Valtuustoaloite vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamiseksi Helsingissä

Leo Stranius EnergiakäänneKaupunginvaltuuston kokouksessa 8.10.2014 jätin aloitteen siitä, että Helsinki asettaa oman päätösvähennystavoitteen vuodelle 2030.

Aloitteen allekirjoitti huimat 54/85 kaupunginvaltuutettua. 

Tässä vaiheessa tarkoitus ei ole ottaa kantaa vielä siihen, paljonko tuo päästövähennystavoite tulisi olla Helsingin osalta.

EU:n osalta tavoite pitäisi olla noin 55-60 prosentin luokkaa. 

Tältä pohjalta pitäisi lähteä miettimään toimia Helsingissä. Ei riitä, että meillä on tavoite vuosille 2020 ja 2050. Siihen väliinkin tarvitaan jotain.

Alla aloite kokonaisuudessaan. 

Valtuustoaloite vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamiseksi Helsingissä

Euroopan unionissa valmistellaan päästövähennystavoitteita vuodelle 2030.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 asettaa tavoitteeksi alentaa pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Helsinki on asettanut omaksi tavoitteekseen 30 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Helsingin Energialle on asetettu tavoitteeksi tehdä energiantuotannostamme hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä.

Välitavoitteet vuosien 2020 ja 2050 välillä kuitenkin puuttuvat.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki asettaa oman päästövähennystavoitteen vuodelle 2030.

Helsingissä 8.10.2014

Leo Stranius (Vihreät)

2 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoaloite vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamiseksi Helsingissä”

  1. Hienoa Leo!

    Sopiva ja järkevä päästövähennystavoite olisi 50%, sillä Pajunenhan lupasi Sitran ja hesarin järjestämässä cleantech-seminaarissa, että Vuosaaren biolaitoksella saavutetaan jo lähes 40 % vähenemä.
    Myös vihreiden aloite Vanhankaupungin padon purusta on järkevä ehdotus.

  2. Päästöjen rinnalla olisi tärkeätä katsoa myös hiilinielut ja esimerkiksi erilaisten pienhiukkasten vaikutus ilmastoon. Ilmastopalapelin rinnalla taas olisi tärkeätä arvioida myös muut keskeiset ympäristöriskit. Olennaista olisi löytää ratkaisuja, jotka torjuisivat ilmastonmuutosta ja tukisivat luonnon monimuotoisuutta.

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.