Ympäristöperusoikeudet: Tiedonsaanti, osallisuus ja muutoksenhaku

YmpäristöperusoikeusOsallistuin torstaina 28.8.2014 Tampereen yliopiston ja ympäristöministeriön järjestämään seminaariin koskien ympäristöperusoikeuksia.

Suomen perustuslain 20 § mukaan ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”

Vaikka Suomessa ympäristöperusoikeudet ovat varsin hyvällä tolalla, on meilläkin aika paljon tehtävää. Tästä esimerkkinä vaikka Talvivaara.

Talvivaara ei ole toki ainoa ongelmakohta. Ongelmia löytyy niin (1) tiedonsaannissa, (2) osallisuudessa kuin (3) muutoksenhaussakin. Ohessa muutama esimerkki. 

1. Tiedonsaanti. Esimerkiksi valtion metsien (Metsähallituksen) leimikkotietojen haku maksaa 80 – 100 e/tietohaku. Hinnoittelu estää käytännössä sen, että ympäristöjärjestöt voisivat valvoa tehokkaasti valtion metsien käyttöä.

2. Osallistumisoikeus. Laajoin suomalaisten ympäristöön vuosittain vaikuttava maankäyttömuoto on metsätalous. Hakkuista ei tarvitse kuulla edes naapureita. Ympäristöjärjestöjen osallistumisoikeuksissa on puutteita erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

3. Muutoksenhaku. Uusi metsälaki on erityisen ongelmallinen. Laissa ei ole otettu huomioon muutoksenhakua tai valitusoikeutta. Uuden kalastuslain luonnoksessa ei ole ympäristöjärjestöillä muutoksenhakuoikeutta. Lisäksi maan käyttö- ja rakennuslaissa on monia aukkoja: Rakennus- ja toimenpideluvista osa menee kuntalain mukaan, jolloin esimerkiksi maakunnallinen tai valtakunnallinen järjestö ei voi valittaa maisematyöluvista.

Kaikkein merkittävin ongelma on kuitenkin siinä, että muutoksenhakuoikeuksia yritetään kaventaa jatkuvasti kiireeseen vedoten. Valitusoikeus on kuitenkin keino testata onko päätös laillinen vai laiton.

Oma asiansa on lisäksi vielä se, miten lainsäädännössä voitaisiin huomioida esimerkiksi luonnon itseisarvo tai tulevien sukupolvien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Kannattaa lukaista myös nämä:
– Niina Mäntylän väitöskirja: Luonnon edustajien puhevalta (pdf).
– Hankkeen yhteydessä on toteutettu kysely: Yhteenveto Ympäristöperusoikeuden toteutuminen – tutkimushankkeen Otakantaa.fi – kyselyn tuloksista.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”