Kirkko & Kaupunki: Rakkaus on totta

Leo Stranius Kuva KirkkojakaupunkiOheinen kolumnini julkaistiin Kirkko & Kaupunki -lehdessä tällä viikolla (5.3.2014).

Rakkaus on totta

Tasa-arvoisessa avioliittolaissa kyse on mielestäni siitä, kenen rakkaus tunnustetaan virallisesti.

Kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta keräsi yli 166 000 allekirjoitusta. Eduskunta kävi aloitteesta helmikuun lopussa lähetekeskustelun. Lopullisesti eduskunta päättää asiasta todennäköisesti ennen kesää.

Tasa-arvoinen avioliittolaki mahdollistaa sen, että jokainen pari voi mennä avioliittoon riippumatta puolison sukupuolesta. Mielestäni jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus lain edessä.

Monille homojen ja lesbojen oikeus mennä naimisiin tuntuu vastenmieliseltä, jopa biologian vastaiselta. Monet ajattelevat myös, että avioliittoon liittyy lapsia, ja on lapsen etu, että kotona on isä ja äiti.

Tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole kuitenkaan keneltäkään pois. Homojen ja lesbojen oikeus ei heikennä omaa heteroavioliittoani. Homo- ja lesbosuhteet ovat totta riippumatta siitä, mitä me niistä ajattelemme. Näissä suhteissa on myös lapsia, halusimme tai emme. Eikä nykyinen lainsäädäntö varmista lapselle kahta vanhempaa.

Nykyisen lainsäädännön puitteissa myös yksin elävä mies tai nainen voi hakea adoptiota. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, mikäli henkilöllä sattuu olemaan samaa sukupuolta oleva puoliso. Uskon, että lapsen kannalta on kaikkein parasta, että hänellä on rakastavat vanhemmat. Myös tutkimusten mukaan lapsen kehitys edellyttää rakastavia ihmissuhteita ja vastuullista vanhemmuutta – ei kahta eri sukupuolta olevaa vanhempaa.

Avioliitto on muuttunut ajan saatossa ja heijastelee aikansa arvoperustaa. Kyselyiden mukaan suurin osa suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa tätä ei vielä ole. Olennaista on, että kaikkia virallistettuja parisuhteita kohdellaan samoin periaattein, ja että niistä käytetään samaa termiä.

Kun oma lapseni kasvaa aikuiseksi, toivon, että hänellä on mahdollisuus mennä halutessaan avioon riippumatta siitä, kumpaan sukupuoleen hänen rakkautensa kohdistuu. Lisäksi toivon, että häntä kohdellaan seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

Leo Stranius
leo.stranius@iki.fi
Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ympäristöbloggaaja.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.