Vapauttakaa Sini Saarela!

Sini Saarela, 29 syyskuuta 2013Maailmassa on virhe.

Murmanskilainen tuomioistuin määräsi (29.9.2013) suomalaisen Greenpeace-aktivistin Sini Saarelan kahdeksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen epäiltynä merirosvoudesta.

Sini Saarela pidätettiin, koska hän osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljylautalla Petšoranmerellä Siperiassa.

Ei sankareita kuulu laittaa vankilaan. Merirosvoja ovat ne, jotka haluavat tuhota Arktisen alueen ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Greenpeacen aktivisteja tulisi kiittää ja palkita, ei tuomita. On sankarillista ja ihailtavaa toimia haavoittuvan arktisen alueen puolesta öljynporausta vastaan!

Olen itse tuntenut Sini Saarelan vuosia. Hän on toiminut pitkään mm. Luonto-Liiton metsäryhmässä ja työskenteli Luonto-Liitossa piirivastaavana. Työssään hän pärjäsi erinomaisesti ja suosittelen häntä lämpimästi vastaaviin tehtäviin.

Greenpeacen tiedotteessa Sini Saarela esitellään seuraavasti:

”Sini Saarela on 31-vuotias ympäristöaktivisti Helsingistä, kylmän sodan ja Tšernobylin ajan lapsi. Hän on luontoihminen, ja viettää kesäisin paljon aikaa metsässä. Omien sanojensa mukaan ihan tavallinen tyyppi, mutta hänelle ei riitä vaikuttamiseksi äänestäminen kotimaassa kerran neljässä vuodessa.

Sini on ottanut osaa useisiin mielenosoituksiin niin Suomen metsien puolesta kuin ydinvoimaa vastaan. Sini on kokenut kiipeilijä, ja hänet muistetaan muun muassa osoittamassa mieltä usean päivän ajan Olkiluoto 3:n työmaan nosturissa vuonna 2007. Sinin ja muiden aktivistien mielenosoituksen jälkeen työmaalta paljastui useita turvallisuuspuutteita.

Siniä eivät Jäämeren karut olosuhteet ole pelottaneet. Hän on toistamiseen torjumassa öljynporausta Prirazlomnajalla. Viime vuonna hän nousi lautalle yhdessä Greenpeace Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoon kanssa. Viime vuonna hän myös joutui kylmään kylpyyn, kun venäläisen huoltoaluksen miehistö kaatoi kumiveneen, jossa Sini oli.

“Meitä voi yrittää pysäyttää jääkylmällä vedellä, mutta se ei lannista, sillä tiedämme, kuinka tärkeää tälle herkälle ympäristölle on estää öljynporaus. Ympärilläni oleva arktinen luonto ei selviä öljyvuodoista”, Sini totesi jo tuolloin.”

FreetheArctic30Kiitos Sini Saarela! Itse lahjoitan jatkossa rahaa Greenpeacelle entistä enemmän.

Lähetä kirje Venäjän suurlähetystöön ja vaadi aktivistien vapauttamista sekä loppua arktiselle öljynporaukselle täältä.

Toivottavasti Suomen viranomaiset ja ulkoministeriö tekevät kaikkensa, jotta Sini saadaan vapaaksi.

9 kommenttia artikkeliin ”Vapauttakaa Sini Saarela!”

  1. Tämä kulttuuri tekee kaikille saman, jos oikeasti lähtee vaatimaan asioita. Kun parlamenteissa on enemmistönä henkilöt, jotka haluavat että luonnosta kannetaan suojelijat pois, eikä tuhoajia, niin mikään ei tule oikeasti muuttumaan. Ja vain sen takia, että nämä demokratian edustajat saavat itse taloudellista hyötyä. Herra presidenttikin on silloin tällöin huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta on nyt sitten hymyissä suin avaamassa kaasuvoimalaa öljyn ja kaasun tuottamista varten. Kohta huomataan myös, että kansallispuisto-status ei paljoa paina, kun seuraavat hallitukset avaavat portit kaivosfirmoille. Tai levälläänhän ne portit jo ovatkin.

    Mitä voi sitten kansalainen tehdä, kun tuhokulttuuria suojelee valtiot väkivaltakoneistoilla ja mikään muu ei riitä kuin tuon kulttuurin haastaminen? Kuitenkin on selvää, että kun poliisi ottaa kantoon, niin yksittäisen kansalaisen mielipiteet ei paljoa paina, kun jalatkaan eivät ota maahan. On aikamoinen vaatimus, että valtio pakottaa katsomaan vuosivuodelta huononevaa tilannetta, ja jakaa sitten taloudellista hyötyä tuhoajille ja sitten toki vielä kunniamerkit perään suurimmille nilkeille. Ainakaan voikukka napinlävessä mielenosoituksissa pyöriminen ei riitä, kun ketään ei kiinnosta, jos fyrkkaa ei ole mukana.

  2. Greenpeace tarvitsee marttyyreita julkisuuden saamiseksi, toiminnan tueksi ja uusien rekrytoitavien houkuttelemiseksi, ja Greenpeacelle olisi siksi hyödyksi, että Sini ja muut aktivistit saisivat mahdollisimman kovat tuomiot. On hienoa, että Sini on uhrannut oman elämänsä itseään suuremman asian puolesta, ja globaalin luonnonsuojelun nimissä hänelle voi toivoa vain, ikävä kyllä, mahdollisimman kovaa tuomiota. Kaikkea hyvää Sinille.

  3. Niinpa niin. mitens sinne gaspromin lautalle oli taa paasty? kutsulla?

    ”Sini Saarela pidätettiin, koska hän osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljylautalla Petšoranmerellä Siperiassa.”

    kylla on aika vaikeeta nahda etta tota vois sanoo rauhanomaisena, jos murtautuu paikkaan minne ei ole kutsuttu se on rikos missapain vaan maailmassa. rikolliset kuuluu kaltereiden taakse.

    • Mikko, kyseessä on toki laiton toiminta, mutta ei mielestäni merirosvous tai niin vakava rike, että siitä pitäisi laittaa kahdeksi kuukaudeksi pelkästään tutkintavankeuteen. Yleensä tuollaisesta saa huomautuksen tai korkeintaan sakot.

  4. Koska kyseessä on yksi vaarallisimmista työympäristöistä on hyvin lapsellista vähätellä asiaa. Kyse on ihmishengistä jonka päivä. Jokainen ulkopuolinen häiriö laittaa muut hengenvaaraan ja siitä on myös rangaistava sen mukaan. 10 vuotta on varsin sopiva tällaisesta muiden ihmishenkien välinpitämättömyydestä.

  5. En näe mitään laitonta. Se on Venäjän alue ja siellä toimii oma laki. ( ja vain 2 kuukautta Venäjän vankilassa? :-)))))))

  6. Esim. hitsaajat tekevät öljynporauslautalla äärimmäisen vaarallista työtä veden alla kymmenien metrien syvyyksissä. Heidän elämänsä riippuu siitä, että lautalla valvomohuoneessa kaikki menee hyvin.

    Erikoisvalmisteisiin syväsukelluspukuihin happi tulee letkua pitkin pinnalta. Ja pinnalle nousu kestää paineen tasauksesta johtuen tunteja. Kaikkea tätä ohjataan valvomosta.

    Voi vain kuvitella, mitä olisi voinut tapahtua, jos nuo aktivistit olisivat päässeet valvomoon asti rällästämään. Estämään lautan toimintaa, kuten heidän tavoitteena oli. Et varmaan itsekään haluaisi olla vedenalaisissa töissä silloin, kun joku järjestö kaappaa ”haltuun” tukitoiminnot.

    Greenpeace myönsi, että heidän tarkoitus oli keskeyttää lautan toiminta. Jos lautan toiminta olisi keskeytynyt, veden alla työskentelevä henkilökunta olisi kuollut.

    Lisäksi GP:n alus taisi yrittää ajaa veneellään viranomaisten veneen päälle yrittäen kaataa sen, tämäkö on ”soo soolla” kuitattava asia, jossa jälleen ihmishenget ovat olleet vaarassa?

  7. Lautalle ei ”murtauduttu”, vaan kiivettiin.

    Saarelan ja kumppanin oli tarkoitus hinata lautalle tai sen seinämälle selvitymiskapseli, jossa heidän oli määrä asustella ja siten keskeyttää lautan toiminta.

    Kiipeäminen lautalle aloitettiin varhain aamulla kello puoli viisi, jolloin tuskin ketään on lautalla töissä ainakaan hitsaamassa. Lisäksi Arctic Sunrisen kapteeni tietenkin soitti lautalle ja ilmoitti tulosta. Lautan vastaava ei maininnut, että ketään olisi ollut tuolloin töissä – myöskään mitään lippuja tai muita säädettyjä merkkejä vedenalaisista töistä ei ollut.

    Greenpeacen aluksen miehistö osaa tehtävänsä, monet ovat seilanneet jo vuosikausia jopa vuosikymmeniä järjestön laivoilla eripuolilla maailmaa.

    Kaikki toimintaan koulutettavat saavat lisäksi väkivallattoman toiminnan koulutuksen. Jos sen suorittamisessa on ongelmia, ei järjestö voi hyväksyä henkilö mukaan.

  8. Tämä on ensisijaisesti politiikkaa myös Venäjän taholta. Siksi minusta on toissijaista keskustella oliko Greenpeacen tempaus merirosvousta vai ei. Venäjän lainsäädännön puolesta se voidaan tulkita merirosvoudeksi ja ihmettelen kyllä jos Greenpeace ei etukäteen ymmärtänyt ”mielenosoituksensa” vakavuutta. Mielenosoitus lainausmerkeissä siksi, että Greenpeace mielenosoittamisen lisäksi myös toimivat ja tässä tapauksessa kiipesivät öljynporauslautalle ja siihen suhtaudutaan syystä vakavasti. Kenelle Venäjän reaktio tuli yllätyksenä kun ainakin Suomen media on pitänyt Pussy Riotin tapausta erittäin paljon esillä.

    Ja mikä minusta on surullisinta, en ole nähnyt kovinkaan paljon Greenpeacen tempausten yhteydessä keskustelua itse aiheesta. Moniko ”tavallinen tallaaja” tietää miksi Greenpeace halusi vallata öljynporauslautan? Itsellekin se on vähän epäselvää. Suomessakin keskustelu pyörii Saarelan ympärillä. Itsekin olen pikavilkaisulla saanut tietooni paljon Saarelasta, mutta en niinkään itse asiasta. Ihmettelen muuten miten meribiologiaa opiskelevaa (missä opiskelee ja kuinka paljon opintopisteitä alla?) kutsutaan mediassa meribiologiksi. 🙂

    Joitakin vuosia sitten Greenpeace piti Suomessa mielenosoituksen jollakin sillalla muistaakseni Nestettä ja palmuöljybisnestä vastaan, jossa jostakin syystä tapahtui liikenneonnettomuus tai sen uhka. Itse en muista aiheesta sen enempää ja vähemmän valveutunut muistaa varmaan ainoastaan tuon onnettomuuden. Tuoko nämä Greenpeacen tempaukset itse asiaa esille vai puhutaanko aina vain ko. mielenosoituksesta ja Greenpeacen aktivistien käytöksestä?

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa