Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi 3.12.2013 kokouksessaan Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”.
Olen itse toimikunnan jäsen Luonto-Liiton kautta.
Sitoumusteksti on kokonaisuudessaan hyvä.
Samoin sitoumuksessa listatut kestävän kehityksen periaatteet (globaali vastuu, ylisukupolvinen ajattelu, luonnon kantokyvyn rajallisuus, yhdessä tekeminen, tiedot ja taidot luovasti käyttöön) ovat erinomaiset ja määrittävät uudella tavalla koko kestävän kehityksen latistunutta käsitettä.
Visiona on: ”Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi”.
Tämä tarkoittaa tavoitteiksi muotoiltuna mm. sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa, yhteiskunta on hiilineutraali, elämäntapamme ja päätöksentekomme kunnioittavat luonnon kantokykyä samalla kun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysähtyminen vuoteen 2020 mennessä talouden toimiessa resurssiviisaasti.
Ylipäätään kuusisivuinen yhteiskuntasitoumuspaperi, mittareineen ja periaatteineen on ilman muuta raikkaampi lähestymistapa kuin aiemmat satojen sivujen strategiapaperit.
Eduskunnassa järjestetyssä kokouksessa toimikunnan jäsenet kommentoivat ja viilasivat tekstiä vielä hiukan. Itse esimerkiksi esitin ja sain läpi muutoksen, jossa tavoitteen ”Osallistuvien kansalaisten yhteiskunta muutettiin muotoon ”Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta”. Kansanedustaja Pertti Salolaisen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan toiveesta tekstiin lisättiin myös lause, jossa eri toimijoiden toivotaan asettavan välitavoitteita. Paljon muitakin muutoksia ja lisäyksiä tehtiin.
Eniten muutosvaatimuksia oli Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) edustajalla. Hänen vaatimuksesta tavoitteissa ei saanut mainita, että ”vähennämme” luonnonvarojen kulutusta. Lisäksi pohjaesityksessä ollut muotoilu ympäristölle haitallisten tukien poistamisesta muutettiin EK:n edustajan vaatimuksesta siten, että haitallisten tukien poistamisen sijaan tehtiin kompromissimuotoilu, jossa ”suuntaamme uudelleen ympäristön kannalta haitallisia kannustimia”. Sikäli mielenkiintoista, että luulisi nimenomaan elinkeinoelämän toimivan ympäristön lisäksi myös kilpailua ja markkinoita häiritsevien tukien poistamiseksi.
Kokouksen aikana ei voinut kuin ihastella, miten toimikunnan puheenjohtajakaksikko vpj Ville Niinistö ja pj Jutta Urpilainen saivat sovitettua yhteen eri tahojen näkemykset. Ehkä eri näkökulmien yhteensovittamista on harjoiteltu kuuden puolueen hallituksessa jo sen verran, että tämä oli heille lasten leikkiä.
Lisäksi on kiitettävä toimikunnan pääsihteeri Sauli Rouhista ja apulaispääsihteeri Marja Innasta huikean hyvästä ja avoimesta valmistelutyöstä! Heidän ansiosta jokaisen oli lopulta aika helppo sitoutua yhteisiin tavoitteisiin.
Kokouksen yhteydessä yhteiskuntasitoumuksen edistämisen ja Kestävän kehityksen toimikunnan työn tueksi perustettiin myös Sitran vetämä asiantuntijapaneeli.
Asiantuntijapaneeliin kuuluvat Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Suomen ympäristökeskus SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, professori Eeva Furman, Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja, kansantaloustieteen dosentti Jaakko Kiander, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Eva Heiskanen, Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari ja ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta.
Jotta sanoista päästään tekoihin, ryhdytään eri toimijoilta seuraavaksi keräämään sitoumuksia kestävän kehityksen edistämiseksi.
Mikä voisi olla Sinun, minun tai esimerkiksi Luonto-Liiton yhteiskuntasitoumus?
Kannattaa katsoa myös nämä:
– Ympäristöministeriön tiedote kokouksesta täällä: Suomelle hyväksyttiin vuoteen 2050 ulottuva kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
– Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusteksti ”Suomi, jonka haluamme 2050” täällä (pdf).