Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu

kraasaton-fbTänään 28.11.2014 vietetään Älä osta mitään -päivää teemalla Krääsätön joulu!

Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme.

Sopivasti MTV3 Huomenta Suomi kyseli aamulla Twitterissä: ”Aamun gallup: Paljon ajattelit tänä vuonna laittaa rahaa joululahjoihin?”  Oma vastaukseni oli seuraava: ”En yhtään. Mielummin aineettomia palvelulahjoja. Krääsätön joulu. Ja tänään Älä osta mitään -päivä :)”

Kirjoitin aiheesta tällä viikolla myös Kirkko & Kaupunki -lehteen. Alla kirjoittamani kolumni kokonaisuudessaan.

Krääsätön joulu

Tiedätkö tunteen, kun saat lahjan, jota et oikeasti tarvitse? Krääsää, joka vie kaappitilaa. Sinulla on tavara, joka pitää säilyttää vain siitä syystä, että sitä ei kehtaa laittaa kierrätykseen, koska sen antoi sinulle tärkeä ihminen.

Joulun perinteeseen kuuluu lahjojen antaminen. Valitettavan usein lahja muuttuu krääsäksi. Joulun kulutus perustuu helposti vain muiden ihmisten mielitekojen arvailuun ja lasten hetkellisten toiveiden täyttämiseen.

Antaminen lisää tunnetusti hyvinvointia. Paitsi silloin, kun se on pakonomaista. Muistan itse kierrelleeni useana jouluna ahdistuneena tavarataloja ja kauppakeskuksia vain keksiäkseni sukulaisille sopivia joululahjoja. Tavaran valinta on usein vaikeaa. Se vie aikaa ja rahaa eikä lopputuloksesta ole takeita.

Tilanne on ristiriitainen. Halumme ilahduttaa muita. Kuitenkin ostamalla tavaroita, joita kukaan ei tarvitse, aiheutamme stressiä niin itselle kuin läheisillekin. Tämän seurauksena myös luonnonvarojen kulutus kasvaa.

Itse asiassa jo elokuussa vietettiin maailman ylikulutuspäivää. Tuolloin ihmiskunta oli kuluttanut kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat loppuun. Elämme siis tällä hetkellä velaksi tulevilta sukupolvilta. Paras joululahja lapsillemme olisi kulutuksesta pidättäytyminen.

Turhien tavaroiden sijaan kannattaa antaa aineettomia aikalahjoja tai palveluksia. Itse sain viimeksi isänpäivälahjaksi puolisoltani aika- ja apulahjakortin, joka piti sisällään paitojen silitysapua ja vaatteiden korjausapua. Lapsiperheelle paras lahja voi joskus olla vaikka kodinhoito- tai lastenhoitoapu. Tavaroiden sijaan voi lahjoittaa ammattijärjestäjän vierailun, joka auttaa kodin tavarakaaoksen vähentämisessä.

Perjantaina 28.11. vietetään Älä osta mitään -päivää teemalla Krääsätön joulu. Voisiko tämä joulu olla krääsätön? Tärkein syy krääsättömään jouluun eivät ole krääsän ympäristövaikutukset. Paljon merkittävämpää on se, kuinka paljon krääsä vie henkistä kaistaamme ja vaatii lisää lämmitettäviä neliöitä asunnoissamme.

Leo Stranius
leo.stranius@iki.fi
Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ympäristöbloggaaja.

3 kommenttia artikkeliin ”Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu”

  1. Ostit (ja koko vihreiden eduskuntaryhmä) jo kasan epäloogisuutta:

    En ymmärrä millä tavoin nykyinen avioliittolaki on epätasa-arvoinen. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, ikiaikainen brändi, käyttääkseni nykyterminologiaa. En vastusta homoliittoja, haluan että heillä on kaikki samat oikeudet kuin avioliitossa olevilla (adoptio-oikeus jne.), jopa niin, että jos kuuluvat kirkkoon, saavat veronalennuksen. Tämä siksi, koska he eivät saa kaikkia kirkon palveluja (siis avioliittoon vihkimistä, kirkollisen siunauksen taitavat saada jo nyt).

    Miksi tulla kuokkimaan toisten brändille? Varsinkaan kun ei avioliittokaan yksiselitteisesti niin hohdokas ole (vertaa esim. August Strindbergin, Ingmar Bergmanin tai Maria Jotunin kuvauksia avioliitoista). Miksei sateenkaari-porukka halua omaa liittoa, kun he kerran niin edistyksellisiä ja loistavia ovat? Rakentaisivat niin mahtavan brändin että heterotkin siihen haluavat.

    Yksi syy, miksi avioliiton käsitettä ei pidä antaa homopareille on, että tämän asian läpi saatuaan alkaa seuraava huuto: ”miksi kirkko ei vihi meitä avioliittoon kun koko muu yhteiskuntakin pitää meitä aviopareina?” Halpamaista laskelmointia.

    Kun ei homot itse ymmärrä (tai eivät halua) ajaa asiaansa toisella nimellä, niin se olisi esim. lehdistön tehtävä. Mutta sopulilauma juoksee yhteen suuntaan, missä joku huutaa tasa-arvoista avioliittolakia, eikä tule mieleenkään kysyä mitä se on? Ja mielipidetiedusteluissa esitetään kysymykset niin, että jokainen itseään fiksuna ja edistyksellisenä pitävä kansalainen vastaa kannattavansa tasa-arvoista avioliittolakia. Kysyä pitäisi ensiksi ”mikä on avioliitto?” Ja tasa-arvo sanan käyttö on törkeää manipulaatota.

    Haluan vapaamuurariksi ja rotaryksi. Jos minua ei valita yhdistyksiin, vaadin tasa-arvoista yhdistyslakia. Ja siviilipalvelusmies on syrjivä nimitys kun kerran on asepalvelun suorittanut, oikea nimitys on esim. sotamies. Vastaavia epätasa-arvon ilmentymiä on yhteiskunta täynnä. Pitääkö kaikilta asioilta poistaa oikea nimi?! Mitä se Orwell kirjoittikaan…entä H.C. Andersen?

    Eihän kuohuviiniä saa väittää shampanjaksi, saksalaista salaattijuustoa feta-juustoksi jne.. Miksi homoliittoa pitää sanoa avioliitoksi?!

    Vihreät ovat katalampia kuin maanpetosta hautoneet taistolaiset 70-luvulla. Taisi mennä ääneni vihreiltä. Mutta saattehan te Jari Tervon, Tuomas Enbusken ym. lemmenlepertelijöiden äänet.

  2. Koska tulee valtuutettujen ”emme enää kaavoita krääsäkaupoille yhtään tonttia”-valtuustokausi? Kummallista sinänsä sitten moittia jotain mainoksia katukuvassa, jos itse on ollut lisäämässä tarjontaa. Tai sitten vaatia samalla lisää rahaa ”hyvään”, ja kuitenkin vaatia sitten käytännössä tuloja alemmas. Rehellistä olisi sitten vaatia koko taloutta kaikessa laajuudessaan alemmas.

    Ylipäätään aika vaikea nähdä miten tämä nykyinen kulutuskritiikki voisi toimia siten, että tuota ylikulutuspäivää ei enää vietettäisi, tai että se edes tulisi joka vuosi myöhemmin eikä aiemmin. Ihan jos ajattelee tuota valtuuston omaa tonttia, niin jos väestö kasvaa tätä menoa, niin miten se 860 000 asukkaan kaupunkia ikinä kuluttaisi vähemmän kuin tämä nykyinen 620 000 asukkaan? Ihmisillä on kuitenkin tietty välttämätön peruskulutustaso ja jos rehellinen on, niin ei ihmiset ole halukkaita laskeutumaan nykyiseltä ylelliseltä kulutustasoltaan. Ja miten laskeutuisivat, kun ovat täysin omavarattomia ja siten pakosti mukana kasvattamassa taloutta ja kulutusta, koska leipä tulee kaupasta eikä omasta pellosta. Ainoastaan omavaraiset, joko omistavat omat ruuanlähteet tai ovat taloudellisesti omavaraisia, voivat olla kuluttamatta ja poissa pakkokasvuyhteiskunnasta ja ajatella luonnonkin säästämistä.

    Kysymys herääkin, että miten saada kumpiakin lisää ja siten tilaa luonnonsuojelulle. Koska pientilallisuus ei ole se seksikkäin hanke esitettäväksi, niin sitten varmaan pitäisi puhua vaurastumisesta. Miten vaurastuttaa monia lisäämättä rasitusta luonnolle? Pitäisikö tehdä perintöverolle Haglundit? Antaisiko se riittävän monelle sellaisen taloudellisen puskurin, esimerkiksi vuokralle laitettavan asunnon muodossa, että voisi vähentää haitallista työntekoa, eli luonnon tuhoamista rahan vuoksi.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!