Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme 2050

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa - Kuva Jon LindströmSuomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi 3.12.2013 kokouksessaan Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”.

Olen itse toimikunnan jäsen Luonto-Liiton kautta.

Sitoumusteksti on kokonaisuudessaan hyvä.

Samoin sitoumuksessa listatut kestävän kehityksen periaatteet (globaali vastuu, ylisukupolvinen ajattelu, luonnon kantokyvyn rajallisuus, yhdessä tekeminen, tiedot ja taidot luovasti käyttöön) ovat erinomaiset ja määrittävät uudella tavalla koko kestävän kehityksen latistunutta käsitettä.

Visiona on: ”Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi”.

Tämä tarkoittaa tavoitteiksi muotoiltuna mm. sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa, yhteiskunta on hiilineutraali, elämäntapamme ja päätöksentekomme kunnioittavat luonnon kantokykyä samalla kun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysähtyminen vuoteen 2020 mennessä talouden toimiessa resurssiviisaasti.

Ylipäätään kuusisivuinen yhteiskuntasitoumuspaperi, mittareineen ja periaatteineen on ilman muuta raikkaampi lähestymistapa kuin aiemmat satojen sivujen strategiapaperit.

Eduskunnassa järjestetyssä kokouksessa toimikunnan jäsenet kommentoivat ja viilasivat tekstiä vielä hiukan. Itse esimerkiksi esitin ja sain läpi muutoksen, jossa tavoitteen ”Osallistuvien kansalaisten yhteiskunta muutettiin muotoon ”Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta”. Kansanedustaja Pertti Salolaisen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan toiveesta tekstiin lisättiin myös lause, jossa eri toimijoiden toivotaan asettavan välitavoitteita. Paljon muitakin muutoksia ja lisäyksiä tehtiin.

Eniten muutosvaatimuksia oli Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) edustajalla. Hänen vaatimuksesta tavoitteissa ei saanut mainita, että ”vähennämme” luonnonvarojen kulutusta. Lisäksi pohjaesityksessä ollut muotoilu ympäristölle haitallisten tukien poistamisesta muutettiin EK:n edustajan vaatimuksesta siten, että haitallisten tukien poistamisen sijaan tehtiin kompromissimuotoilu, jossa ”suuntaamme uudelleen ympäristön kannalta haitallisia kannustimia”. Sikäli mielenkiintoista, että luulisi nimenomaan elinkeinoelämän toimivan ympäristön lisäksi myös kilpailua ja markkinoita häiritsevien tukien poistamiseksi.

Kokouksen aikana ei voinut kuin ihastella, miten toimikunnan puheenjohtajakaksikko vpj Ville Niinistö ja pj Jutta Urpilainen saivat sovitettua yhteen eri tahojen näkemykset. Ehkä eri näkökulmien yhteensovittamista on harjoiteltu kuuden puolueen hallituksessa jo sen verran, että tämä oli heille lasten leikkiä.

Lisäksi on kiitettävä toimikunnan pääsihteeri Sauli Rouhista ja apulaispääsihteeri Marja Innasta huikean hyvästä ja avoimesta valmistelutyöstä! Heidän ansiosta jokaisen oli lopulta aika helppo sitoutua yhteisiin tavoitteisiin.

Kokouksen yhteydessä yhteiskuntasitoumuksen edistämisen ja Kestävän kehityksen toimikunnan työn tueksi perustettiin myös Sitran vetämä asiantuntijapaneeli.

Asiantuntijapaneeliin kuuluvat Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Suomen ympäristökeskus SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, professori Eeva Furman, Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja, kansantaloustieteen dosentti Jaakko Kiander, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Eva Heiskanen, Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari ja ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta.

Jotta sanoista päästään tekoihin, ryhdytään eri toimijoilta seuraavaksi keräämään sitoumuksia kestävän kehityksen edistämiseksi.

Mikä voisi olla Sinun, minun tai esimerkiksi Luonto-Liiton yhteiskuntasitoumus?

Kannattaa katsoa myös nämä:
– Ympäristöministeriön tiedote kokouksesta täällä: Suomelle hyväksyttiin vuoteen 2050 ulottuva kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
– Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusteksti ”Suomi, jonka haluamme 2050” täällä (pdf).

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.