Euroopan komissio julkisti tänään ehdotuksensa energia- ja ilmastotavoitteistaan vuodelle 2030.
Komissio esittää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030. Lisäksi tavoitellaan 27 prosentin osuutta uusiutuville energialähteille.
Esitys on surkea. Nyt ehdotettu päästövähennystavoite ei ole linjassa kahden asteen ilmastotavoitteen kanssa. Tällä tavoitetasolla matka kohti 4-6 asteen lämpenemistä jatkuu vääjäämättä. Uusiutuvien tavoite ei taas ole jäsenmaita sitova.
Ehdotus heikentää mahdollisuuksia saada kansainvälisesti kunnianhimoinen, kattava ja laillisesti sitova ilmastosopimus vuonna 2015 Pariisissa. EU:lta odotetaan vetovastuuta. On vaikea kuvitella, että tältä pohjalta Kiina, Yhdysvallat tai Intia olisivat valmiita pistämään pöytään kunnianhimoisempia tavoitteita.
Komission esitystä käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja jäsenmaista koostuvassa ministerineuvostossa. Esimerkiksi Saksa on esittänyt tiukempia tavoitteita. Toivottavasti myös Suomi on valmis parantamaan komission esitystä.
Miten komission esitystä tulisi korjata. Ohessa kolme parannusehdotusta:
– Kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä 55-60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
– Sitova 45 prosentin uusiutuvien energialähteiden tavoite vuoteen 2030 mennessä
– Sitova 40 prosentin energiansäästötavoite vuoteen 2030 mennessä.
EU on sitoutunut vähentämään päästöjä 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Komission ehdotus vuoden 2030 tavoitteiksi ei ole linjassa tämän kanssa. Tällä hetkellä päästöt ovat noin 18 prosenttia vuoden 1990 tasoa alempana. Päästöjen vähennys on ollut osittain mahdollista, koska päästökaupan rinnalla on ollut sitova tavoite uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi.
On selvää, että pidemmän tähtäimen tavoitteet vaativat tuekseen monia ohjauskeinoja ja välitavoitteita. Pelkkä sitova päästövähennystavoite saattaisi houkutella esimerkiksi korvaamaan kivihiiltä vain maakaasulla, joka lyhyellä tähtäimellä toki vähentää päästöjä. On kuitenkin katsottava pidemmälle. Vuoden 2050 päästövähennystavoitetta ei toteuteta maakaasulla tai millään muulla fossiilisella polttoaineella. Pidemmän tähtäimen päästövähennystavoite kannattaa rakentaa energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden varaan.
Ilman sitovaa tavoitetta uusiutuville energialähteille ja energiansäästölle voi pahimmillaan käydä niin, että esimerkiksi Helsingin Energia tai muut energiayhtiöt investoivat voimalaitoksiin, joiden polttoaineratkaisut perustuvat edelleen osittain fossiilisiin polttoaineisiin. Tämä olisi katastrofaalista, koska investointien vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän.
Fossiili-investointeihin meillä ei ole varaa. Suurin osa jo nyt tunnetuista ja energiayhtiöiden hallussa olevista fossiilisista polttoaineista pitää jättää käyttämättä, mikäli lämpeneminen halutaan pitää kahden asteen tuntumassa.
Kannattaa katsoa myös nämä:
– Luonto-Liitto: Pelkkä päästövähennystavoite ei riitä: fossiiliset energiavarat on jätettävä käyttämättä
– Greenpeace: Komission esittämistä ilmastotavoitteista puuttuu puhti
– Suomen luonnonsuojeluliitto: Komissio eksyi päästövähennysten polulta
– WWF: Commission dresses up low climate ambition as success
– Tekniikka & Talous Energia-blogi: Maratonneuvottelut alkavat: EU ratkaisee tulevan ilmastosopimuksen kohtalon
– EK, SAK ja STTK: EU:n ilmastopolitiikka uudistumassa oikeaan suuntaan
– Ville Niinistö: Euroopan ilmastotavoitteiden uskottavuus koetuksella
