Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta

YhtenaiskouluHelsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 8.9.2014 Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistämistä.

Olen itse päätynyt kannattamaan Yhtenäiskoulun jatkoa itsenäisenä kouluna. Asia on minulle läheinen ja tärkeä siitäkin syystä, että asun itse alueella.

Ohessa on kolme syytä toimia Yhtenäiskoulun puolesta. Toivottavasti kaupunginhallitus tai tarvittaessa kaupunginvaltuusto myöhemmin osaa tehdä viisaan ratkaisun.

1. Ylimääräisiä oppilaspaikkoja ei ole välttämättä lainkaan.

Yhdistämistä on perusteltu sillä, että alueen peruskouluverkostossa on yhteensä noin 300 ylimääräistä oppilaspaikkaa.

Käytännössä luvuista liikkuu kuitenkin ristiriitaista tietoa. Alueen vanhemmat ovat tehneet asiantuntevaa työtä ja onnistuneet monin paikoin kyseenalaistamaan opetusviraston päättäjille tuomat luvut ja tiedot. Päättäjänä on vaikea tietää mikä on totta ja mikä arvailua.

Vaikka kuitenkin lähdettäisiin siitä, että opetusviraston luvut pitäisivät paikkansa, Yhtenäiskoulun oppilaat vievät mahdollisista Käpylän peruskoulun ylimääräisistä oppilaspaikoista vähintään noin 200. Kun alueen väestöennusteet näyttävät lisäksi, että vuoteen 2023 tarvitaan 100-130 oppilaspaikkaa lisää, tulee koulu ja alueen oppilaspaikat olemaan täynnä aika nopeasti.

Kun otetaan huomioon väestöennusteiden lisäksi vielä Käpylän peruskoulun tulevat remonttitarpeet, lähialueiden (Kalasatama ja Keski-Pasila) rakentuminen sekä yleiskaavavisiot, jossa tarkoituksena on muuttaa esimerkiksi Tuusulanväylän ja Mäkelänkadun pää kaupunkibulevardiksi, alkaa näyttää siltä, että alueella on tulevaisuudessa selvästi pikemmin pulaa kuin ylitarjontaa oppilaspaikoista.

2. Hallinnollisten kulujen sijaan koulujen yhdistäminen leikkaisi opetuksesta

Yhdistämistä on perusteltu kustannussäästöillä. Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistäminen säästää vuosittain noin 380 000 euroa hallinnollisia ja toiminnallisia kuluja. Käytännössä säästö tarkoittaa kuitenkin säästöä pääosin opetuksesta. Säästö koostuu rehtorin palkasta, koulusihteerin palkasta ja perusopetuksen ns. perusosasta, eli noin 5 opettajan vuosipalkasta (295 000 euroa).

Koulujen yhdistämistä on perusteltu myös Yhtenäiskoulun tulevalla remonttitarpeella, joka maksaa lähes 10 miljoonaa euroa ja nostaa jatkossa rakennuksen vuokrakuluja opetusviraston näkökulmasta.

Vaikka opetusvirasto luopuisikin Yhtenäiskoulun rakennuksesta, ei se kaupungin budjetista ja omistuksesta katoa yhtään mihinkään. Eikä rakennuksen remontointitarvekaan häviä sillä, että koulu siirtyy siitä pois. Toki joku rakentaisi tontille varmasti mielellään kovan rahan asuntoja. Käsitykseni mukaan tontti on kuitenkin lahjoitettu kaupungille nimenomaan sivistystoimintaa varten. Tilakustannuksen osalta kustannuksia siis siirreltäisiin vain virastolta toiselle.

3. Yhtenäiskoulun puolesta ovat vedonneet myös kasvatuksen, oppimisen psykologian ja kehittämisen asiantuntijat.

Yhtenäiskoulun periaate on, että koulun on oltava ensimmäisestä luokasta ylioppilastutkintoon asti sama ja jakamaton kokonaisuus. Tämä tarjoaa ainutlaatuinen sosiaalisen tuen ja verkoston pitkällä oppimisen polulla.

Asiantuntijoiden mukaan ”Yhtenäiskoulun lakkauttaminen olisi niin käpyläläisten lasten kuin koululaitoksen kehittämisen kannalta ehdottomasti huono ratkaisu. Jälleen kerran se osoittaisi, miten puhe yhtenäisestä perusopetuksesta, turvallisesta koulupolusta sekä oppimisen kehittämisestä on pelkästään hallinnollista retoriikkaa eikä merkitse mitään tehtäessä kouluja koskevia ratkaisuja. Koulun lakkauttamisen sijasta kaupungin opetustoimen soisi tuntevan ylpeyttä siitä, että kaupungin koululaitoksen puitteissa toimii pedagogisesti laadukas ja tulevaisuuteen suuntaava koulu.”

Vaikka suurilla kouluilla on oma paikkansa ja niissä pystytään järjestämään tehokkaasti erityis- ja erikoisopetusta, ei kaiken opetuksen Helsingissä tarvitse mielestäni noudatella suuruuden ekonomiaa.

On oikeastaan toivottavaa, että kaupungissamme on myös keskisuuria kouluja ja pientä heterogeenisyyttä opetuksen ja koulujen suhteen. Käpylässä on kaksi erilaista ja erinomaista koulua. Toivottavasti myös jatkossa. Näiden koulujen hallinnollinen pakkoyhdistäminen ei ole omiaan edistämään alueen oppilaiden ja vanhempien välistä yhteistyötä.

Asia on toki monimutkainen. Kaikki apu tai lisätieto päätöksentekijöille on tarpeen. On harmillista, että opetusvirasto ei ole tässä tapauksessa kyennyt toimittamaan päätöksentekijöille yksiselitteistä tietoa tai lukuja asiasta. Tai ainakin alueen vanhemmat ja aktiivit ovat pystyneet kyseenalaistamaan toimitetut tiedot varsin uskottavasti.

Mikäli sinulla on näkemyksiä Käpylän kouluverkkotarkastelusta, otan palautetta enemmän kuin mielelläni vastaan ja tarvittaessa olen valmis tarkistamaan tai muuttamaan kantaani.

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta”

Kommentointi on suljettu.

Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja