Kaupunginvaltuusto 11.2.2015: Vuoden 2016 talousarvion lähetekeskustelu

Leo Stranius 2014Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona 11.2.2015. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä ja alla avattuna.

Merkittäviä yksittäisiä asioita olivat mm. seuraavat:

– Tarkastuslautakunnan erillisraportti sitovista tavoitteista
– HKL:n johtokunnan puheenjohtajan valinta
– Vuoden 2014 talousarvion ylitykset
– Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittaminen
– Tietokeskuksen johtajan valinta
– Tontin myyminen Kauppakeskus Itäkeskus Oy:lle
– Vuoden 2016 talousarviota koskeva lähetekeskustelu

* * *

Asiakirja
Kaupunginvaltuusto
03 / 11.02.2015

Sisältö:

PUHEENJOHTAJA

1 Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

TARKASTUSLAUTAKUNTA

3 Tarkastuslautakunnan erillisraportti talousarvion sitovien toiminnallisten tavoitteiden yhteydestä strategiaohjelmaan

Kaupunginvaltuusto päätti merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan erillisraportin (pdf) ja siitä saadun kaupunginhallituksen lausunnon (pdf).

Tarkastuslautakunnan raportista käy ilmi, että todellisuudessa virastojen sitovat tavoitteet ovat vain osin linjassa tai johdettuja valtuuston hyväksymästä strategiasta käsin. Näin ollen tarkastuslautakunta toteaakin seuraavaa:

– Virastojen ja liikelaitosten tulee talousarvioehdotusta laatiessaan ottaa huomioon kaupungin strategiaohjelman linjaukset ja toimenpiteet siten, että sitovat toiminnalliset tavoitteet ohjaavat toimintaa strategiaohjelman osoittamaan suuntaan. Lauta- ja johtokuntien tulee talousarvioehdotuksen hyväksyessään varmistaa, että näin on toimittu.

– Kaupunginkanslian tulee talousarvioprosessin yhteydessä varmistaa, että hallintokunta on sitovia toiminnallisia tavoitteita asettaessaan ottanut huomioon kaupungin strategiaohjelman linjaukset ja toimenpiteet.

– Hallintokuntien tulee hyödyntää sitovien toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa strategia- ohjelman ja sitä toteuttavien toimenpideohjelmien toimenpiteitä.

– Kaupunginkanslian talousarvioehdotuksesta tulee jatkossa tehdä virastopäällikön päätös.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta

Kaupunginvaltuusto valitsi Otso Kivekkään tilalle HKL:n johtokunnan puheenjohtajaksi Tuomas Rantasen.

5 Teknisen palvelun lautakunnan jäsenen valinta

KD valitsi Tuulikki Vuorisen tilalle Heini Röyskön uudeksi jäseneksi teknisen palvelun lautakuntaan.

6 Nuorisolautakunnan varajäsenen valinta

RKP valitsi Linda Niemen tilalle uuden henkilön nuorisolautakunnan varajäseneksi.

7 Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenen valinta

Keskusta valitsi Terhi Peltokorven tilalle Laura Kolben uudeksi jäseneksi suomenkielisen työväenopiston johtokuntaan.

8 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäisen jaoston jäsenen valinta (pdf) (html)

KD valitsi Heidi Röyskön tilalle Tuulikki Teporan uudeksi jäseneksi sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäiseen jaostoon.

9 Eräiden vuoden 2014 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen ja siirtäminen ja toimintakatteen alittaminen

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa teknisen palvelun lautakunnan alittamaan Helsingin kaupungin tukkutorin vuoden 2014 talousarvioon merkityn toimintakatteen seuraavasti:

Ta-kohta 2 05 Helsingin kaupungin tukkutori
toimintakate talousarviossa -517 000 euroa
toimintakatteen alitus -376 000 euroa

Kaupunginvaltuusto päätti siirtää vuoden 2014 talousarvioon merkittyjä määrärahoja seuraavasti:

Ta-kohdalta 4 17 04 Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille -65 000 euroa
Ta-kohdalle 4 17 03 Yhteisöjen tukeminen +65 000 euroa

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kaupunginorkesterin johtokunnan ylittämään vuoden 2014 talousarvioon merkityn määrärahan seuraavasti:

Ta-kohta 4 19 01 Kaupunginorkesteri
määräraha talousarviossa 12 567 000 euroa
määrärahan ylitys 330 000 euroa

Kaupunginvaltuusto päätti siirtää vuoden 2014 talousarvioon merkittyjä määrärahoja seuraavasti:

Ta-kohdalta 8 02 02 Tilakeskuksen korjaushankkeet -231 000 euroa
Ta-kohdalle 8 18 08 Helsingin kaupungin tukkutori, peruskorjaukset ja suunnittelu +231 000 euroa

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa sosiaali- ja terveyslautakunnan ylittämään vuoden 2014 talousarvioon merkityn määrärahan seuraavasti:

Ta-kohta 9 01 02 22 Muu antolainaus, Sosiaalisen luototuksen lainojen myöntämiseen, Sosiaali- ja terveyslautakunnan käytettäväksi
määräraha talousarviossa 1 800 000 euroa
määrärahan ylitys 68 000 euroa

Täällä tarkemmin.

10 Yhtiöittämisistä johtuvat vuoden 2014 talousarviomäärärahojen ylitykset

Kaupunginvaltuusto päätti poistaa asian listalta. Täällä tarkemmin.

11 Vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävät ylitysoikeudet vuoden 2015 talousarvioon

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kaupunginhallituksen, kaupunginkanslian, pelastuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, opetuslautakunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, Helsingin taidemuseon johtokunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, liikuntalautakunnan, kaupunginorkesterin johtokunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, varhaiskasvatuslautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan ja rakennuslautakunnan sekä tietokeskuksen ylittämään vuoden 2015 talousarvion.

Täällä tarkemmin ja lista siirroista.

Ylitysesitysten yhteismäärä on käyttötaloudessa 17,52 milj. euroa ja investointiosassa 130,26 milj. euroa sekä rahoitusosassa 11,39 milj. euroa.

12 Lisäyksen tekeminen Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamista koskevaan yhteistyösopimukseen

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisestä yhteistyöstä Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamisessa tehtyyn sopimukseen Suomen valtion kanssa solmittavan lisäyksen (pdf), jonka mukaan kaupungin rahoitusosuus perusparannushankkeen kustannuksista on yhteensä enintään 104,5 miljoonaa euroa.

Samalla kaupunginvaltuusto päättää osaltaan hyväksyä Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen 3.11.2014 päivätyn hankesuunnitelman.

Täällä tarkemmin.

SIVISTYSTOIMI

13 Tietokeskuksen johtajan virkaan ottaminen

Kaupunginvaltuusto päätti ottaa PhD, yhteiskuntatieteiden maisteri Timo Cantellin tietokeskuksen johtajan virkaan 1.4.2015 lukien virkaan kuuluvan 7190 euron kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Täällä tarkemmin.

14 Helsingin kaupungin eläintarhan johtosäännön uudistaminen

Kaupunginvaltuusto päätti kumota 11.12.1996 hyväksymänsä eläintarhan johtokunnan ja eläintarhan johtosäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja hyväksyä Helsingin kaupungin eläintarhan johtosäännön kuulumaan seuraavasti.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

15 Tontin myyminen Kauppakeskus Itäkeskus Oy:lle (Vartiokylä, tontti 45173/22)

Kauppakeskus Itäkeskus Oy on yhtiön ja tonttiosaston keskinäisten neuvottelujen tuloksena tehnyt vuokrasopimuksen nojalla hallitsemastaan tontista 45173/22 noin 10 miljoonan euron suuruisen ostotarjouksen. Samassa yhteydessä on neuvoteltu kauppa myös kahdesta muusta ostajalle vuokratusta tontista, jolloin nyt myytäväksi esitettävän tontin ja kiinteistölautakunnan 22.1.2015 myytäväksi päätettyjen tonttien hinta muodostuu yhteensä noin 12,9 miljoonaksi euroksi.

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Kauppakeskus Itäkeskus Oy:lle Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45173 tontin nro 22 (pinta-ala 6 560 m², rakennusoikeus 10 900 k-m²) seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta on kymmenen miljoonaa yhdeksäntoistatuhatta yhdeksänsataakolmekymmentäneljä (10 019 934) euroa.

2 Tontin 45173/22 pitkäaikainen maanvuokrasopimus merkitään päättymään tonttikaupan allekirjoituspäivänä.

3 Muilta osin noudatetaan liitteenä 1 olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisia ehtoja.

KAUPUNGINJOHTAJA

16 Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu

Kaupunginvaltuusto päätti

1 käydä asiasta lähetekeskustelun,
2 merkitä keskustelun tiedoksi ja
3 todeta, että asiasta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä.

Täällä tarkemmin yleisestä taloustilanteesta ja Helsingin talouden liikkumavarasta.

Vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän taloussuunnitelman 2015–2017 lähtökohtana oli valtuustokauden 2013–2016 strategiaohjelman mukainen talouden tasapainoa ja tuottavuuden parantamista koskeva tavoite:

– velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella valtuustokaudella 2013–2016 ja rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla.

Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus joulukuulta 2014 löytyy täältä (pdf).

* * *

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa