Rakkauden metsä Helsinkiin

PuuEri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina.

Luonto ja metsä on suomalaisille tärkeä. Mitä jos Suomessa ja Helsingissä rakkautta voisi tunnustaa ja osoittaa lukkojen ja siltojen lisäksi tai sijaan myös istuttamalla puun?

Voisiko Helsinki osoittaa paikan, johon rakastavaiset voisivat käydä istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan? Rakkauden metsä voisi olla paikka, johon rakastavaiset tulisivat myöhempinä vuosina muistamaan merkkipäiväänsä.

Idea on alun perin kestävän matkailun ammattilaiselta Anu Nylundilta. Hän on avannut ideaa myös blogissaan.

Ideasta inspiroituneena ajattelin tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2016 aloitteen rakkauden metsän perustamisesta Helsinkiin.

Mitä mieltä olet? Tarvitaanko Helsinkiin rakkauden metsä?

EDIT: Päivitys: Rakkauden metsä -ajatus etenee. Lue täältä lisää.

***

Valtuustoaloite Rakkauden metsän perustamiseksi Helsinkiin (luonnos)

Eri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina.

Luonto ja metsä on suomalaisille tärkeä. Olisi upeaa, jos Suomessa ja Helsingissä rakkautta voisi tunnustaa ja osoittaa lukkojen ja siltojen lisäksi myös istuttamalla puun.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki selvittää mahdollisuuden osoittaa viheralue rakkauden metsälle.

Helsingissä 8.6.2016

Leo Stranius (Vihreät)

***

6 kommenttia artikkeliin ”Rakkauden metsä Helsinkiin”

  1. Kiitos Leo Stranius!
    Toivottavasti asia etenee! Tämä on Suomen matkailulle tärkeä hanke ja osoittaa oikeanlaista matkailun kehittämistä ( luonto, vastuullisuus, houkutus palata takaisin).
    Hienoa, että tartuit tähän ja toimit reilusti!
    Anu Nylund

  2. Kiitos Anu! Valtuustoaloitteen allekirjoitti tänään 33 kaupunginvaltuutettua lähes kaikista valtuustoryhmistä! Seuraavaksi aloite lähtee lausunnolle eri lautakuntiin ja päätyy sieltä sitten aikanaan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

  3. Rakkauden metsä on hyvä ajatus, kunhan toiminta on riittävän vapaa- ja monimuotoista. Hautausmaata muistuttava puupelto ei varmaan kiinnostaisi.

    Tai ehkä kaupunki voisi viestittää, ettei ole niin nuukaa, vaikka sen metsiin ilmestyisi yksittäisiä taimia. Istutin viime kesänä rakkaani syntymäpäivänä pikku kuusen Kumpulantaipaleelle lähelle paikkaa, jossa olemme tavanneet. Rakkauden puu menetti latvansa talven koettelemuksissa, mutta nyt se on taas alkanut puskea kerkeästi kerkkää!

  4. Leo, saarnaat rakkauden sanomaa. Otat aina mallia muualta maailmalta, kaikesta mikä on ajankohtaista muotia. Rakkauden saarnaaminen on tietysti soveliaampaa kuin vihapuheet.Ja metsän istuttaminen on tietenkin suotava asia.
    Kuitenkaan helsinkiläiset eivät elä vain pelkästä rakkaudesta ! Eikö helsinkiläisillä ole todellakaan mitään vakavampaa huolenaihetta, kuin rakkauden metsän puuttuminen maisemasta ? Eikö heillä ole huolta toimeentulostaan ja elinoloistaan, kelvollisen elinympäristön tuhoutumisesta ? Eikö Vihreiden kaupunginvaltuutettu voisi tehdä enemmän aloitteita kaikkien kaupunkilaisten elinolojen parantamiseksi ? Ettei vaikkapa Helsingin kaupungin toimesta heitetä asunnottomia ihmisiä talvipakkaseen majoitustilojen puuttuessa tai niiden ollessa kiellettyjä joiltakin ihmisryhmiltä ….Tai etteivät Helsingin leipäjonot kasvaisi vuosi vuodelta pitemmiksi köyhyyden ja asunnottomuuden takia….jne.jne. kaupunkilaisia vaivaavan ahdingon poistamiseksi päiväjärjestyksestä.

    Noudatat ihanteesi Mahatma Gandhin periaatteita, Levität hänen kasvissyöjä ideologiaansa ja rakkauden sanomaansa. Uskot ehkä niiden soveltuvan nykyaikaan suoraan omaksuttuina ?
    Mutta Mahatma Gandhi ei elänyt Suomessa, eikä edes nykyisenkaltaisen ryöstokapitalismin aikakaudella. Hänellä oli hyviä ideoita, mutta niitä saattaa olla hyvin hankala toteuttaa nykyoloissa. Maailma on paljon muuttunut Gandhin ajoista. Nykyään politiikan teko ei voi perustua pelkän rakkauden ja suvaitsevaisuuden saarnaamiseen ,naiviuteen ja herkkäuskoisuuteen. Sillä tavalla ei menesty politiikassa,

  5. Onni Tonkija:
    Tervehdys taas pitkästä aikaa Ranskasta!Meillä on tullut nyt voimaan se laki, joka pakottaa suuret kaupat lahjoittamaan hyväntekeväisyysjärjestöille ruokaylijäämän , tai jos se ei kelpaa ihmisten ravinnoksi niin laittamaan sen eläinten ruuaksi tai kompostiin. Enää eivät kaupat saa heittää ruokaa roskiksiin.
    Miten tonkiminen edistyy , onko se yleistynyt siellä Suomessa?

    Ihmisten keskinäisestä rakkaudesta puheenollen hautausmaata muistuttava puupelto ei todellakaan ole hauska ajatus,
    Olen jo pitkään istuttanut mailleni lehti-tai havupuun jokaisen poismenneen koirani ja kissani muistoksi. Eläinten hautausmaalla kasvaa mm.Suomesta tuotu rauduskoivu! Sekin menetti viime talvena latvansa, mutta pinnistää ja jatkaa nyt kasvuaan.
    Puita voi istuttaa sopiville paikoille…ennenkaikkea raukkaudesta luontoon.

  6. Rakkauden metsän voisi aloittaa esim hylkäämällä Keskuspuiston typistämisen yleiskaavaehdotuksessa. Katsotaanpa, miten vihreät äänestävät, onko siellä luonnon ystäviä vai hallinnollisten lehmänkauppojen tekijöitä!

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.