Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta

YhtenaiskouluHelsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 8.9.2014 Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistämistä.

Olen itse päätynyt kannattamaan Yhtenäiskoulun jatkoa itsenäisenä kouluna. Asia on minulle läheinen ja tärkeä siitäkin syystä, että asun itse alueella.

Ohessa on kolme syytä toimia Yhtenäiskoulun puolesta. Toivottavasti kaupunginhallitus tai tarvittaessa kaupunginvaltuusto myöhemmin osaa tehdä viisaan ratkaisun.

1. Ylimääräisiä oppilaspaikkoja ei ole välttämättä lainkaan.

Yhdistämistä on perusteltu sillä, että alueen peruskouluverkostossa on yhteensä noin 300 ylimääräistä oppilaspaikkaa.

Käytännössä luvuista liikkuu kuitenkin ristiriitaista tietoa. Alueen vanhemmat ovat tehneet asiantuntevaa työtä ja onnistuneet monin paikoin kyseenalaistamaan opetusviraston päättäjille tuomat luvut ja tiedot. Päättäjänä on vaikea tietää mikä on totta ja mikä arvailua.

Vaikka kuitenkin lähdettäisiin siitä, että opetusviraston luvut pitäisivät paikkansa, Yhtenäiskoulun oppilaat vievät mahdollisista Käpylän peruskoulun ylimääräisistä oppilaspaikoista vähintään noin 200. Kun alueen väestöennusteet näyttävät lisäksi, että vuoteen 2023 tarvitaan 100-130 oppilaspaikkaa lisää, tulee koulu ja alueen oppilaspaikat olemaan täynnä aika nopeasti.

Kun otetaan huomioon väestöennusteiden lisäksi vielä Käpylän peruskoulun tulevat remonttitarpeet, lähialueiden (Kalasatama ja Keski-Pasila) rakentuminen sekä yleiskaavavisiot, jossa tarkoituksena on muuttaa esimerkiksi Tuusulanväylän ja Mäkelänkadun pää kaupunkibulevardiksi, alkaa näyttää siltä, että alueella on tulevaisuudessa selvästi pikemmin pulaa kuin ylitarjontaa oppilaspaikoista.

2. Hallinnollisten kulujen sijaan koulujen yhdistäminen leikkaisi opetuksesta

Yhdistämistä on perusteltu kustannussäästöillä. Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistäminen säästää vuosittain noin 380 000 euroa hallinnollisia ja toiminnallisia kuluja. Käytännössä säästö tarkoittaa kuitenkin säästöä pääosin opetuksesta. Säästö koostuu rehtorin palkasta, koulusihteerin palkasta ja perusopetuksen ns. perusosasta, eli noin 5 opettajan vuosipalkasta (295 000 euroa).

Koulujen yhdistämistä on perusteltu myös Yhtenäiskoulun tulevalla remonttitarpeella, joka maksaa lähes 10 miljoonaa euroa ja nostaa jatkossa rakennuksen vuokrakuluja opetusviraston näkökulmasta.

Vaikka opetusvirasto luopuisikin Yhtenäiskoulun rakennuksesta, ei se kaupungin budjetista ja omistuksesta katoa yhtään mihinkään. Eikä rakennuksen remontointitarvekaan häviä sillä, että koulu siirtyy siitä pois. Toki joku rakentaisi tontille varmasti mielellään kovan rahan asuntoja. Käsitykseni mukaan tontti on kuitenkin lahjoitettu kaupungille nimenomaan sivistystoimintaa varten. Tilakustannuksen osalta kustannuksia siis siirreltäisiin vain virastolta toiselle.

3. Yhtenäiskoulun puolesta ovat vedonneet myös kasvatuksen, oppimisen psykologian ja kehittämisen asiantuntijat.

Yhtenäiskoulun periaate on, että koulun on oltava ensimmäisestä luokasta ylioppilastutkintoon asti sama ja jakamaton kokonaisuus. Tämä tarjoaa ainutlaatuinen sosiaalisen tuen ja verkoston pitkällä oppimisen polulla.

Asiantuntijoiden mukaan ”Yhtenäiskoulun lakkauttaminen olisi niin käpyläläisten lasten kuin koululaitoksen kehittämisen kannalta ehdottomasti huono ratkaisu. Jälleen kerran se osoittaisi, miten puhe yhtenäisestä perusopetuksesta, turvallisesta koulupolusta sekä oppimisen kehittämisestä on pelkästään hallinnollista retoriikkaa eikä merkitse mitään tehtäessä kouluja koskevia ratkaisuja. Koulun lakkauttamisen sijasta kaupungin opetustoimen soisi tuntevan ylpeyttä siitä, että kaupungin koululaitoksen puitteissa toimii pedagogisesti laadukas ja tulevaisuuteen suuntaava koulu.”

Vaikka suurilla kouluilla on oma paikkansa ja niissä pystytään järjestämään tehokkaasti erityis- ja erikoisopetusta, ei kaiken opetuksen Helsingissä tarvitse mielestäni noudatella suuruuden ekonomiaa.

On oikeastaan toivottavaa, että kaupungissamme on myös keskisuuria kouluja ja pientä heterogeenisyyttä opetuksen ja koulujen suhteen. Käpylässä on kaksi erilaista ja erinomaista koulua. Toivottavasti myös jatkossa. Näiden koulujen hallinnollinen pakkoyhdistäminen ei ole omiaan edistämään alueen oppilaiden ja vanhempien välistä yhteistyötä.

Asia on toki monimutkainen. Kaikki apu tai lisätieto päätöksentekijöille on tarpeen. On harmillista, että opetusvirasto ei ole tässä tapauksessa kyennyt toimittamaan päätöksentekijöille yksiselitteistä tietoa tai lukuja asiasta. Tai ainakin alueen vanhemmat ja aktiivit ovat pystyneet kyseenalaistamaan toimitetut tiedot varsin uskottavasti.

Mikäli sinulla on näkemyksiä Käpylän kouluverkkotarkastelusta, otan palautetta enemmän kuin mielelläni vastaan ja tarvittaessa olen valmis tarkistamaan tai muuttamaan kantaani.

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta”

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/