Kaupunginvaltuusto kokoontuu kevätkauden viimeiseen istuntoon juhannusviikon keskiviikkona 19.6. klo 16 alkaen.
Esityslistalla on mm. päätös Roihuvuoden ala-asteen perusparannusta sekä asemakaavamuutos Malmille.
Kävin aamulla 14.6. tutustumassa Roihuvuoren kouluun ja Malmin alueeseen pyörälenkin yhteydessä.
Pyöräily on hyvä tapa tutustua alueisiin, joista on tekemässä päätöksiä. Samassa yhteydessä voi myös pohtia ja kypsytellä omia näkökulmia asioihin.
Ohessa raportti aamun pyörälenkin pohdinnoista.
Roihuvuoren ala-asteen koulu on kiireellisen perusparannuksen tarpeessa. Kaupunginhallituksen käsittelyssä esitettiin kuitenkin, että Roihuvuoren koulu pitäisi purkaa ja tilalle rakentaa uusi. Ehdotus purkamisesta hävisi niukasti äänin 8-7.
Koulun purkamista on perusteltu esimerkiksi sillä, että rakennus on huonossa kunnossa ja tontti kannattaisi kaavoittaa asunnoiksi. Uusi koulu ei maksaisi merkittävästi enempää kuin vanhan kunnostaminen. Uusi koulu voisi olla tilojen kannalta nykyaikaiseen opetukseen soveltuvampi.
Roihuvuoren koulu kannattaa kuitenkin peruskorjata nähdäkseni seuraavista syistä:
– Alueen lasten kannalta olisi tärkeää, että koulu saataisiin kuntoon nopeasti eivätkä oppilaat joutuisi kauemmaksi sijoitettuun kouluun.
– Korjaus on taloudellisesti edullisempi kuin vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen.
– Aarno Ruusuvuoren suunnittelema koulu on luokiteltu kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon toimesta ylimpään arvoluokkaan.
– Nykyinen koulu tullaan mitä ilmeisemmin suojelemaan, jolloin purkaminen ei tule kyseeseen.
– Rakentamisen ilmastovaikutuksia koskevan tutkimuksen mukaan uudisrakentamisen on todettu tuottavan enemmän päästöjä kuin vanhan rakennuskannan korjaaminen tuottaa.
Käytännössä purkaminen siis tuskin on edes mahdollista, koska koulurakennus tulisi suojella. Näin putoaa pohja siltä, että alue voitaisiin ottaa muuhun käyttöön.
Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaan Kaupungin oman asuntokannan peruskorjaustoiminnassa pyritään tavoitteellisesti C-energialuokkaan. Toivon ja oletan, että tämä tulisi koskemaan myös Roihuvuoren koulun peruskorjausta.
Samalla pyörälenkillä kävin myös Malmilla, Tullivuorentiellä, jonka asemakaavan muutoksesta kaupunginvaltuusto on myös päättämässä tulevassa kokouksessa. Tarkoituksena on rakentaa uusi asuinalue Tullivuorentien eteläpuolelle Longinojan molemmin puolin.
Longinojan niittyalue on kokonaisuudessaan linnustollisesti arvokasta aluetta. Peruslintulajiston lisäksi alueelta on tavattu luhta- ja viitakerttunen, satakieli, kuovi, pensastasku, pikkulepinkäinen, kottarainen, tikli, hemppo, peltosirkku ja nokkavarpunen. Lisäksi Longinoja on kalastollisesti arvokas taimenpuro. Uomalla ja rannalla on merkitystä myös ekologisena käytävänä, puroeliöiden elinympäristönä sekä leviämis- ja liikkumisväylänä.
Olen itse asunut lapsena ihan lähistöllä, joten alue on sikäli tuttu ja rakas entuudestaankin. Niittyalueella olen tehnyt tuttavuutta fasaaneihin sekä kastellut kenkäni ja housuni Longinojassa.
Alueen koko on 10,1 ha ja uusia asukkaita paikalle tulee noin 600-700. Longinojan molemmille puolille on jätetty yhteensä noin 70 metriä leveä virkistysalue. Tästä huolimatta tärkeä niittyalue toki pienenee ja luontoarvoja menetetään. Teemana alueen asuntorakentamisessa on kuitenkin ekologisuus sekä energiatehokkuus. Hyvä näin!
Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaan kaupungin luovuttamalle asuntotontille rakennettaessa edellytetään A-luokan energiatehokkuusvaatimusta sekä pyritään kohti nollaenergiarakentamista. Toivottavasti näin tapahtuu myös Malmilla.
Ohessa vielä kuva aamun pyöräretkestä eli Malmin alueesta, johon uusi asuinalue tulee:
Olen ymmärtänyt, että Roihuvuoren ala-asteen koulu ei ole ns. homerakennus, vaan peruskunnoltaan ”terve”. 60-luvulla rakennettuna siinä on puutteensa mm. ilmanvaihdon suhteen, mutta korjattavissa, kun vain ammattitaitoa löytyy! kannatan koulun korjaamista mainitsemillasi perusteilla.
Kun rakennetaan vesistöjen rantoja, niin olisi mukava jos jotenkin otettaisiin huomioon sade- ja sulamisvesien kulku siten, että niille jäisi aikaa imeytyä ennen vesistöön joutumista. 70 metriä on aika vähän ja jos ihmiset kulkevat paljon rannoilla, niin maa tallautuu kovaksi ja vesi valuu nopeasti puroon aiheuttaen tarpeettoman suuria korkeusvaihteluita.Toisin sanoen pihojen pitäisi jäädä mahdollisimman vettäimeviksi, eli ei laajaa betonikivitystä tai asfaltointia, ja ihmisten kulku tulisi rajata julkisella alueella poluille. Tällaiset pihoja koskevat kaavamääräykset lienevät mahdottomia ja koettaisiin varmaan taas kiusanteoksi. Ei tuo niittykään kyllä ole nyt mikään taimenpuron kirkastaja muulloin kuin kesällä. Toivottavasti uudet asukkaat ottavat huolekseen puron terveyden ja eivät omin toimin lisää rasitusta. Onhan se aika komeaa, kun oman talon vieressä merestä tulleet puuhailevat lemmentöissään. Viimeisissä koekalastuksissahan taimenen poikia oli suhteellisen älyttömästi ja puro on merkittävä esimerkki siitä, että ihminen voi myös palauttaa luontoa toimimaan kuten luonto toimii, ja jättää sitten vastuun luontokappaleille. Turhan harvoin mennään tuohon suuntaan.
Itse Vantaanjokihan on pahoin kaivinkonein pilattu ja joessa mäti usein tukehtuu sateiden tai sulamisvesien tuodessa liikaa tavaraa kerralla, kun pellot ja muut alueet kuivatetaan suoraan jokeen. Osittain tämän takia istutettu lohikanta ei ole saaanut samanlaista luonnonlisääntymistä aikaan kuin fiksut taimenet, jotka nousevat usein noihin sivupuroihin päävirrasta, jotka usein ovat metsäisemmillä rannoilla varustettuja. Toki jätevesipäästöt suurin uhka lohellekin, ja onkin kiinnostavaa nähdä, jos lohenkin lisääntyminen onnistuisi paremmin kun esimerkiksi Riihimäellä valmistuu puhdistamon parannus. Paljonhan näitä Vantaanjoen rantojakin rakennetaan, kuten tuolla Pitkäkosken kulmilla jatkossa, ja onkin tärkeää aina muistaa veden pääsy imeytymään, eikä enää ojia tai suoria putkia jokeen. Aidosti luonnonlisääntymisellä toimiva lohijoki keskellä pääkaupunkiseutua on aika monen unelma, mutta valta sen synnyttämiseen on vahvasti kuntapäättäjillä, kun päätetään esimerkiksi maankäytöstä ja vedenpuhdistamoista. Uuden jätteenpolttolaitoksen kuonankin suhteen on kai uhka, että alue jolla sitä käsiteltäisiin on yhteydessä Vantaanjoen vesistöön. Talkoilla voidaan parantaa itse lisääntymisalueita, mutta jos kunnat pilaavat veden, niin tuo työ ei ole kovin palkitsevaa.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/234400-jatevoimalan-kuonankasittely-voi-aiheuttaa-paastoja-vantaanjokeen
Pientaloissa on se ikävä puoli, että yleensä autoja on pihat täynnä ja niiden takia menee sitten asfaltin alle asukasmäärään nähden suhteeton ala. Muutenhan ne onkin sitten helpompi saada halutessaan ekologiseksi, mutta sitten kun muistaa väestöennusteen puoli miljoonaa uutta uusmaalaista muutamassa vuosikymmenessä, niin aika paljon saa maata varata, jos menisi pientaloilla tulevaisuuteen. Vaikka rakennus olisi ekologinen, niin minusta autottomuus, lyhyet välimatkat ja pinta-alan säästö puoltavat Helsingissä tehokkaampaa rakentamista, jos väestöennuste pitää kutinsa. Kauempana sitten ihan vapaasti harvempaa, jos ei puhuta mittavista väkimääristä, mutta tämä taas tarkoittaa sitä, että väestönkasvusta tulisi ohjata mahdollisimman paljon jo rakennetuille alueille, jotta paine rakentaa metsiin vähenisi. Työn syntyessä paljolti sinne missä ihmiset ovat aiheuttanee sen, että väestömäärä lisääntyy ainakin ennustettua vauhtia.
Sellainenkin olisi hyvä muistaa, että niin sanotut rikkaruohot tuottavat paljon siemeniä linnuille ja on ikävä tapa kaupungilta kaataa rikkaruohot sellaisiltakin paikoilta, jossa ne voisivat kasvaa siten, että nurmikon ajajat pitäisivät leviämisen kurissa, mutta linnut saisivat siemensä. Arabianrannassa on ainakin minusta liiaksikin nurmea ja muuta sitten kuritetaan liiankin kanssa. Tällöin sitten maakin pakkaantuu kovaksi tarpeettoman suurelta alueelta ja maisema on aika tylsä laaja nurmikenttä, vaikka minusta vähenpikin nurmi riittäisi jalkapallokenttien lisäksi, ja lisäksi sitten mieluummin sellaista valoisaa lehtimetsää. Metsää matkiva puisto tuntuisi suuremmalta jo ihmisenkin silmissä, kun sen rajoja ei näkisi, ja tarjoaisi hyvin suunniteltuna tavallaan erilaisia huoneita, siis vähän kuin englantilaisen puutarhan perinteeseen kai kuuluu. Nyt tuollainen avonainen laaja nurmikenttä ei oikein houkuta. Olisi aika jännää, jos jalkapallokenttäkin olisi keskellä vaikka pientä tammimetsää. Harjoittelukenttä tuskin tarvitsee sivuilleen paljoa tilaa. Harva eläin- tai lintulajikaan tykkää noin suuresta avonaisesta aukosta jo petovaarankin takia, ja ei se paljoa mitään tarjoakaan muille kuin laiduntaville hanhille. Kerralla kunnolla suunniteltuna ja perustettuna tuollainen puisto voisi olla hyvinkin halpa kunnossapidoltaan, jos tietty luonnontilaisuus hyväksyttäisiin. Samalla sitten syntyisi tarpeeksi laaja ja mielenkiintoinen alue koko Vanhankaupungin lahden alueelle, jos idän puolella Viikintien ja Itäväylän sisälle ei saisi rakentaa lisää ja Kalasataman rantaan tulisi sitten vähän erikoisempaa lajistoa tarjoava kaupunkimetsä. Talvellahan siellä kai nähtiin kauriitakin, joten olisi valtava sääli, jos tällaista mahdollisuutta säilyttää noin monipuolinen lajisto juoksevaa ja lentävää keskellä pääkaupunkia ei käytetä hyväksi.
Hienoa, että Longinojan latvaosaa uhannut murskaamo kaatui. Toivottavasti uusi paikka on sitten jossain jo käytössä olevalla alueella, eikä ongelma siirry vain seuraavaan lähimetsään seuraavien harmiksi. Kalasatamassa kai kivenmurskaamo kaatui lähiympäristön pölynpelkoon, mutta minusta olisi tärkeää pitää myös rakentamisen oheistoiminta lähellä, ja jos mahdollista esimerkiksi kastelulla varmistaa pölyämättömyys, niin mieluummin tavaksi tällaisen toiminnan pitäminen rakennusalueella, eikä rekkamatkan päässä.