun ja innovatiivisuuteen. Tärkeistä linjauksista päätetään yhdessä, ja jokainen veivaaja pääsee kaikkiin keskusteluihin mukaan. Kun kasvia ruokkii, se myös kukkii. Kymmenien tuhansien allekirjoituksien takana on monta väsynyttä päivää ja paniikkihetkeä, mutta ennen kaikkea joukko ihmisiä, jotka ovat ilmastoahdistuksensa äärellä tukeneet ja rohkaisseet toisiaan yhteisen ja tärkeän asian puolesta.
Pari viikkoa sitten saimme aiheen juhlaan kuullessamme uutisen, että hallitusohjelmassa oli viitattu Suomen mahdollisuuteen olla globaali ilmastojohtaja EU-puheenjohtajakauden aikana ja että sinne on kirjattu kampanjamme ajama ja lobbaama suunnitelma ilmastohuippukokouksesta. Bissen äärellä ja onnistuneiden hymyjen keskellä tulikin sellainen fiilis, että hei, ehkä me tää maailma vielä muutetaan.
Olethan jo allekirjoittanut Ilmastoveivi2019- vetoomuksen?
www.ilmastoveivi2019.fi
Tuuli Aitchison
Kirjoittaja on yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Helsingin Yliopistossa ja ilmastoveiviaktiivi.
Hieno kampanja! Tällaisia toimia tarvitaan myös lisää jatkossakin. Allekirjoitan!
Huono puoli asiassa on se, että Greta Thunberg ilmastolakkoineen on alkujaan puhdas onnistuneen marketingin tuote. Hyvä puoli tässä on se, että tällä menetelmällä on onnistuttu herättelemään varsinkin nuorisoa toimimaan konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen ympäristö-ja ilmastoministeri Krista Mikkosen ( vihr.) mukaan päästöjä on vähennettävä kaikkialla. Minulla on kyllä epäilys siitä, että Suomi kykenisi nyt nousemaan Euroopan Unionin ilmastopolitiikan johtajaksi ! Voihan sitä aina yrittää, mutta eipä kovin hyvältä näytä, kun nyt uusi asioista päättävä hallitus pitää päästöjen ( mm.Suomen edustajien lentäminen EU:n kokouksiin jne. ) kompensointia ” konkreettisena ilmastotekona ” ! Aikaisemmat puheet ja lupaukset huomioonottaen tämä tuntuu olevan päättäjien taholta hyvin ristiriitaista politiikantekoa.Suomi siis hyväksyy päästöjen jatkumisen sallimisen niin kotimaassa kuin koko EU:n alueella finanssikompensaatiota vastaan. Tällä tavoin se harrastaa omantuntonsa puhdistamista ja tietynlaista viherpesua. Rikkaille ja vaikutusvaltaisille kansalaisille ja etenkin poliitikoille annetaan lupa saastuttaa toisaalle suunnattuja kompensointeja vastaan. Entä miten se muka sosiaalisesti ja
oikeudenmukaisesti toteutettavaksi aiottu ilmastopolitiikka toimii tässä tapauksessa ? .
Greta Thungergin liikkeelle saamien ” perusdallaajien ” ei tulisi vaatia päättäjiltä ainoastaan konkreettisia tekoja , vaan heidän pitäisi voida myös päättää näiden tekojen sisällöstä.
Noita ilmastohuippukokouksia on jo järjestetty lukuisia , viimeisin Pariisissa ja sitä seuranneet sen päätöksiä valvovat kokoukset. Niillä eikä ole vielä saavutettu toivottua tulosta. Erään Afrikan maan ilmastoaktivistit ovatkin jo aiemmin asettaneet kyseenalaiseksi näiden kansainvälisten konferenssien järjestämisen. Heidän mielestään olisi järkevämpää, että jokainen valtio käyttäisi noiden konferenssien pitämiseen tarvittavat varat ympäristö-ja ilmastopolitiikkansa kuntoon saattamiseen. Voitaisiinhan sitä sentään yrittää EU:n tasolla, vaikka näillä näkymillä konkreettisten hyvien päätösten saavuttaminen kollektiivisesti ei siellä näytäkään helpolta tai edes mahdolliselta. Silti Ranskan entinen ympäristöministeri Nicolas Hulot ( vihr.) kutsuu jälleen meitä kaikkia
toimimaan kollektiivisesti päämäärämme saavuttamiseksi.
Tarkennus:
Poliittinen marketing on ailahtelevaa ja heilahtelevaa. Se riippuu kaupallisen marketingin tavoin suhdanteista, kulloinkin vallalla olevasta yhteiskunnallisesta vastaanottavuuden ilmapiiristä ja tasosta sekä muista vaikutusolosuhteista. Se ei siis tuota välttämättä jotain kauaskantoista ja myönteisesti ” kestävää ”, jollaiseen järkevällä ilmastopolitiikalla tähdätään. ” Ilmastoahdistus ” ( ? ) ei johda mihinkään pitkäaikaiseen tulokseen. Toivoa sopii nyt vain, että Greta Thunbergin aloittama kampanja ei tyrehdy ihan heti aktivistien ja kannattajien turhautumiseen ja kyllästymiseen ylitsepääsemättömien vaikeuksien takia.
.
Jotta saataisin aikaan sitä niin hartaasti toivottua oikeudenmukaista muutosta niin hallitukselle voisi antaa kehoitukseksi pyrkiä muuttamaan ensimmäiseksi taloudellista ym. epätasa-arvoa aiheuttavia ja ylläpitäviä yhteiskunnan rakenteita. Niillä on merkittävä vaikutus ilmastokriisin nopeampaan ratkaisemiseen.
Muistutan vielä , että yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen ympäristö-ja ilmastoaktivismi ei ole mikään uusi ilmiö Suomessa ja maailmalla, vaikka tästä Greta Thunbergin innostavasta lakkokampanjasta ja sitä seuranneesta innostuksesta voisikin näin päätellä. Ilmastoaktivismia on ollut ennenkin eri puolilla maailmaa, ja sillä on saavutettu vähitellen uurastamalla joitakin tärkeitä etappeja planeettamme ilmakehän liiallisen lämpenemisen vastustamisessa. Kaikki ei ole ihan niin synkkää ja ” ahdistavaa” kuin mitä voitaisiin kuvitella. Jotain on sentään tehty maailmanlaajuisestikin jo kauan ennen Greta Thunbergin syntymää ja hänen nyt nostattamaa liikettä.
Erityisesti näiden huolestuneiden ja ” ahdistuneiden ” nuorten ihmisten muistin virkistämiseksi mainittakoon näistä konkreettisista ilmastotoimista v.1987 tehty kansainvälinen Montréalin pöytäkirja ja sitä täydellistävä Kigalin sopimus vuodelta 2016. Niiden päätöksillä on jarrutettu konkreettisesti ilmaston lämpenemistä enemmän kuin millään muulla ihmisen toiminnalla tähän päivään asti. Niillä on siis suora kytkentä ilmakehän lämpenemisen hillitsemiseen. Kyseessä on maapallon ilmakehän otsonikerrosta heikentävien CFC-ja niiden HFC-sijaisyhdisteiden tuotanto ja käyttö, joita näillä sopimuksilla rajoitetaan. Näillä päätöksillä on hillitty ja jarrutetaan edelleenkin ilmakehän otsonikerroksen suojelua, jolla puolestaan on vaikutusta ihmisten terveyden suojelemisessa ja ilmakehän liiallisen lämpenemisen estämisessa.
Greta Thunbergin aikaansaama liike ei ole siis uusi ilmiö. Silti sillä on maailmanlaajuista vaikutusvoimaa ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä ja entistä nopeammin. Greta Thunberg on herätellyt ihmiset huomaamaan, että nyt ilmastokriisin olemassaoloa ei enää voida kieltää tai vähätellä ja vain seurata sen edistymistä vierestä. Nyt meidän kaikkien on toimittava. Tässä mielessä tuo teidän Ilmastoveivi2019 kampanja on otettava vastaan myönteisesti, vaikka siinä näkyykin olevan melko lailla naiveja piirteitä. Oppia ikä kaikki.
Korjaus :
Piti sanomani : näillä päätöksillä on hillitty ja jarrutetaan edelleenkin ilmakehän otsonikerroksen katoa, ja parannetaan sen suojelua, jolla puolestaan on vaikutus ihmisten terveyden suojelemisessa ja ilmakehän liiallisen lämpenemisen estämisessä.
Greta Thunberg oli tänään Ranskan Kansalliskokouksen kunniavieraana. Hän puhui ranskalaisille kansanedustajille syyttelevään sävyyn. Hän sanoi, että ilmaston lämpeneminen ei ole itsessään hirveän pahaa, vaan kaikkein pahinta asiassa on se, että poliitikot ja yritykset uskottelevat tekevänsä jotakin ilmastokriisin ratkaisemiseksi, vaikka todellisuudessa ei tehdäkään mitään. Greta Thunberg piikitteli hienotunteisesti myöskin huomauttamalla, että jos poliitikot eivät halua kuunnella ” kypsymättömien lasten ” vaatimuksia, niin heidän pitäisi kuunnella ainakin tieteentekijöiden perusteluja. Jolleivät he ymmärrä niin tehdä , niin he itse ovat ” kypsymättömiä ” ( immatures ). Greta Thunberg muistutti, että pahin on vielä edessäpäin, jollei mitään tehdä sen jarruttamiseksi.
Greta Thunbergillä olikin aihetta kritisoida , sillä Ranska on tosiaankin kaukana Pariisin Ilmastokonferenssin tavoitteista. Kansanedustajien taholta oli ironista se, että samana päivänä kuin Greta Thunberg puhui heille, he äänestivät Kanadan kanssa solmitun CETA-kauppasopimuksen voimaansaattamisen puolesta! Tällä sopimuksella ei edistetä monessa suhteessa ilmaston liiallisen lämpenemisen torjumista, ja ranskalaiset ovatkin vastustaneet voimakkaasti sen voimaansaattamista. Itse presidentti Macron, unohtaen ilmastokriisin ratkaisun kiireellisyyden, on puolustanut ko.sopimusta hyvänä, vaikka sen tiedetään johtavan ekosysteemimme yhä syvempään tuhoamiseen. Greta Thunberg onkin oikeassa huomatessaan , että useimpien poliitikkojen puheet ilmastokriisin torjunnasta ovat käytännössä vain tyhjiä lupauksia vailla todellista vakaumusta. Näin taitaa olla paljolti Suomessakin samoin kuin muualla EU:ssa.
Apua ! Täällä vuoristossakin on tänä kesänä jo pitkään ollut niin kuumaa, että ulkona ei oikeastaan voi tehdä paljon mitään aamukymmenestä iltakuuteen asti. Yölämpötilatkin ovat niin korkealla, että nukkuminen on hankalaa, vaikka onkin pimeää.Tilanne alkaa olla hälyyttävä ihmisten terveydellekin. Tavallisesti säännöllisistä sateista hyötyvä vuoristomme ” hikoilee ” nyt kuumuuden ja kuivuuden käsissä.Vettä ei ole satanut pisaraakaan yli kuukauteen. Viileämpään tottuneet kasvit kuolevat auringonpoltteessa kuumuuteen, vaikka niitä kasteltaisiinkin. Läänimme kuuluu alueeseen, johon on julistettu hätätila tulipalojen, rajujen ukkoskuurojen ja vedenkäytönkin osalta. Kasvimaalla hyötykasvit ja hyönteisetkin ovat janoisia ja tukahtumassa liialliseen kuumuuteen. marjat ja hedelmät jäävät tänä kesänäkin vähiin. Toivottavasti jää jäljelle muutakin kuin tilliä ja salaattia Teiden päällysteet ovat tulikuumia ja sulavat paahteessa. Pihanurmikkoa ei ole enää melkein ollenkaan, kun auringon polttava paahde ja kuivuus on kellastanut sen. Piha on kivikolla,josta kuivunut maa lentää pölynä ilmaan koirien juostessa. Talon edessä ei voi olla päivänvarjonkaan alla, sillä lämpötila aurigossa nousee yli viitenkymmppiin, ja ” suihkuksi ” tarkoitettu pesuvesi lämpenee liian kuumaksi asti.Paikallisetkaan kasvit eivät ole tottuneet tällaiseen menoon. Tällä menolla niiden sijasta kait pitää alkaa istuttaa Välimeren ja aavikon kasvillisuutta, ja varautua veden niukkuuteen Juomavettä on onneksi vielä saatavilla. Monin paikoin senkin saantia jo rajoitetaan.Tällä kertaa odotamme hartaasti luvattuja ukkoskuuroja ilmapiirin viilentämiseksi ainakin hetkeksi.En aio sentään ainakaan vielä lähteä ilmastopakolaiseksi kohti pohjoista …! Asiaan on muulla keinoin saatava muutos!
Joidenkin asiantilan vakavuutta ymmärtämättömien ihmisten mielestä ilmaston lämpeneminen on vain pötypuhetta, eikä mitään vastatoimia pitäisi turhaan rahoittaa, koska helteitä on ollut ennenkin, ja asia on järjestynyt kuntoon ihan itsestään! Nyt kuitenkin hellekaudet ovat voimakkaampia ja tiheämpään kuin ennen , ja planeettamme ilmakehä lämpenee golobaalisti. Samoin erilaiset haitalliset luonnonilmiöt ovat rajumpia ja useammin esiintyviä .
Etelä-Ranskassakin tilanne alkaa olla käytännössä sietämätön, kun joka kesä on epätavallisen aikaisin tavallista pitempiä hellekausia tavallista korkeampine lämpötiloineen.Meilläkin on ollut moneen kertaan yli 40°C varjossa, näin on tänäänkin. Nâin ei ole ennen ollut. Maassa on mitattu lâmpöennätyksiä. Talvisinkin on ollut poikkeavan lämpimiä sateettomia ja lumettomia ajanjaksoja. Kaikki tämä tukaluus ja elämisen hankaluus on elämässämme ihan konkreettista. ” Käsinkosketeltavan ” ilmaston liiallisen lämpenemisen vastustamiseksi tarvitaan todellisia konkreettisia tekoja ja poliittisia päätöksiä kansallisella ja EU:n sekä koko maapallon tasolla!
Tätä kriisitilannetta ja kriisin nopean ratkaisun tarvetta Greta Thunberg yrittää saada ” kypsyneiden aikuistenkin ” taholla ymmärretyksi. Hänellä ja hänen aktiivisuutensa kannattajilla on siihen täysi syy .
Greta Thunberg on puhunut enimmäkseen yksittäisten ihmisten, poliitikkojen ja yritysten toimettomuudesta ja vastuusta.
Kuitenkin suurinpiirtein kaikki ravintomme saadaan maasta. Maankäytön ekologinen organisaatio onkin elintärkeää voidaksemme säilyttää planeettamme kaikinpuolin elinvoimaisena. Suoranaisen maataloustuotannon ohella maankäyttöön liittyy kiinteästi myöskin metsätalous, varsinkin Suomessa.
Taistelussa ilmaston liiallista lämpenemistä vastaan ja sen aiheuttamaan muutokseen sopeutumiseksi on otettava huomioon maankäyttö maailmanmitassa. Jo ennen uuden hälyyttävän raportin ilmestymistä YK:n aavikoitumisen torjumisen komitea on vaatinut kansainvälisen maankäytön säätelemisen mekanismin käyttöönottoa. Meidän on luovuttava vallisevasta tuhoavasta maankäytön mallista päästäksemme ekologisesti kestavaän ravinnon tuottamiseen.
Kuuntelen tänä iltana julkisen France Inter radiokanavan suosittua lähetystä ” Téléphone sonne ”, jolloin suorassa lähetyksessä asiantuntijat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin. Tänään on aiheena ” Kun maatalous osaltaan aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ”. Kerron sitten mitä meilläpäin Eurooppaa suuressa maatalousmaassa ajatellaan asiasta ja miten ehdotetaan toimimaan.
Enpä ehtinyt tuoreeltaan kertoa em.lähetyksen tuottamista ideoista.
Aihe on ajankohtainen, sillä Suomessakin maanviljelijät ovat ymmällään ja tuntevat syyllisyyttä ja ” ilmastoahdistusta ”. Tarkoitus kun on ollut tehdä hyvää eli tuottaa ravintoa kaikille, ja nyt tämä ei enää kelpaaakaan entisellä tavalla!
Keskustelussa ei tullut ilmi erityisen huomattavia eroja verrattuna suomalaiseen keskusteluun maatalouden osuudesta ilmaston lämmittäjänä ja keinoista muuttaa asiantilaa.
Joitakin eroja sentään ilmeni. Mielestäni ranskalaiset suhtautuivat asiaan maltillisemmin ja esittäen todellisia vaihtoehtoja nykyisenlaisen maataloustuotannon jatkamisen sijasta.
.Ensimmäinen ilmasto-ja ympäristöasiantuntijoiden ( ilmastokriisi on ympäristökriisi ) ja maatalouden harjoittajien yhteinen huomio oli se, että IPCC:n viimeisin raportti asettaa kyseenalaiseksi nykyisten liiketaloudellis – finanssipiirien tarkoituksen ja toiminnan. Heidän mielestään emme voi palata suoraan taaksepäin ” entiseen hyvään aikaan ”, vaan on mentävä eteenpäin. Maa-ja metsätalous tarvitsee uutta tietoa ja koulutusta sekä teknisiä menetelmiä voidakseen suojella maaperää samalla kun sitä käytetään tuotantoon.On kyettävä tuottamaan enemmän vâhemmällä maaperän käytöllä.
Keskustelijat totesivat, että Ilmastokriisin vastustamista ei silti voida jättää pelkästään teknologian hoidettavaksi. heidän mielestään valtion ilmastopolitiikka tulee suunnata siten, että politiikka kohtaa ravinnon tuottamisesta vastaavat maatalouden harjoittajat todellisuudessa. Muutoksen tarpeellisuudesta on keskusteltava positiivisessa hengessä yhdessä , samoin siitä miten voidaan päästä eteenpäin yhdessä. Vain maanviljelijöitä osoittamalla ja syyttämällä asiaa ei viedä eteenpäin. Maanviljelijät tarvitsevat muiden tahojen avustusta ja tukea suunnan muuttamisessa.
Ohjelman aloitti kuuntelija kysymâllä mitä ihmettä on tapahtunut, kun Bretagnessa ei näe enää lehmiä laitumilla, vaan tuotantoeläimet pidetään navetoissa ym.sisätiloissa koko ajan, ja karjatilojen eläinmäärä on kasvanut huomattavasti. Asiantuntija vastasi tähän huomioon, että tämä on huono suuntaus, jolloin entisten laidunmaiden ruoho on korvattu maissin kasvatuksella. Tämä on johtanut maaperän köyhtymiseen monimuotoisuuden kadotessa ja samalla laitumien/maan toteuttaman hiilinielun tuhoutumiseen. Siis, maissin kasvattaminen eläinten ravinnoksi laindunmaiden ja eläinten luonnonmukaisen ravinnon hankinnan sijasta johtaa tutkimusten mukaan maaperän köyhtymiseen ja hiilinielun katoamiseen. Maissi on alkanut menestyä Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä. Maissinkasvatusta ei mielestäni pitäisi harjoittaa sielläkään eläinten ravinnon tuottamiseen laidunmaiden luonnostaan kasvavan ruohon sijasta. Lisäksi maissi vaatii paljon vettä, ja nyt varsinkin helteiden aikana maissiviljelyksiä on kasteltava Euroopan oloissa. Ranskassa vaaditaan jo nyt maissin kastelun lopettamista ja laidunmaiden ottamista entiseen käyttöön !
Eräs maanviljelijä ja maatalousoppilaitoksen opettaja kertoi uudentyyppisestä maanviljelystä, jota hän itse harjoittaa tilallaan. Varsinkin buoret opiskelijat ovat olleet hyvin kiinnostuneita tästä nk. säilyttävästä maanviljelystä, jolloin otetaan huomioon luonnollinen tasapaino tuotannon ja maaperän ennallaan säilyttämisen välillä. Tämäntapaisessa maanviljelyksessä ei tehdä ollenkaan aurausta ja maan muokkausta ennen kylvöä. Samalla istutetaan ympäristöön puita. Maahan kohdistuva paine vähenee ja se kykenee toimimaan paremmin CO2:n nieluna.Näin toimittaessa maaperä pysyy elävänä ja monimuotoisuus säilyy. Tällainen ennallaan säilyttävä ( ei ennallistava ! ) viljelytapa yhdistettynä luomutuotantoon estää maaperän köyhtymistä.
Asiantuntijat vaativat myöskin metsän palautusta karjatalouden käyttöön hakatuille maille. He vaativat maaperän ” viheröittämistä ” .
Itse olen kokeillut tänä kesänä pienessä mittakaavassa erittäin vehertävää vihannesten , juuresten ja ravinnoksi kelpaavien koriste-yrtti-ja ja muiden hyötykasvien biodynamista kasvatusmenetelmää permakulttuurin ohella. Sekin on toiminut yllättävän hyvin, ja sato on todella ennennäkemätön. Olen kuullut erään luomumaanviljelijän kehuvan kasvimaatani todella mahtaaksi ja tuottavaksi. Biodynaminen viljely sopii hyvin suurempimuptoiseenkin ravintokasvien tuotantoo Suomenkin oloissa, kun siihen valitaan sopivat kasvit ja lajikkeet.
Ohjelman lopussa huomautettiin, että kyse on myös poliitikkojen ja tieteen tekijöiden suhteesta Niin kauan kuin poliitikot eivät ymmärrä Pariisin ilmastokonferenssin päätöksiä, ei saada aikaan edistystä ilmastokriisin ratkaisussa. Todettiin , että poliitikkojen on ymmärrettävä ko.konferenssin päätösten tärkeys ja kiireellisyys. Jollei yhteisymmärrystä saada aikaan yhden tahon pelatessa yhteen suuntaan ja toisen vetäesssä vastakkaiseen suuntaan, niin peli tulee olemaan melkolailla menetetty.
Maankäyttöön liittyvä kirjavinkki :
Anne Sverdrup-Thygoson : ” Jos hyönteiset katoavat…Harvinaistuvat pikkuötökät, joita ilman emme tule toimeen ” , 222 s. Minerva 2019.
Norjalainen Sverdrup- Thygoson asettaa hyönteisten uhkien listalla ilmastomuutoksen vasta toiselle sijalle. Hänen mukaansa suurin uhka on elinympäristöjä muuttava maankäyttö. Kolmostilalla ovat torjunta-aineet,ja geenimanipulointi.Neljäntenä vieraslajit.
Olen ilokseni havainnut, että erilaisten hyönteisten määrä on lisääntynyt pihaympäristössäni ja maillani huolimatta kolme kuukautta jatkuneesta kuumasta kaudesta. Lintujakin on enemmän kuin ennen. On hauskaa katsella lintujen seikkailuja kasvimaalla niiden pyydystäessä hyönteisiä. Ei tarvita torjunta-aineita, kun linnut ja muut hyönteisten pyydystäjät hoitavat hommat!
Hyönteisten ja niistä riippuvien lintujen määrän lisääntyminen ilmeisesti johtuu niitä suosivan kasviston monimuotoisuuden tietoisesta kasvattamisesta ja niiden vedensaannin parantamisesta, sekä maankäytön harkitusta uudistamisesta entistäkin ekologisemmaksi biodynamista viljelyä ja permakulttuurimenetelmää käyttäen. Siis: pienikin biodiversiteetin kasvattaminen on hyödyksi. Jokainen meistä voi omalla yrittämisellään ja toiminnallaan vaikuttaa asiatilan parantamiseen.
Ainoastaan yöhyönteisiä on hieman vähemmän , ja siitä kärsivät varsinkin öisin hyönteisiä jahtaavat lepakot Osa niistä on lähtenyt ravinnon hankintaan päivisinkin. Ja ullakon kattorakennelmien liiallisesta kuumuudesta johtuen ( alueemme perinteinen musta liuskakivikatto ) niillä on ollut tukalat olot siellä päivisin, jolloin ne lepäävät. Olen havainnut lepakkojen määrän jonkin verran pienentyneen.. Ne ovat etsineet uusia elintiloja mm. puiden koloista Samoin villimehiläiset ovat ottaneet haltuunsa lintujen jättämät puissa olevat pesäkolot.
Hyönteiset ovat tärkeitä, koska ilman niitä monet muut eläinlajit ja me ihmiset emme tule toimeen.Ne ovat osa luonnon monimuotoisuutta, jota on varjeltava. Ihmisten asennetta hyönteisiä ä kohtaan on muutettava siten, että ne selviytyvät paremmin nyk.yisistä olosuhteista. Ei riitä, että toteamme niiden vähentymisen, vaan meidän on yritettävä vaikuttaa niiden säilyttämiseen ja niiden määrän lisäämiseen. ..