Vieraskynäblogissa Tyrsky Oy:n tutkimusjohtaja Kati Berninger
Olin juuri Rovaniemellä pitämässä esitelmää vähähiilisyydestä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin järjestämässä tilaisuudessa. Paikalla oli parikymmentä eri alojen edustajaa.
Tilaisuudesta inspiroituneena mietin, mitä vähähiilisyys voisi tarkoittaa matkailualalla. Matkailualalla voidaan kehittää kaikkia neljää suurta vähähiilisyyden teemaa: uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta, liikkumista ja ruokaa.
Hotellit ja muut matkailualan kiinteistöt voivat kehittää energiatehokkuuttaan ja ottaa käyttöön uusiutuvia energiamuotoja joko itse tai ostaa sertifioitua ekosähköä ja –lämpöä.
Erityisesti kannattaa vaihtaa öljylämmitys esimerkiksi paikallisesti tuotettuun bioenergiaan tai maalämpöön. Tällä tavalla tuetaan myös paikallistaloutta ja luodaan työpaikkoja. Energiatehokkuuden parantaminen voi merkittävästi lisätä matkailualan kannattavuutta vähentämällä kustannuksia.
Energiankulutusta voidaan vähentää jo tehokkaalla kiinteistön hoidolla, huonelämpötilan säädöllä ja vaihtamalla vanhat lamput energiatehokkaisiin led-valaisimiin sekä sisä- että ulkotiloissa. Vanhojen kiinteistöjen energiakorjauksilla, kuten lisäeristyksellä julkisivuremontin yhteydessä voidaan parantaa energiatehokkuutta huomattavasti. Lisäksi matkailualan uudisrakentamisessa kannattaa satsata puurakentamiseen, sillä puutalo sitoo hiiltä pitkäksi aikaa rakenteisiinsa.
Liikkumisessa voidaan tarjota tehokkaita yhteiskuljetuksia matkailijoille alueelle saavuttaessa. Lisäksi voidaan kannustaa matkailijoita kulkemaan luonnossa lihasvoimin esimerkiksi moottorikelkkailun ja moottoriveneilyn sijaan.
Matkailussakin voidaan käyttää biopolttoaineita tai sähköajoneuvoja. Kaupungeissa matkailuyritykset voivat tehostaa neuvontaa julkisen liikenteen palveluista sekä tarjota julkisen liikenteen lippuja, jotka kuuluvat hotellimajoituksen hintaan. Hotellit voivat tarjota vierailleen sähköautojen latauspisteitä, joiden energia tuotetaan aurinkopaneelikatoksella.
Ruokailussa on tärkeää prosessien suunnittelu siten, että ruokahävikki minimoidaan. Biojätteen erilliskeräys on tarpeen kaikissa ravintoloissa, sillä kaatopaikalle joutuessaan biojätteestä syntyy metaania, joka on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Biojätettä on mahdollista käyttää bioenergian raaka-aineena. Sesongit saavat mielellään näkyä ravintolan ruokalistassa ja listalla olisi hyvä olla useampi kasvisvaihtoehto ja jokunen vegaanivaihtoehtokin.
Matkailuyrittäjät voivat markkinoida kokonaisvaltaisesti suunniteltuja vähähiilisiä matkailupalvelupaketteja, joissa moottorikelkka-ajelun sijaan liikutaan luonnossa lihasvoimin, yövytään uusiutuvalla energialla lämpiävässä hirsitalossa sekä syödään riista- ja luonnonkala-aterioita perunoiden kera marjoilla höystettynä.
Kati Berninger on Tyrsky-Konsultointi Oy:n tutkimusjohtaja. Hän on tänä keväänä pitänyt Hiilineutraali Suomi- ja vähähiilisyyskoulutuksia ympäri Suomea. Uudessa EAKR-ohjelmassa, jota toteutetaan vuosina 2014-2020, 25 % rahoituksesta on varattu vähähiilisille hankkeille. Lisätietoja: kati.berninger@tyrskyconsulting.fi, www.tyrskyconsulting.fi
Vähäpäästöiseen matkailuun soveltuu mainiosti vastavalmistunut kulkuneuvo, 43-paikkainen BioBussi joka ensimmäisenä pitkän matkan turistibussina Suomessa käyttää kahden polttoaineen tekniikkaa. Jäteperäisen biokaasun avulla päästöt saadaan tiputettua alle puoleen ja Pohjois-Suomessa jossa ei vielä ole tankkausasemia voidaan ajaa normaalisti dieselillä. Nettisivua ei vielä ole mutta bussin dieselajoneuvosta muuntaneen Suomen Bioauton kautta saa yhteyden.
Hyvä Janne! Biobussia voi lämpimästi suositella. Pääsin itse tutustumaan tähän ihmeeseen vappuna 🙂
Kattava lista asioita, joita matkailualan paikalliset toimijat voivat tehdä oman liiktoimintansa ympäristövaikutuksia pienentääkseen. Erittäin kannatettavia kaikki. Matkailu on kovin ristiriitainen sektori, kohteessa turmeltumaton ympäristö on usein valttia. Kodin ja kohteen välisessä liikenteessä syntyvät usein, ainakin ilmastonäkökulmasta, merkittävimmät ympäristövaikutukset. Kansalliset matkailustrategiat ovat perin ristiriitaisia. Niissä korostetaan paikallisesti ympäristön vaalimista mutta usein niissä otetaan annettuna se tosiasia, että vientitulojen saamiseksi on houkuteltava matkailijoita kaukaa. Jos koko matkailusektorin ja -ilmiön ympäristövaikutukset haluttaisiin suuressa mittakaavassa alas, se vaatisi täysin toisenlaista (matkailu)politiikkaa. Pitäisi keskittyä paikallisiin markkinoihin, energian hinnan raju nousu kenties ohjaa kysynnän lähialueille tai jokin tekninen harppaus ratkaisee liikkumisen päästöihin liittyvän ongelman. Stefan Gössling käsittelee mielestäni ansiokkaasti koko matkailujärjestelmää tutkimuksissaan.