Ympäristölautakunta 24.06.2014 klo 16.15

RentukkaYmpäristölautakunta kokoontuu kevätkauden viimeiseen kokoukseen tiistaina 24.6. klo 16.15.

Kiinnostavia asioita mm. seuraavat:

– Talousarvioehdotuksessa ei ole pystytty varaamaan 300 000 euron määrärahaa Suomen luontokeskus Haltian toiminnan menoihin, joihin Helsinki on sitoutunut.
– Hallintopäällikön viran täyttäminen (pöydällä viime kokouksesta)
– Lauttasaaren vesitornin purkubetonin hyötykäyttöä koskeva ympäristölupa-asia
– Lausunto Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muutosehdotuksesta

Esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla tarkemmin avattuna.
http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2014-06-24_Ylk_10_El

* * *

Ympäristölautakunta
10 / 24.06.2014
Esityslista

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ympäristökeskus talousarvioehdotus 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2015-2017

Talousarvioehdotuksen käyttömenojen määrärahaksi ehdotetaan 12 532 000 euroa, joka on sama kuin kuluvan vuoden talousarvio ja vuodelle 2015 annettu raami.

Talousarvioehdotuksessa ei ole pystytty varaamaan 300 000 euron määrärahaa Suomen luontokeskus Haltian toiminnan menoihin, joihin Helsinki on sitoutunut.

Ympäristölautakunta päättää hyväksyä ympäristötoimen talousarvioehdotuksen vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2015-2017 ja lähettää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen kaupunginhallitukselle.

Tarkemmin täällä: (html)

Ja koko perusteluteksti toiminnallisine tavoitteineen täällä:
PERUSTELUTEKSTI_YMK_24062014.pdf

3 Ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvitysryhmän asettaminen

Ympäristölautakunta päättää nimetä Helsingin kaupungin ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvitysryhmään seuraavat jäsenet ja varajäsenet: (html)

4 Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan (vakanssinumero 016777) valitaan oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari ensin lomasijaiseksi 11.8.2014 alkaen ja sen jälkeen vakituiseen virkaan 1.10.2014 alkaen 5500 euron kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Virassa on kuuden kuukauden koeaika.

5 Esitys kaupunginhallitukselle viran nimikkeen muuttamiseksi ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää, että johtavan erityisasiantuntijan viran (vakanssinumero 128030) nimike muutetaan 1.9.2014 alkaen ympäristötarkastajan nimikkeeksi.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: (html)

2 Kiinteistöviraston tonttiosaston Lauttasaaren vesitornin purkubetonin hyötykäyttöä koskeva ympäristölupa-asia

Kiinteistövirasto haluaa hyödyntää Lauttasaaren vesitornin purkubetonia maarakentamisessa.

Ympäristölautakunta päättää myöntää Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Lauttasaaren vesitornin purkubetonijätteen hyödyntämiseen maarakentamisessa purkupaikalla hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

1. Vesitornin purkamisessa syntyvää betonijätettä saa hyödyntää vesitornin alapuolisen kuilun täytössä. Hyödynnettävän betonijätteen tulee täyttää valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 maarakennuksessa peitetyssä rakenteessa käytettävälle betonijätteelle asetetut laatuvaatimukset. (YSL 43, 45 §, VNA 591/2006)

2. Hyödynnettävän betonijätteen joukossa ei saa olla merkittävää määrää (yli 1 painoprosenttia) muuta rakennusjätettä eikä havaittavassa määrin kevyitä materiaaleja, kuten eristevillaa. Hyödynnettävä betonijäte tulee pitää selkeästi erillään muusta työmaalla syntyvästä jätteestä. Muut jätteet tulee toimittaa niiden laadun mukaisesti sellaiseen paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen. (YSL 43, 45 §, JL 15 §)

3. Betonimurskeen hyötykäyttöön liittyvää toimintaa saa harjoittaa arkisin (maanantai-perjantai) klo 7-18. Toiminnasta tulee tiedottaa naapurikiinteistöille hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. (YSL 43 §)

4. Toiminnasta aiheutuvan pölyämisen estämiseksi toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä riittäviin pölynsidontatoimenpiteisiin työmaalla. (YSL 43 §)

5. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa ympäristöluvan määräysten noudattamisesta ja työn valvonnasta. Henkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. (YSL 43, 46 §, JL 141 §)

6. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maaperään päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa on ilmoitettava viipymättä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Ympäristölautakunta voi tarvittaessa antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 7, 8, 43, 45 §)

7. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista. Jos roskaantumista kuitenkin tapahtuu, ympäristö on puhdistettava mahdollisimman nopeasti. (YSL 43 §, JL 72 – 73 §)

8. Töiden aloittamisesta ja niiden valmistumisesta on ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 43, 46 §)

9. Betonimurskeen hyödyntämisestä on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä vähintään tiedot hyödynnetyn betonimurskeen määrästä ja laadusta sekä hyötykäyttörakenteen läpi suotautuvan veden tarkkailusta hakijan esittämän suunnitelman mukaisesti. Raportissa tulee lisäksi olla tiedot mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista prosessin aikana. Loppuraportti tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa työn päättymisestä. (YSL 43, 46 §)

Täällä tarkemmin: (html)

3 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12248

Asemakaavan muutos mahdollistaa Vuosaaren uuden voimalaitosyksikön(Vuosaari C) sijoittumisen voimalaitoskortteliin nykyisten voimalaitosten pohjoispuolelle. Kaavamuutos mahdollistaa molempien ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) mukana olleiden hankevaihtoehtojen toteutuksen.

Ympäristölautakunta pitää uutta kaavavarausta tärkeänä, koska hankeen toteutuminen mahdollistaisi samalla Hanasaaren voimalan lakkauttamisen ja turvaisi siten mm. Kruunuvuorenrannan tulevan raideyhteyden toimivuuden polttoainekuljetustarpeiden poistuessa. Kaavarajauksen muuttaminen takaisin kaavaluonnoksen mukaiseksi siten, että kasvillisuudeltaan arvokas Skillberget voidaan pääosin rauhoittaa, on tarpeen.

Täällä tarkemmin: (html)

4 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Rudus Oy:n Konalan betonimurskauslaitoksen ympäristölupapäätöstä koskevasta valituksesta.

Ympäristölautakunta katsoo, että varastokasojen luiskakaltevuuksia ja kasojen korkeutta  koskeva valitus on perusteltu. Luiskakaltevuuksia on syytä tarkastella erityisesti Honkasuon puolella. Rudus Oy:n laitosalueen ja Honkasuon tulevan asuinalueen välisen metsäalueen käyttö tulee lähitulevaisuudessa todennäköisesti lisääntymään. Sen vuoksi betonijätteen varastointiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat on perusteltua huomioida tavalla tai toisella.

Vakuuden asettamista koskevan vaatimuksen osalta valituksella on laajempaa merkitystä, koska vastaavia laitoksia, joiden toiminnalle vakuutta ei ole asetettu, on useita muitakin. Yleensä sekalaista rakennusjätettä vastaanottavilta yrityksiltä on vaadittu vakuus varastoituna olevien jätteiden asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Ympäristölautakunta ei lausunnossaan ottanut Rudus Oy:n esityksestä poikkeavaa  kantaa toiminnalle asetettavaan vakuuteen, mutta pitää hyvänä, että betoninkierrätystoiminnan vakuustarve ja perusteet mahdollisen vakuuden asettamiselle tulevat tässä yhteydessä tarkasteltua.

Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole lausuttavaa asiassa.

5 Uusia työkaluja ja selvityksiä Helsingin ilmastonkestävyyden parantamiseksi

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun hankkeessa tuotetut uusimmat selvitykset ja työkalut, jotka ovat Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille, Helsingin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen selvitys, hiilinielut ja hiilivarastot -raportti, Hiilitaselaskuri ja toimenpidevalikoimaselvitys sekä Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointiraportti.

Täällä tarkemmin: (html)

6 Tapahtuman hiilijalanjäljen laskennan rajaus (julkaisu)

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi julkaisun ”Tapahtuman hiilijalanjäljen laskennan rajaus”.

Linkki julkaisuun:
http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-01-14.pdf

7 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Helsingin kaupungin rakennusviraston Hernesaaressa sijaitsevan maiden välivarastointialueen ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta, joka on sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen että terveydensuojeluviranomainen, antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemästä valituksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöstä nro 77/2014/1 (9.4.2014) Hernesaaren massojen välivarastoinnista ja esikäsittelystä.

Rakennusvirasto hakee valituksella muutosta ympäristöluvan määräykseen 3 siltä osin, kun panoslangat ym. roskat velvoitetaan poistamaan louheen seasta. Rakennusvirasto esittää määräyksen panoslankoja koskevaan kohtaan muutosta seuraavasti:

Louheesta on välivarastoinnin ja mahdollisen esikäsittelyn yhteydessä pyrittävä poistamaan louheen sekaan mahdollisesti jääneitä panoslankoja ym. roskia, ja nämä roskat on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

Ympäristölautakunta katsoo, että louheen panoslankojen ym. roskien poistovelvoitetta koskeva valitus on perusteltu, koska Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös koskee Hernesaaressa rakentamiseen käytettävien massojen välivarastointia ja esikäsittelyä maalla eikä massojen ml. louheen suoraa kaatoa esimerkiksi mereen.

Ympäristölautakunta muistuttaa kuitenkin, että massojen välivarastoinnin ja esikäsittelyn aikana panoslankojen ym. roskien pääsy mereen tulee kaikin tavoin ja kaikissa olosuhteissa estää, koska kyseiset roskat huonontavat merialueen tilaa ja voivat aiheuttaa vahinkoa koko meriekosysteemille. Samalla vältytään rantojen roskaantumiselta ja niiden hankalalta ja työläältä jälkisiivoamiselta.

Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole lausuttavaa asiassa.

Täällä tarkemmin: (html)

8 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Helsingin kaupungin rakennusviraston Länsisatamassa (Jätkäsaaressa) sijaitsevan massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevasta ympäristölupa-asiasta

Ympäristölautakunta, joka on sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen että terveydensuojeluviranomainen, antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemästä valituksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston 7.4.2014 antamaa ja Länsisataman (Jätkäsaaren) massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevaa ympäristölupapäätöstä nro 75/2014/1.

Rakennusvirasto hakee valituksella muutosta päätöksen määräykseen 3 siltä osin, kun panoslangat ym. roskat velvoitetaan poistamaan louheen seasta. Määräyksen kyseinen kohta esitetään muutettavaksi seuraavasti:

Louheesta on välivarastoinnin ja mahdollisen esikäsittelyn yhteydessä pyrittävä poistamaan louheen sekaan mahdollisesti jääneitä panoslankoja ym. roskia, ja nämä roskat on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

Ympäristölautakunta katsoo, että louheen panoslankoja ym. roskia koskeva valitus on perusteltu, koska Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös koskee Länsisataman (Jätkäsaaren) rakentamiseen käytettävien massojen välivarastointia ja esikäsittelyä maa-alueella eikä massojen loppusijoitusta esimerkiksi meritäyttöihin.

Ympäristölautakunta muistuttaa kuitenkin, että massojen välivarastoinnin ja esikäsittelyn aikana panoslankojen ym. roskien pääsy mereen tulee kaikin tavoin ja kaikissa olosuhteissa estää, koska kyseiset roskat huonontavat merialueen tilaa ja voivat aiheuttaa vahinkoa koko meriekosysteemille. Samalla vältytään rantojen roskaantumiselta, ja niiden hankalalta ja työläältä jälkisiivoamiselta.

Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole lausuttavaa asiassa.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: (html)

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: (html)

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa