Viikonloppuna vietetään asumisen superpäivää Helsingissä.
Vihreät ovet -tapahtumassa eri toimijat avaavat ovensa ja kertovat kokemuksiaan energiatehokkuusratkaisujen hankinnasta ja käytöstä.
Urbaanit asumismessut esittelee luovia ja ekologisia asumisratkaisuja, fiksuja tilankäyttöideoita ja yhteisöllistä asumista.
Minut haastettiin mukaan tapahtumiin blogikirjoituksen muodossa.
Kerrostalossa maalämpöjärjestelmän, aurinkopaneelien tai pientuulivoiman hankkiminen on haastavaa, mutta mahdollista. Tästä hyvänä esimerkkinä on Janne Käpylehto.
Omassa taloyhtiössäni ei valitettavasti olla vielä näin pitkällä. Toistaiseksi olen kiinnittänyt huomiota siihen, että perheemme pärjää kohtuullisilla neliömäärillä. Tällä hetkellä nelihenkisellä perheellämme on 60 neliötä, kun suomalaisilla on keskimäärin käytössä noin 40 neliötä henkeä kohden.
Pieniin ja ekotehokkaisiin neliöihin pääse, kun kiinnittää huomiota omiin tavaroihin. Itse olen hyödyntänyt tässä esimerkiksi ammattijärjestäjien palvelua.
Ohessa on viisi syytä, miksi tavaroita kannattaa olla vähän:
1. Taloudellisuus. Kun omistaa vähän tavaraa, ovat myös huolto- ja hankintakustannukset pienet. Erityisesti kannattaa kuitenkin säästää neliöissä. Esimerkiksi Helsingin Käpylässä asuinneliö saattaa maksaa noin 4 500 euroa. Siinä on aika kova hinta isommalle televisiolle tai lipastolle, joka vie tilaa neliön tai pari.
2. Käytännöllisyys. Kun omistaa vähän tavaraa, tarpeellinen tavara löytyy usein helposti ja nopeasti. Asiat pysyvät paikoillaan ja järjestyksessä. Myös siivoaminen on helppoa.
3. Estetiikka. Joku voi toki tykätä täyteen ahdetusta huoneesta tai asunnosta. Itse tykkään kuitenkin siitä, että ympärillä on tilaa eivätkä asiat tai tavarat hypi silmille. Kun ympärillä oleva tila on siisti, pysyy myös mieli kirkkaana ja puhtaana.
4. Vapaus. Tiedättekö tunteen, kun lähtee pitkälle matkalle ja mukana on vain rinkka tai selkäreppu? Myös kotona on vapauttavaa luopua vuosikausia tyhjän panttina lojuneista tavaroista. Mitä vähemmän tavaraa, sen enemmän on tilaa hengittää ja ajatella uutta. Luopumalla tavaroista ja erilaisista muistoesineistä, vapautuu melkoinen määrä henkistä tilaa vastaanottaa uusia ajatuksia.
5. Turvallisuus. Mitä vähemmän tavaraa tai huonekaluja, sen harvemmin niihin myöskään itseään loukkaa. Kun asiat ovat paikallaan, niihin harvemmin lyö varpaansa tai astuu päälle. Ja paloturvallisuudenkin näkökulmasta on ihan fiksua, että palokuormaa on kotona vähän vähemmän.
Oman tavaramäärän lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota yhteisöllisyyteen. Esimerkiksi omassa taloyhtiössämme on lasten yhteiset pihalelut. Yhteinen kerhohuone toimii kierrätyshuoneena, jonne ihmiset tuovat tavaraa ja vievät sitä sieltä. Pihakirppikset, pihan yhteiset juhlat, syntymäpäivät ja illalliset sekä yhteinen viljelylaari lisäävät myös yhteisöllisyyttä.
Asuminen tuottaa kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä 30 %. Kodin energiankäytöstä noin puolet kuluu lämmitykseen, tämä muodostaa asuinrakennuksen suurimman yksittäisen kustannuserän. Energiaratkaisuilla ja asumisväljyydellä vaikutetaan paljon yksilön ilmastovaikutuksiin ja asumiskustannuksiin.
Voisiko myös yhteiskunta kannustaa ihmisiä esimerkiksi lainsäädännön, verotuksen ja taloudellisten kannustimien muodossa kohtuullisiin neliö- ja tavaramääriin?
Hyviä pointteja. Myös asumistukijärjestelmä kannustaa tietyissä tilanteissa asumaan väljemmin. Se mahdollistaa esimerkiksi (riittävän pienituloiselle) perheelle 30 m2 suuremman asunnon vuokraamisen asumiskustannusten pysyessä samoina.
Olen odotellut blogitekstiä edellisessä valtuuston kokouksessa tehdystä apulaiskaupunginjohtajapäätöksestä, mutta aihe taitaa olla liian kiusallinen avattavaksi. On melko vaikea keksiä kestävää perustetta sille, miksi vihreät eivät tukeneet Veronika Honkasalon (vas) vastaehdotusta laittaa tehtävä avoimeen hakuun.
Siltä varalta, että joku muukin on jäänyt kaipaamaan bloggausta tapauksesta, linkkaan tähän yhden:
http://nuuttihyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174706-mannisto-ja-raty-tuhansien-eurojen-palkankorotukset-vihreiden-ja-sdpn-tuella
Olen Hyttisen kanssa samaa mieltä, että Helsingissä Kokoomus käyttää sekä vihreitä että demareita hyväksi.
Kiitos kommentista Hanna-Leena! Tuo apulaiskaupunginjohtajan paikka oli Kokoomuksen, joten heidän ryhmä sai päättää, miten valintaprosessin hoitivat. Näin ollen itse katsoin, että avoin haku ei oikeasti olisi ollut kuitenkaan avoin. Ongelma on kaupungin johtamisjärjestelmässä, jota toivottavasti muokataan vielä tällä valtuustokaudelle.
Avoin haku olisi kuitenkin pakottanut laajempaan keskusteluun asiasta. Olisi myös voinut käydä niin, että hakijoiden joukossa olisi ollut joku pätevämpi, jolloin seuraukset olisivat olleet vähintäänkin mielenkiintoiset.
Honkasalon vastaehdotuksen tukeminen olisi myös ollut paikka osoittaa tottelemattomuutta Kokoomukselle.