Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta

YhtenaiskouluHelsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 8.9.2014 Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistämistä.

Olen itse päätynyt kannattamaan Yhtenäiskoulun jatkoa itsenäisenä kouluna. Asia on minulle läheinen ja tärkeä siitäkin syystä, että asun itse alueella.

Ohessa on kolme syytä toimia Yhtenäiskoulun puolesta. Toivottavasti kaupunginhallitus tai tarvittaessa kaupunginvaltuusto myöhemmin osaa tehdä viisaan ratkaisun.

1. Ylimääräisiä oppilaspaikkoja ei ole välttämättä lainkaan.

Yhdistämistä on perusteltu sillä, että alueen peruskouluverkostossa on yhteensä noin 300 ylimääräistä oppilaspaikkaa.

Käytännössä luvuista liikkuu kuitenkin ristiriitaista tietoa. Alueen vanhemmat ovat tehneet asiantuntevaa työtä ja onnistuneet monin paikoin kyseenalaistamaan opetusviraston päättäjille tuomat luvut ja tiedot. Päättäjänä on vaikea tietää mikä on totta ja mikä arvailua.

Vaikka kuitenkin lähdettäisiin siitä, että opetusviraston luvut pitäisivät paikkansa, Yhtenäiskoulun oppilaat vievät mahdollisista Käpylän peruskoulun ylimääräisistä oppilaspaikoista vähintään noin 200. Kun alueen väestöennusteet näyttävät lisäksi, että vuoteen 2023 tarvitaan 100-130 oppilaspaikkaa lisää, tulee koulu ja alueen oppilaspaikat olemaan täynnä aika nopeasti.

Kun otetaan huomioon väestöennusteiden lisäksi vielä Käpylän peruskoulun tulevat remonttitarpeet, lähialueiden (Kalasatama ja Keski-Pasila) rakentuminen sekä yleiskaavavisiot, jossa tarkoituksena on muuttaa esimerkiksi Tuusulanväylän ja Mäkelänkadun pää kaupunkibulevardiksi, alkaa näyttää siltä, että alueella on tulevaisuudessa selvästi pikemmin pulaa kuin ylitarjontaa oppilaspaikoista.

2. Hallinnollisten kulujen sijaan koulujen yhdistäminen leikkaisi opetuksesta

Yhdistämistä on perusteltu kustannussäästöillä. Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistäminen säästää vuosittain noin 380 000 euroa hallinnollisia ja toiminnallisia kuluja. Käytännössä säästö tarkoittaa kuitenkin säästöä pääosin opetuksesta. Säästö koostuu rehtorin palkasta, koulusihteerin palkasta ja perusopetuksen ns. perusosasta, eli noin 5 opettajan vuosipalkasta (295 000 euroa).

Koulujen yhdistämistä on perusteltu myös Yhtenäiskoulun tulevalla remonttitarpeella, joka maksaa lähes 10 miljoonaa euroa ja nostaa jatkossa rakennuksen vuokrakuluja opetusviraston näkökulmasta.

Vaikka opetusvirasto luopuisikin Yhtenäiskoulun rakennuksesta, ei se kaupungin budjetista ja omistuksesta katoa yhtään mihinkään. Eikä rakennuksen remontointitarvekaan häviä sillä, että koulu siirtyy siitä pois. Toki joku rakentaisi tontille varmasti mielellään kovan rahan asuntoja. Käsitykseni mukaan tontti on kuitenkin lahjoitettu kaupungille nimenomaan sivistystoimintaa varten. Tilakustannuksen osalta kustannuksia siis siirreltäisiin vain virastolta toiselle.

3. Yhtenäiskoulun puolesta ovat vedonneet myös kasvatuksen, oppimisen psykologian ja kehittämisen asiantuntijat.

Yhtenäiskoulun periaate on, että koulun on oltava ensimmäisestä luokasta ylioppilastutkintoon asti sama ja jakamaton kokonaisuus. Tämä tarjoaa ainutlaatuinen sosiaalisen tuen ja verkoston pitkällä oppimisen polulla.

Asiantuntijoiden mukaan ”Yhtenäiskoulun lakkauttaminen olisi niin käpyläläisten lasten kuin koululaitoksen kehittämisen kannalta ehdottomasti huono ratkaisu. Jälleen kerran se osoittaisi, miten puhe yhtenäisestä perusopetuksesta, turvallisesta koulupolusta sekä oppimisen kehittämisestä on pelkästään hallinnollista retoriikkaa eikä merkitse mitään tehtäessä kouluja koskevia ratkaisuja. Koulun lakkauttamisen sijasta kaupungin opetustoimen soisi tuntevan ylpeyttä siitä, että kaupungin koululaitoksen puitteissa toimii pedagogisesti laadukas ja tulevaisuuteen suuntaava koulu.”

Vaikka suurilla kouluilla on oma paikkansa ja niissä pystytään järjestämään tehokkaasti erityis- ja erikoisopetusta, ei kaiken opetuksen Helsingissä tarvitse mielestäni noudatella suuruuden ekonomiaa.

On oikeastaan toivottavaa, että kaupungissamme on myös keskisuuria kouluja ja pientä heterogeenisyyttä opetuksen ja koulujen suhteen. Käpylässä on kaksi erilaista ja erinomaista koulua. Toivottavasti myös jatkossa. Näiden koulujen hallinnollinen pakkoyhdistäminen ei ole omiaan edistämään alueen oppilaiden ja vanhempien välistä yhteistyötä.

Asia on toki monimutkainen. Kaikki apu tai lisätieto päätöksentekijöille on tarpeen. On harmillista, että opetusvirasto ei ole tässä tapauksessa kyennyt toimittamaan päätöksentekijöille yksiselitteistä tietoa tai lukuja asiasta. Tai ainakin alueen vanhemmat ja aktiivit ovat pystyneet kyseenalaistamaan toimitetut tiedot varsin uskottavasti.

Mikäli sinulla on näkemyksiä Käpylän kouluverkkotarkastelusta, otan palautetta enemmän kuin mielelläni vastaan ja tarvittaessa olen valmis tarkistamaan tai muuttamaan kantaani.

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta”

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa