Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu

kraasaton-fbTänään 28.11.2014 vietetään Älä osta mitään -päivää teemalla Krääsätön joulu!

Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme.

Sopivasti MTV3 Huomenta Suomi kyseli aamulla Twitterissä: ”Aamun gallup: Paljon ajattelit tänä vuonna laittaa rahaa joululahjoihin?”  Oma vastaukseni oli seuraava: ”En yhtään. Mielummin aineettomia palvelulahjoja. Krääsätön joulu. Ja tänään Älä osta mitään -päivä :)”

Kirjoitin aiheesta tällä viikolla myös Kirkko & Kaupunki -lehteen. Alla kirjoittamani kolumni kokonaisuudessaan.

Krääsätön joulu

Tiedätkö tunteen, kun saat lahjan, jota et oikeasti tarvitse? Krääsää, joka vie kaappitilaa. Sinulla on tavara, joka pitää säilyttää vain siitä syystä, että sitä ei kehtaa laittaa kierrätykseen, koska sen antoi sinulle tärkeä ihminen.

Joulun perinteeseen kuuluu lahjojen antaminen. Valitettavan usein lahja muuttuu krääsäksi. Joulun kulutus perustuu helposti vain muiden ihmisten mielitekojen arvailuun ja lasten hetkellisten toiveiden täyttämiseen.

Antaminen lisää tunnetusti hyvinvointia. Paitsi silloin, kun se on pakonomaista. Muistan itse kierrelleeni useana jouluna ahdistuneena tavarataloja ja kauppakeskuksia vain keksiäkseni sukulaisille sopivia joululahjoja. Tavaran valinta on usein vaikeaa. Se vie aikaa ja rahaa eikä lopputuloksesta ole takeita.

Tilanne on ristiriitainen. Halumme ilahduttaa muita. Kuitenkin ostamalla tavaroita, joita kukaan ei tarvitse, aiheutamme stressiä niin itselle kuin läheisillekin. Tämän seurauksena myös luonnonvarojen kulutus kasvaa.

Itse asiassa jo elokuussa vietettiin maailman ylikulutuspäivää. Tuolloin ihmiskunta oli kuluttanut kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat loppuun. Elämme siis tällä hetkellä velaksi tulevilta sukupolvilta. Paras joululahja lapsillemme olisi kulutuksesta pidättäytyminen.

Turhien tavaroiden sijaan kannattaa antaa aineettomia aikalahjoja tai palveluksia. Itse sain viimeksi isänpäivälahjaksi puolisoltani aika- ja apulahjakortin, joka piti sisällään paitojen silitysapua ja vaatteiden korjausapua. Lapsiperheelle paras lahja voi joskus olla vaikka kodinhoito- tai lastenhoitoapu. Tavaroiden sijaan voi lahjoittaa ammattijärjestäjän vierailun, joka auttaa kodin tavarakaaoksen vähentämisessä.

Perjantaina 28.11. vietetään Älä osta mitään -päivää teemalla Krääsätön joulu. Voisiko tämä joulu olla krääsätön? Tärkein syy krääsättömään jouluun eivät ole krääsän ympäristövaikutukset. Paljon merkittävämpää on se, kuinka paljon krääsä vie henkistä kaistaamme ja vaatii lisää lämmitettäviä neliöitä asunnoissamme.

Leo Stranius
leo.stranius@iki.fi
Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ympäristöbloggaaja.

3 kommenttia artikkeliin ”Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu”

  1. Ostit (ja koko vihreiden eduskuntaryhmä) jo kasan epäloogisuutta:

    En ymmärrä millä tavoin nykyinen avioliittolaki on epätasa-arvoinen. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, ikiaikainen brändi, käyttääkseni nykyterminologiaa. En vastusta homoliittoja, haluan että heillä on kaikki samat oikeudet kuin avioliitossa olevilla (adoptio-oikeus jne.), jopa niin, että jos kuuluvat kirkkoon, saavat veronalennuksen. Tämä siksi, koska he eivät saa kaikkia kirkon palveluja (siis avioliittoon vihkimistä, kirkollisen siunauksen taitavat saada jo nyt).

    Miksi tulla kuokkimaan toisten brändille? Varsinkaan kun ei avioliittokaan yksiselitteisesti niin hohdokas ole (vertaa esim. August Strindbergin, Ingmar Bergmanin tai Maria Jotunin kuvauksia avioliitoista). Miksei sateenkaari-porukka halua omaa liittoa, kun he kerran niin edistyksellisiä ja loistavia ovat? Rakentaisivat niin mahtavan brändin että heterotkin siihen haluavat.

    Yksi syy, miksi avioliiton käsitettä ei pidä antaa homopareille on, että tämän asian läpi saatuaan alkaa seuraava huuto: ”miksi kirkko ei vihi meitä avioliittoon kun koko muu yhteiskuntakin pitää meitä aviopareina?” Halpamaista laskelmointia.

    Kun ei homot itse ymmärrä (tai eivät halua) ajaa asiaansa toisella nimellä, niin se olisi esim. lehdistön tehtävä. Mutta sopulilauma juoksee yhteen suuntaan, missä joku huutaa tasa-arvoista avioliittolakia, eikä tule mieleenkään kysyä mitä se on? Ja mielipidetiedusteluissa esitetään kysymykset niin, että jokainen itseään fiksuna ja edistyksellisenä pitävä kansalainen vastaa kannattavansa tasa-arvoista avioliittolakia. Kysyä pitäisi ensiksi ”mikä on avioliitto?” Ja tasa-arvo sanan käyttö on törkeää manipulaatota.

    Haluan vapaamuurariksi ja rotaryksi. Jos minua ei valita yhdistyksiin, vaadin tasa-arvoista yhdistyslakia. Ja siviilipalvelusmies on syrjivä nimitys kun kerran on asepalvelun suorittanut, oikea nimitys on esim. sotamies. Vastaavia epätasa-arvon ilmentymiä on yhteiskunta täynnä. Pitääkö kaikilta asioilta poistaa oikea nimi?! Mitä se Orwell kirjoittikaan…entä H.C. Andersen?

    Eihän kuohuviiniä saa väittää shampanjaksi, saksalaista salaattijuustoa feta-juustoksi jne.. Miksi homoliittoa pitää sanoa avioliitoksi?!

    Vihreät ovat katalampia kuin maanpetosta hautoneet taistolaiset 70-luvulla. Taisi mennä ääneni vihreiltä. Mutta saattehan te Jari Tervon, Tuomas Enbusken ym. lemmenlepertelijöiden äänet.

  2. Koska tulee valtuutettujen ”emme enää kaavoita krääsäkaupoille yhtään tonttia”-valtuustokausi? Kummallista sinänsä sitten moittia jotain mainoksia katukuvassa, jos itse on ollut lisäämässä tarjontaa. Tai sitten vaatia samalla lisää rahaa ”hyvään”, ja kuitenkin vaatia sitten käytännössä tuloja alemmas. Rehellistä olisi sitten vaatia koko taloutta kaikessa laajuudessaan alemmas.

    Ylipäätään aika vaikea nähdä miten tämä nykyinen kulutuskritiikki voisi toimia siten, että tuota ylikulutuspäivää ei enää vietettäisi, tai että se edes tulisi joka vuosi myöhemmin eikä aiemmin. Ihan jos ajattelee tuota valtuuston omaa tonttia, niin jos väestö kasvaa tätä menoa, niin miten se 860 000 asukkaan kaupunkia ikinä kuluttaisi vähemmän kuin tämä nykyinen 620 000 asukkaan? Ihmisillä on kuitenkin tietty välttämätön peruskulutustaso ja jos rehellinen on, niin ei ihmiset ole halukkaita laskeutumaan nykyiseltä ylelliseltä kulutustasoltaan. Ja miten laskeutuisivat, kun ovat täysin omavarattomia ja siten pakosti mukana kasvattamassa taloutta ja kulutusta, koska leipä tulee kaupasta eikä omasta pellosta. Ainoastaan omavaraiset, joko omistavat omat ruuanlähteet tai ovat taloudellisesti omavaraisia, voivat olla kuluttamatta ja poissa pakkokasvuyhteiskunnasta ja ajatella luonnonkin säästämistä.

    Kysymys herääkin, että miten saada kumpiakin lisää ja siten tilaa luonnonsuojelulle. Koska pientilallisuus ei ole se seksikkäin hanke esitettäväksi, niin sitten varmaan pitäisi puhua vaurastumisesta. Miten vaurastuttaa monia lisäämättä rasitusta luonnolle? Pitäisikö tehdä perintöverolle Haglundit? Antaisiko se riittävän monelle sellaisen taloudellisen puskurin, esimerkiksi vuokralle laitettavan asunnon muodossa, että voisi vähentää haitallista työntekoa, eli luonnon tuhoamista rahan vuoksi.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.