Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta

YhtenaiskouluHelsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 8.9.2014 Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistämistä.

Olen itse päätynyt kannattamaan Yhtenäiskoulun jatkoa itsenäisenä kouluna. Asia on minulle läheinen ja tärkeä siitäkin syystä, että asun itse alueella.

Ohessa on kolme syytä toimia Yhtenäiskoulun puolesta. Toivottavasti kaupunginhallitus tai tarvittaessa kaupunginvaltuusto myöhemmin osaa tehdä viisaan ratkaisun.

1. Ylimääräisiä oppilaspaikkoja ei ole välttämättä lainkaan.

Yhdistämistä on perusteltu sillä, että alueen peruskouluverkostossa on yhteensä noin 300 ylimääräistä oppilaspaikkaa.

Käytännössä luvuista liikkuu kuitenkin ristiriitaista tietoa. Alueen vanhemmat ovat tehneet asiantuntevaa työtä ja onnistuneet monin paikoin kyseenalaistamaan opetusviraston päättäjille tuomat luvut ja tiedot. Päättäjänä on vaikea tietää mikä on totta ja mikä arvailua.

Vaikka kuitenkin lähdettäisiin siitä, että opetusviraston luvut pitäisivät paikkansa, Yhtenäiskoulun oppilaat vievät mahdollisista Käpylän peruskoulun ylimääräisistä oppilaspaikoista vähintään noin 200. Kun alueen väestöennusteet näyttävät lisäksi, että vuoteen 2023 tarvitaan 100-130 oppilaspaikkaa lisää, tulee koulu ja alueen oppilaspaikat olemaan täynnä aika nopeasti.

Kun otetaan huomioon väestöennusteiden lisäksi vielä Käpylän peruskoulun tulevat remonttitarpeet, lähialueiden (Kalasatama ja Keski-Pasila) rakentuminen sekä yleiskaavavisiot, jossa tarkoituksena on muuttaa esimerkiksi Tuusulanväylän ja Mäkelänkadun pää kaupunkibulevardiksi, alkaa näyttää siltä, että alueella on tulevaisuudessa selvästi pikemmin pulaa kuin ylitarjontaa oppilaspaikoista.

2. Hallinnollisten kulujen sijaan koulujen yhdistäminen leikkaisi opetuksesta

Yhdistämistä on perusteltu kustannussäästöillä. Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistäminen säästää vuosittain noin 380 000 euroa hallinnollisia ja toiminnallisia kuluja. Käytännössä säästö tarkoittaa kuitenkin säästöä pääosin opetuksesta. Säästö koostuu rehtorin palkasta, koulusihteerin palkasta ja perusopetuksen ns. perusosasta, eli noin 5 opettajan vuosipalkasta (295 000 euroa).

Koulujen yhdistämistä on perusteltu myös Yhtenäiskoulun tulevalla remonttitarpeella, joka maksaa lähes 10 miljoonaa euroa ja nostaa jatkossa rakennuksen vuokrakuluja opetusviraston näkökulmasta.

Vaikka opetusvirasto luopuisikin Yhtenäiskoulun rakennuksesta, ei se kaupungin budjetista ja omistuksesta katoa yhtään mihinkään. Eikä rakennuksen remontointitarvekaan häviä sillä, että koulu siirtyy siitä pois. Toki joku rakentaisi tontille varmasti mielellään kovan rahan asuntoja. Käsitykseni mukaan tontti on kuitenkin lahjoitettu kaupungille nimenomaan sivistystoimintaa varten. Tilakustannuksen osalta kustannuksia siis siirreltäisiin vain virastolta toiselle.

3. Yhtenäiskoulun puolesta ovat vedonneet myös kasvatuksen, oppimisen psykologian ja kehittämisen asiantuntijat.

Yhtenäiskoulun periaate on, että koulun on oltava ensimmäisestä luokasta ylioppilastutkintoon asti sama ja jakamaton kokonaisuus. Tämä tarjoaa ainutlaatuinen sosiaalisen tuen ja verkoston pitkällä oppimisen polulla.

Asiantuntijoiden mukaan ”Yhtenäiskoulun lakkauttaminen olisi niin käpyläläisten lasten kuin koululaitoksen kehittämisen kannalta ehdottomasti huono ratkaisu. Jälleen kerran se osoittaisi, miten puhe yhtenäisestä perusopetuksesta, turvallisesta koulupolusta sekä oppimisen kehittämisestä on pelkästään hallinnollista retoriikkaa eikä merkitse mitään tehtäessä kouluja koskevia ratkaisuja. Koulun lakkauttamisen sijasta kaupungin opetustoimen soisi tuntevan ylpeyttä siitä, että kaupungin koululaitoksen puitteissa toimii pedagogisesti laadukas ja tulevaisuuteen suuntaava koulu.”

Vaikka suurilla kouluilla on oma paikkansa ja niissä pystytään järjestämään tehokkaasti erityis- ja erikoisopetusta, ei kaiken opetuksen Helsingissä tarvitse mielestäni noudatella suuruuden ekonomiaa.

On oikeastaan toivottavaa, että kaupungissamme on myös keskisuuria kouluja ja pientä heterogeenisyyttä opetuksen ja koulujen suhteen. Käpylässä on kaksi erilaista ja erinomaista koulua. Toivottavasti myös jatkossa. Näiden koulujen hallinnollinen pakkoyhdistäminen ei ole omiaan edistämään alueen oppilaiden ja vanhempien välistä yhteistyötä.

Asia on toki monimutkainen. Kaikki apu tai lisätieto päätöksentekijöille on tarpeen. On harmillista, että opetusvirasto ei ole tässä tapauksessa kyennyt toimittamaan päätöksentekijöille yksiselitteistä tietoa tai lukuja asiasta. Tai ainakin alueen vanhemmat ja aktiivit ovat pystyneet kyseenalaistamaan toimitetut tiedot varsin uskottavasti.

Mikäli sinulla on näkemyksiä Käpylän kouluverkkotarkastelusta, otan palautetta enemmän kuin mielelläni vastaan ja tarvittaessa olen valmis tarkistamaan tai muuttamaan kantaani.

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta”

Kommentointi on suljettu.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.