Aloitetaan normien purkaminen kansalaistoiminnasta: Viisi ehdotusta

Leo Stranius mielenosoituksessaJuha Sipilän tuoreessa hallitusohjelmassa normien purkaminen on yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista.

”Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”

Aiheesta on keskustellut kuluvalla viikolla myös eduskunta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä kuormittavat esimerkiksi hankintalain soveltaminen, työnantajavelvollisuudet, verottajan kohtelu, rahankeräyslupa sekä erilaiset avustuskäytännöt ja raportoinnit.

Ohessa on viisi ehdotusta järjestötyön byrokratian keventämiseksi ja vapaaehtoistyön edistämiseksi turhia normeja purkamalla.

1. Hankintalakia kevennettävä. Järjestöjen osaaminen ei riitä hankintalain lakipykälien tulkintaan. Näin resursseja joudutaan käyttämään lakiapuun tai ulkopuoliseen konsultointiin. Hankintalain noudattamiseen kuluu paljon turhaa aikaa ja rahaa.

2. Työnantajavelvollisuuksia helpotettava. Erityisesti pienille järjestöille työnantajavelvoitteet aiheuttavat kohtuutonta kuormitusta. Vakuutusyhtiöiden, verottajan ja KELAn kanssa asioinnit ovat tällä hetkellä liian kuormittavia.

3. Verottajan kohtelu joustavammaksi. Verottaja tulkitsee joissain tapauksissa järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa elinkeinotoiminnaksi. Verottajan käytännöt vaihtelevat lisäksi eri paikkakunnilla. Tämä lisää turhaa selvitysten määrää.

4. Rahankeräysluvasta tulisi luopua. Rahankeräysluvan hakuprosessi ja siihen liittyvä byrokratia on liian hidasta ja vaikeaa tämän päivän nopeatempoiseen ja paikoin epämuodolliseen, järjestäytymättömään kansalaistoimintaan. Rahankeräysluvasta tulisi siirtyä jälkikäteen tehtävään ilmoitusmenettelyyn.

5. Avustuskäytännöt ja raportoinnit yhtenäisiksi. Järjestöjen hallinnollista kuormaa lisää erilaiset avustus- ja projektihakukäytännöt sekä niiden raportointi. Esimerkiksi julkiset avustus- ja raportointikäytännöt voitaisiin yhtenäistää ja yksinkertaistaa.

Mitä muuta tarvitaan? Millä muulla tavalla kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa?

Kannattaa lukea myös nämä:
Byrokratian ongelmat ja vapaaehtoistoiminta järjestöissä
Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä – byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä

3 kommenttia artikkeliin ”Aloitetaan normien purkaminen kansalaistoiminnasta: Viisi ehdotusta”

  1. kohta n° 2 :

    Siitä vaan kohti yhä ultraliberaalisempaa toimintaa! Ei oikeastaan haluta mitään työnantajien toimintaa ja mielivaltaa rajoittavaa!
    Tällaiset vaatimuksethan ovat nykyisessä taloudellisessa systeemissä pysyen ihan selvästi työnantajärjestöjen vaatimuksia.Olkootpa enenevien vapauksien vaatijoina sitten suuren pääoman omistavat kansainvälisillä markkinoilla kilpailevat työnantajat tai pienet kansalaisjärjestöt , niin tavoitteena on varsinkin työlainsäädännön osittainen tai täydellinen purkaminen ja työnantajan etujen valvominen ja asettaminen etusijalle ottamatta tarpeeksi tai ollenkaan huomioon työntekijöiden turvaa! Näin valittamalla ”työnantajien muka kehnoista oloista ” pyritään palaamaan ajassa kauas taaksepäin.Eikä todellisuudessa vaikuteta juurikaan byrokratian vähentämiseksi.Eikä edistetä toiminnan nopeutumista ja sovittamista nykyajan huippukiireiseen elämänrytmiin, jonka ihmiset ovat itse luoneet elämänsä riesaksi !
    Työlainsäädäntö, ja KELAA ja verotusta koskevat säädökset eivät ole turhia liikanormeja ja olemassa turhan takia !Niissä voi olla epäkohtia koskien byrokratiaa, mutta kyllä niitä tarvitaan,Ja EU vaatii tiettyjä normeja Ja tosi kireitä sellaisia ottaen huomioon nykypäivän business-toiminnan, jollaiseksi monien järjestöjenkin tämänhetkinen toiminta voidaan rinnastaa.
    .

  2. Jotta ei olisi epäselvyyttä EU-Suomen pyrkimyksistä ( mm.SIpilän hallitus), niin lisään tuohon edelliseen:
    Juuri nimenomaan EU ajaa nyt täysillä tuollaiseen neoliberaaliseen suuntaan muka normien purkamisen ja sitä kautta byrokratian vähentämisen ja demokratian lisäämisen nimissä.EU-alueella vallitsevan taloudellis-sosiaalisen järjestelmän selvänä pyrkimuksenä on todellisuudessa antaa yhä enemmän valtaa finanssipiireille, jotka jo hallitsevat täysin EU-maita! Ja kuka tästä hyötyy ? Ei suinkaan EU-maiden kaikki kansalaiset yhtä lailla…!
    Jo Kreikan tapaus osoittaa, että nk.politiikalla ja hyväntahtoisilla poliitikoillakaan ei ole tänään paljonkaan sanomista, koska taloudenpidon hyvin tunnetun ”poliittisen ” suunnan määrää yksin finananssipääoma ja sen keinotteluvalmius! Se sanoo,mitä päätöksiä on tehtävä, välittämättä kansojen tarpeista ja vaatimuksista!
    Tällöin kysymys ei ole enää demokratiasta…eikä suinkaan kansanvallasta! Jolleivät sitten kansat itse ryhdy tositeolla päättämään kohtalostaan ja muuttamaan kehityksen suuntaa inhimilliselliseksi ja samalla ympäristöystävälliseksi …Finanssipiirit eivät tähän tähtää ollenkaan, turha niiden on uskotella päinvastaista..
    Joten, ympäristön-ja luonnonsuojeluun keskittyvät kansalaisjärjestöjen, kuten muidenkin yhteiskunnalle hyödyllisten aktivistiryhmien ei tulisi sotkeutua nykyisin Eurooppaa johtavien virittämiin pauloihin.

  3. Monen järjestön osaaminen ei tosiaan riitä Hankintalain hallintaan. Työnantajavelvollisuuksiakin olisi syytä ainakin niiden käytännön hoitamisen osalta tehdä helpommaksi hoitaa. Niiden kohdalla asioiden yksinkertaistaminen ei edellytä välttämättä edes normimuutoksia. Tarvittaisiin vain hyvä tietojärjestelmä, joka hoitaisi työnantajavelvoitteet automaattisesti (nykyinen palkka.fi -sivusto on ollut askel sellaista järjestelmää kohti, mutta siinä olisi vielä monenlaista kehitettävää). Ainakin lakisääteiset työnantajamaksut, joiden määrään ei työnantaja voi itse edes vaikuttaa, olisi hyvä voida hoitaa aidosti ns. yhden luukun periaatteella niin, että kun pientyönantaja palkan maksaa, kaikki työnantajamaksut veloitetaan tietojärjestelmässä automaattisesti ja ne päätyvät oikeisiin osoitteisiin ilman, että työnantajan täytyy useita kertoja varmistaa, että kaikki maksut on varmasti peritty.

    Sen sijaan kohtaa 3 en tainnut täysin ymmärtää. Lihavoituna otsikkona siinä kohtaa näyttäisi olevan ”Verottajan kohtelu joustavammaksi”, minkä jälkeen näkyy tekstiä olevan siitä, kuinka verottajan tulkinnat nykyään vaihtelevat sekä tapauksesta riippuen että eri paikkakunnilla. Tuo minun ymmärtääkseni tarkoittaa juuri joustavuutta (joka puolestaan ei ole verotettavien yhdenvertaisuuden kannalta ihan ongelmaton asia). Onko kirjoittajan toiveena siis se, että verottajan toiminta muuttuisi joustavammaksi vai se, että joustavuutta vähennetään ja toimintamalleja yhtenäistetään ympäri Suomen?

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!