Ympäristölautakunta 24.06.2014 klo 16.15

RentukkaYmpäristölautakunta kokoontuu kevätkauden viimeiseen kokoukseen tiistaina 24.6. klo 16.15.

Kiinnostavia asioita mm. seuraavat:

– Talousarvioehdotuksessa ei ole pystytty varaamaan 300 000 euron määrärahaa Suomen luontokeskus Haltian toiminnan menoihin, joihin Helsinki on sitoutunut.
– Hallintopäällikön viran täyttäminen (pöydällä viime kokouksesta)
– Lauttasaaren vesitornin purkubetonin hyötykäyttöä koskeva ympäristölupa-asia
– Lausunto Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muutosehdotuksesta

Esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla tarkemmin avattuna.
http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2014-06-24_Ylk_10_El

* * *

Ympäristölautakunta
10 / 24.06.2014
Esityslista

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ympäristökeskus talousarvioehdotus 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2015-2017

Talousarvioehdotuksen käyttömenojen määrärahaksi ehdotetaan 12 532 000 euroa, joka on sama kuin kuluvan vuoden talousarvio ja vuodelle 2015 annettu raami.

Talousarvioehdotuksessa ei ole pystytty varaamaan 300 000 euron määrärahaa Suomen luontokeskus Haltian toiminnan menoihin, joihin Helsinki on sitoutunut.

Ympäristölautakunta päättää hyväksyä ympäristötoimen talousarvioehdotuksen vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2015-2017 ja lähettää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen kaupunginhallitukselle.

Tarkemmin täällä: (html)

Ja koko perusteluteksti toiminnallisine tavoitteineen täällä:
PERUSTELUTEKSTI_YMK_24062014.pdf

3 Ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvitysryhmän asettaminen

Ympäristölautakunta päättää nimetä Helsingin kaupungin ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvitysryhmään seuraavat jäsenet ja varajäsenet: (html)

4 Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan (vakanssinumero 016777) valitaan oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari ensin lomasijaiseksi 11.8.2014 alkaen ja sen jälkeen vakituiseen virkaan 1.10.2014 alkaen 5500 euron kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Virassa on kuuden kuukauden koeaika.

5 Esitys kaupunginhallitukselle viran nimikkeen muuttamiseksi ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää, että johtavan erityisasiantuntijan viran (vakanssinumero 128030) nimike muutetaan 1.9.2014 alkaen ympäristötarkastajan nimikkeeksi.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: (html)

2 Kiinteistöviraston tonttiosaston Lauttasaaren vesitornin purkubetonin hyötykäyttöä koskeva ympäristölupa-asia

Kiinteistövirasto haluaa hyödyntää Lauttasaaren vesitornin purkubetonia maarakentamisessa.

Ympäristölautakunta päättää myöntää Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Lauttasaaren vesitornin purkubetonijätteen hyödyntämiseen maarakentamisessa purkupaikalla hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

1. Vesitornin purkamisessa syntyvää betonijätettä saa hyödyntää vesitornin alapuolisen kuilun täytössä. Hyödynnettävän betonijätteen tulee täyttää valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 maarakennuksessa peitetyssä rakenteessa käytettävälle betonijätteelle asetetut laatuvaatimukset. (YSL 43, 45 §, VNA 591/2006)

2. Hyödynnettävän betonijätteen joukossa ei saa olla merkittävää määrää (yli 1 painoprosenttia) muuta rakennusjätettä eikä havaittavassa määrin kevyitä materiaaleja, kuten eristevillaa. Hyödynnettävä betonijäte tulee pitää selkeästi erillään muusta työmaalla syntyvästä jätteestä. Muut jätteet tulee toimittaa niiden laadun mukaisesti sellaiseen paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen. (YSL 43, 45 §, JL 15 §)

3. Betonimurskeen hyötykäyttöön liittyvää toimintaa saa harjoittaa arkisin (maanantai-perjantai) klo 7-18. Toiminnasta tulee tiedottaa naapurikiinteistöille hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. (YSL 43 §)

4. Toiminnasta aiheutuvan pölyämisen estämiseksi toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä riittäviin pölynsidontatoimenpiteisiin työmaalla. (YSL 43 §)

5. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa ympäristöluvan määräysten noudattamisesta ja työn valvonnasta. Henkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. (YSL 43, 46 §, JL 141 §)

6. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maaperään päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa on ilmoitettava viipymättä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Ympäristölautakunta voi tarvittaessa antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 7, 8, 43, 45 §)

7. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista. Jos roskaantumista kuitenkin tapahtuu, ympäristö on puhdistettava mahdollisimman nopeasti. (YSL 43 §, JL 72 – 73 §)

8. Töiden aloittamisesta ja niiden valmistumisesta on ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 43, 46 §)

9. Betonimurskeen hyödyntämisestä on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä vähintään tiedot hyödynnetyn betonimurskeen määrästä ja laadusta sekä hyötykäyttörakenteen läpi suotautuvan veden tarkkailusta hakijan esittämän suunnitelman mukaisesti. Raportissa tulee lisäksi olla tiedot mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista prosessin aikana. Loppuraportti tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa työn päättymisestä. (YSL 43, 46 §)

Täällä tarkemmin: (html)

3 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12248

Asemakaavan muutos mahdollistaa Vuosaaren uuden voimalaitosyksikön(Vuosaari C) sijoittumisen voimalaitoskortteliin nykyisten voimalaitosten pohjoispuolelle. Kaavamuutos mahdollistaa molempien ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) mukana olleiden hankevaihtoehtojen toteutuksen.

Ympäristölautakunta pitää uutta kaavavarausta tärkeänä, koska hankeen toteutuminen mahdollistaisi samalla Hanasaaren voimalan lakkauttamisen ja turvaisi siten mm. Kruunuvuorenrannan tulevan raideyhteyden toimivuuden polttoainekuljetustarpeiden poistuessa. Kaavarajauksen muuttaminen takaisin kaavaluonnoksen mukaiseksi siten, että kasvillisuudeltaan arvokas Skillberget voidaan pääosin rauhoittaa, on tarpeen.

Täällä tarkemmin: (html)

4 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Rudus Oy:n Konalan betonimurskauslaitoksen ympäristölupapäätöstä koskevasta valituksesta.

Ympäristölautakunta katsoo, että varastokasojen luiskakaltevuuksia ja kasojen korkeutta  koskeva valitus on perusteltu. Luiskakaltevuuksia on syytä tarkastella erityisesti Honkasuon puolella. Rudus Oy:n laitosalueen ja Honkasuon tulevan asuinalueen välisen metsäalueen käyttö tulee lähitulevaisuudessa todennäköisesti lisääntymään. Sen vuoksi betonijätteen varastointiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat on perusteltua huomioida tavalla tai toisella.

Vakuuden asettamista koskevan vaatimuksen osalta valituksella on laajempaa merkitystä, koska vastaavia laitoksia, joiden toiminnalle vakuutta ei ole asetettu, on useita muitakin. Yleensä sekalaista rakennusjätettä vastaanottavilta yrityksiltä on vaadittu vakuus varastoituna olevien jätteiden asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Ympäristölautakunta ei lausunnossaan ottanut Rudus Oy:n esityksestä poikkeavaa  kantaa toiminnalle asetettavaan vakuuteen, mutta pitää hyvänä, että betoninkierrätystoiminnan vakuustarve ja perusteet mahdollisen vakuuden asettamiselle tulevat tässä yhteydessä tarkasteltua.

Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole lausuttavaa asiassa.

5 Uusia työkaluja ja selvityksiä Helsingin ilmastonkestävyyden parantamiseksi

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun hankkeessa tuotetut uusimmat selvitykset ja työkalut, jotka ovat Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille, Helsingin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen selvitys, hiilinielut ja hiilivarastot -raportti, Hiilitaselaskuri ja toimenpidevalikoimaselvitys sekä Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointiraportti.

Täällä tarkemmin: (html)

6 Tapahtuman hiilijalanjäljen laskennan rajaus (julkaisu)

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi julkaisun ”Tapahtuman hiilijalanjäljen laskennan rajaus”.

Linkki julkaisuun:
http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-01-14.pdf

7 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Helsingin kaupungin rakennusviraston Hernesaaressa sijaitsevan maiden välivarastointialueen ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta, joka on sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen että terveydensuojeluviranomainen, antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemästä valituksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöstä nro 77/2014/1 (9.4.2014) Hernesaaren massojen välivarastoinnista ja esikäsittelystä.

Rakennusvirasto hakee valituksella muutosta ympäristöluvan määräykseen 3 siltä osin, kun panoslangat ym. roskat velvoitetaan poistamaan louheen seasta. Rakennusvirasto esittää määräyksen panoslankoja koskevaan kohtaan muutosta seuraavasti:

Louheesta on välivarastoinnin ja mahdollisen esikäsittelyn yhteydessä pyrittävä poistamaan louheen sekaan mahdollisesti jääneitä panoslankoja ym. roskia, ja nämä roskat on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

Ympäristölautakunta katsoo, että louheen panoslankojen ym. roskien poistovelvoitetta koskeva valitus on perusteltu, koska Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös koskee Hernesaaressa rakentamiseen käytettävien massojen välivarastointia ja esikäsittelyä maalla eikä massojen ml. louheen suoraa kaatoa esimerkiksi mereen.

Ympäristölautakunta muistuttaa kuitenkin, että massojen välivarastoinnin ja esikäsittelyn aikana panoslankojen ym. roskien pääsy mereen tulee kaikin tavoin ja kaikissa olosuhteissa estää, koska kyseiset roskat huonontavat merialueen tilaa ja voivat aiheuttaa vahinkoa koko meriekosysteemille. Samalla vältytään rantojen roskaantumiselta ja niiden hankalalta ja työläältä jälkisiivoamiselta.

Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole lausuttavaa asiassa.

Täällä tarkemmin: (html)

8 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Helsingin kaupungin rakennusviraston Länsisatamassa (Jätkäsaaressa) sijaitsevan massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevasta ympäristölupa-asiasta

Ympäristölautakunta, joka on sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen että terveydensuojeluviranomainen, antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemästä valituksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston 7.4.2014 antamaa ja Länsisataman (Jätkäsaaren) massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevaa ympäristölupapäätöstä nro 75/2014/1.

Rakennusvirasto hakee valituksella muutosta päätöksen määräykseen 3 siltä osin, kun panoslangat ym. roskat velvoitetaan poistamaan louheen seasta. Määräyksen kyseinen kohta esitetään muutettavaksi seuraavasti:

Louheesta on välivarastoinnin ja mahdollisen esikäsittelyn yhteydessä pyrittävä poistamaan louheen sekaan mahdollisesti jääneitä panoslankoja ym. roskia, ja nämä roskat on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

Ympäristölautakunta katsoo, että louheen panoslankoja ym. roskia koskeva valitus on perusteltu, koska Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös koskee Länsisataman (Jätkäsaaren) rakentamiseen käytettävien massojen välivarastointia ja esikäsittelyä maa-alueella eikä massojen loppusijoitusta esimerkiksi meritäyttöihin.

Ympäristölautakunta muistuttaa kuitenkin, että massojen välivarastoinnin ja esikäsittelyn aikana panoslankojen ym. roskien pääsy mereen tulee kaikin tavoin ja kaikissa olosuhteissa estää, koska kyseiset roskat huonontavat merialueen tilaa ja voivat aiheuttaa vahinkoa koko meriekosysteemille. Samalla vältytään rantojen roskaantumiselta, ja niiden hankalalta ja työläältä jälkisiivoamiselta.

Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole lausuttavaa asiassa.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: (html)

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: (html)

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!