Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo ja MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ihmettelivät Helsingin Sanomien mielipidesivuilla (26.1.2014), miksi ympäristöjärjestöjä ei kiinnosta metsien sertifiointi. Tällä he viittaavat PEFC-sertifiointiin.
Kuten kyseiset henkilöt ja heidän edustamat organisaatiot hyvin tietävät, ympäristöjärjestöjä kiinnostaa sertifiointi, mutta ei mikä tahansa viherpesu.
Sertifiointijärjestelmä ilman riittävän vaativia kriteerejä, tärkeiden sidosryhmien sananvaltaa prosessissa ja ilman sanktioita sopimusten rikkojille ei ole tehokas tapa viedä metsäluontomme kehitystä parempaan suuntaan. Siksi ympäristöjärjestöt osallistuvat aktiivisesti metsien tilaa edistävään toimintaan muualla kuin PEFC-työryhmässä.
Ympäristöjärjestöt ovat mukana kehittämässä FSC-järjestelmää.
Ohessa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkavan, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin ja allekirjoittaneen yhteinen vastine, joka julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 4.2.2014.
PEFC-sertifiointi ei edusta kestävää metsätaloutta
Metsäteollisuus on anellut ympäristöjärjestöjä oman PEFC-metsiensertifiointijärjestelmänsä taakse jo pitkään. Ympäristöjärjestöjen mielestä PEFC-sertifiointi ei kuitenkaan riittävästi paranna metsien tilaa, eikä se epädemokraattisena kehity oikeaan suuntaan.
Ympäristöjärjestöt tukevat FSC-sertifiointia, joka on maailmalla laajasti eri toimijoiden keskuudessa arvostettu kestävämpää metsätaloutta edistävä sertifikaatti. Ympäristö-, sosiaalisen ja talouskamarin edustajat osallistuvat yhdessä FSC:n sääntöjen rakentamiseen. Sääntöjä rikkova voidaan poistaa FSC-järjestelmästä.
Tomi Salon ja Juha Hakkaraisen (HS mielipide 26.1.) kuvailemassa PEFC-sertifioinnissa kriteerit sanelee teollisuus, eikä päätöksenteko kriteereiden asettamiseksi ole demokraattista. Vaatimukset metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat jääneet merkittävästi FSC:n kriteerejä vähäisemmiksi. PEFC:ä väärin käyttäviä ei rangaista millään tavalla. Nämä ovat eroja todellisen sertifioinnin ja viherpesun välillä.
Teollisuus on onnistunut hyvin PEFC:n markkinoinnissa ja sen etenemisessä Suomen pääsertifiointijärjestelmäksi. PEFC:n voittokulun aikana luonnon monimuotoisuuden tila on kuitenkin heikentynyt. Tämä on osoitus siitä, että PEFC ei edusta ympäristöjärjestöjen tavoitteena olevaa ekologisesti kestävää metsätaloutta.
PEFC:ssä mukana olevat organisaatiot tietävät hyvin, miten sertifioinnin vaatimuksia tulisi kehittää. Järjestöt ovat tuoneet näitä asioita esille. Sertifiointijärjestelmä ilman riittävän vaativia kriteerejä, tärkeiden sidosryhmien sananvaltaa prosessissa ja ilman sanktioita sopimusten rikkojille ei ole tehokas tapa viedä metsäluontomme kehitystä parempaan suuntaan. Siksi ympäristöjärjestöt osallistuvat aktiivisesti metsien tilaa edistävään toimintaan muualla kuin PEFC-työryhmässä.
Risto Sulkava
puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto
Liisa Rohweder
pääsihteeri, WWF Suomi
Leo Stranius
toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto
