Vapauttakaa Sini Saarela!

Sini Saarela, 29 syyskuuta 2013Maailmassa on virhe.

Murmanskilainen tuomioistuin määräsi (29.9.2013) suomalaisen Greenpeace-aktivistin Sini Saarelan kahdeksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen epäiltynä merirosvoudesta.

Sini Saarela pidätettiin, koska hän osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljylautalla Petšoranmerellä Siperiassa.

Ei sankareita kuulu laittaa vankilaan. Merirosvoja ovat ne, jotka haluavat tuhota Arktisen alueen ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Greenpeacen aktivisteja tulisi kiittää ja palkita, ei tuomita. On sankarillista ja ihailtavaa toimia haavoittuvan arktisen alueen puolesta öljynporausta vastaan!

Olen itse tuntenut Sini Saarelan vuosia. Hän on toiminut pitkään mm. Luonto-Liiton metsäryhmässä ja työskenteli Luonto-Liitossa piirivastaavana. Työssään hän pärjäsi erinomaisesti ja suosittelen häntä lämpimästi vastaaviin tehtäviin.

Greenpeacen tiedotteessa Sini Saarela esitellään seuraavasti:

”Sini Saarela on 31-vuotias ympäristöaktivisti Helsingistä, kylmän sodan ja Tšernobylin ajan lapsi. Hän on luontoihminen, ja viettää kesäisin paljon aikaa metsässä. Omien sanojensa mukaan ihan tavallinen tyyppi, mutta hänelle ei riitä vaikuttamiseksi äänestäminen kotimaassa kerran neljässä vuodessa.

Sini on ottanut osaa useisiin mielenosoituksiin niin Suomen metsien puolesta kuin ydinvoimaa vastaan. Sini on kokenut kiipeilijä, ja hänet muistetaan muun muassa osoittamassa mieltä usean päivän ajan Olkiluoto 3:n työmaan nosturissa vuonna 2007. Sinin ja muiden aktivistien mielenosoituksen jälkeen työmaalta paljastui useita turvallisuuspuutteita.

Siniä eivät Jäämeren karut olosuhteet ole pelottaneet. Hän on toistamiseen torjumassa öljynporausta Prirazlomnajalla. Viime vuonna hän nousi lautalle yhdessä Greenpeace Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoon kanssa. Viime vuonna hän myös joutui kylmään kylpyyn, kun venäläisen huoltoaluksen miehistö kaatoi kumiveneen, jossa Sini oli.

“Meitä voi yrittää pysäyttää jääkylmällä vedellä, mutta se ei lannista, sillä tiedämme, kuinka tärkeää tälle herkälle ympäristölle on estää öljynporaus. Ympärilläni oleva arktinen luonto ei selviä öljyvuodoista”, Sini totesi jo tuolloin.”

FreetheArctic30Kiitos Sini Saarela! Itse lahjoitan jatkossa rahaa Greenpeacelle entistä enemmän.

Lähetä kirje Venäjän suurlähetystöön ja vaadi aktivistien vapauttamista sekä loppua arktiselle öljynporaukselle täältä.

Toivottavasti Suomen viranomaiset ja ulkoministeriö tekevät kaikkensa, jotta Sini saadaan vapaaksi.

9 kommenttia artikkeliin ”Vapauttakaa Sini Saarela!”

  1. Tämä kulttuuri tekee kaikille saman, jos oikeasti lähtee vaatimaan asioita. Kun parlamenteissa on enemmistönä henkilöt, jotka haluavat että luonnosta kannetaan suojelijat pois, eikä tuhoajia, niin mikään ei tule oikeasti muuttumaan. Ja vain sen takia, että nämä demokratian edustajat saavat itse taloudellista hyötyä. Herra presidenttikin on silloin tällöin huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta on nyt sitten hymyissä suin avaamassa kaasuvoimalaa öljyn ja kaasun tuottamista varten. Kohta huomataan myös, että kansallispuisto-status ei paljoa paina, kun seuraavat hallitukset avaavat portit kaivosfirmoille. Tai levälläänhän ne portit jo ovatkin.

    Mitä voi sitten kansalainen tehdä, kun tuhokulttuuria suojelee valtiot väkivaltakoneistoilla ja mikään muu ei riitä kuin tuon kulttuurin haastaminen? Kuitenkin on selvää, että kun poliisi ottaa kantoon, niin yksittäisen kansalaisen mielipiteet ei paljoa paina, kun jalatkaan eivät ota maahan. On aikamoinen vaatimus, että valtio pakottaa katsomaan vuosivuodelta huononevaa tilannetta, ja jakaa sitten taloudellista hyötyä tuhoajille ja sitten toki vielä kunniamerkit perään suurimmille nilkeille. Ainakaan voikukka napinlävessä mielenosoituksissa pyöriminen ei riitä, kun ketään ei kiinnosta, jos fyrkkaa ei ole mukana.

  2. Greenpeace tarvitsee marttyyreita julkisuuden saamiseksi, toiminnan tueksi ja uusien rekrytoitavien houkuttelemiseksi, ja Greenpeacelle olisi siksi hyödyksi, että Sini ja muut aktivistit saisivat mahdollisimman kovat tuomiot. On hienoa, että Sini on uhrannut oman elämänsä itseään suuremman asian puolesta, ja globaalin luonnonsuojelun nimissä hänelle voi toivoa vain, ikävä kyllä, mahdollisimman kovaa tuomiota. Kaikkea hyvää Sinille.

  3. Niinpa niin. mitens sinne gaspromin lautalle oli taa paasty? kutsulla?

    ”Sini Saarela pidätettiin, koska hän osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljylautalla Petšoranmerellä Siperiassa.”

    kylla on aika vaikeeta nahda etta tota vois sanoo rauhanomaisena, jos murtautuu paikkaan minne ei ole kutsuttu se on rikos missapain vaan maailmassa. rikolliset kuuluu kaltereiden taakse.

    • Mikko, kyseessä on toki laiton toiminta, mutta ei mielestäni merirosvous tai niin vakava rike, että siitä pitäisi laittaa kahdeksi kuukaudeksi pelkästään tutkintavankeuteen. Yleensä tuollaisesta saa huomautuksen tai korkeintaan sakot.

  4. Koska kyseessä on yksi vaarallisimmista työympäristöistä on hyvin lapsellista vähätellä asiaa. Kyse on ihmishengistä jonka päivä. Jokainen ulkopuolinen häiriö laittaa muut hengenvaaraan ja siitä on myös rangaistava sen mukaan. 10 vuotta on varsin sopiva tällaisesta muiden ihmishenkien välinpitämättömyydestä.

  5. En näe mitään laitonta. Se on Venäjän alue ja siellä toimii oma laki. ( ja vain 2 kuukautta Venäjän vankilassa? :-)))))))

  6. Esim. hitsaajat tekevät öljynporauslautalla äärimmäisen vaarallista työtä veden alla kymmenien metrien syvyyksissä. Heidän elämänsä riippuu siitä, että lautalla valvomohuoneessa kaikki menee hyvin.

    Erikoisvalmisteisiin syväsukelluspukuihin happi tulee letkua pitkin pinnalta. Ja pinnalle nousu kestää paineen tasauksesta johtuen tunteja. Kaikkea tätä ohjataan valvomosta.

    Voi vain kuvitella, mitä olisi voinut tapahtua, jos nuo aktivistit olisivat päässeet valvomoon asti rällästämään. Estämään lautan toimintaa, kuten heidän tavoitteena oli. Et varmaan itsekään haluaisi olla vedenalaisissa töissä silloin, kun joku järjestö kaappaa ”haltuun” tukitoiminnot.

    Greenpeace myönsi, että heidän tarkoitus oli keskeyttää lautan toiminta. Jos lautan toiminta olisi keskeytynyt, veden alla työskentelevä henkilökunta olisi kuollut.

    Lisäksi GP:n alus taisi yrittää ajaa veneellään viranomaisten veneen päälle yrittäen kaataa sen, tämäkö on ”soo soolla” kuitattava asia, jossa jälleen ihmishenget ovat olleet vaarassa?

  7. Lautalle ei ”murtauduttu”, vaan kiivettiin.

    Saarelan ja kumppanin oli tarkoitus hinata lautalle tai sen seinämälle selvitymiskapseli, jossa heidän oli määrä asustella ja siten keskeyttää lautan toiminta.

    Kiipeäminen lautalle aloitettiin varhain aamulla kello puoli viisi, jolloin tuskin ketään on lautalla töissä ainakaan hitsaamassa. Lisäksi Arctic Sunrisen kapteeni tietenkin soitti lautalle ja ilmoitti tulosta. Lautan vastaava ei maininnut, että ketään olisi ollut tuolloin töissä – myöskään mitään lippuja tai muita säädettyjä merkkejä vedenalaisista töistä ei ollut.

    Greenpeacen aluksen miehistö osaa tehtävänsä, monet ovat seilanneet jo vuosikausia jopa vuosikymmeniä järjestön laivoilla eripuolilla maailmaa.

    Kaikki toimintaan koulutettavat saavat lisäksi väkivallattoman toiminnan koulutuksen. Jos sen suorittamisessa on ongelmia, ei järjestö voi hyväksyä henkilö mukaan.

  8. Tämä on ensisijaisesti politiikkaa myös Venäjän taholta. Siksi minusta on toissijaista keskustella oliko Greenpeacen tempaus merirosvousta vai ei. Venäjän lainsäädännön puolesta se voidaan tulkita merirosvoudeksi ja ihmettelen kyllä jos Greenpeace ei etukäteen ymmärtänyt ”mielenosoituksensa” vakavuutta. Mielenosoitus lainausmerkeissä siksi, että Greenpeace mielenosoittamisen lisäksi myös toimivat ja tässä tapauksessa kiipesivät öljynporauslautalle ja siihen suhtaudutaan syystä vakavasti. Kenelle Venäjän reaktio tuli yllätyksenä kun ainakin Suomen media on pitänyt Pussy Riotin tapausta erittäin paljon esillä.

    Ja mikä minusta on surullisinta, en ole nähnyt kovinkaan paljon Greenpeacen tempausten yhteydessä keskustelua itse aiheesta. Moniko ”tavallinen tallaaja” tietää miksi Greenpeace halusi vallata öljynporauslautan? Itsellekin se on vähän epäselvää. Suomessakin keskustelu pyörii Saarelan ympärillä. Itsekin olen pikavilkaisulla saanut tietooni paljon Saarelasta, mutta en niinkään itse asiasta. Ihmettelen muuten miten meribiologiaa opiskelevaa (missä opiskelee ja kuinka paljon opintopisteitä alla?) kutsutaan mediassa meribiologiksi. 🙂

    Joitakin vuosia sitten Greenpeace piti Suomessa mielenosoituksen jollakin sillalla muistaakseni Nestettä ja palmuöljybisnestä vastaan, jossa jostakin syystä tapahtui liikenneonnettomuus tai sen uhka. Itse en muista aiheesta sen enempää ja vähemmän valveutunut muistaa varmaan ainoastaan tuon onnettomuuden. Tuoko nämä Greenpeacen tempaukset itse asiaa esille vai puhutaanko aina vain ko. mielenosoituksesta ja Greenpeacen aktivistien käytöksestä?

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa