Ympäristölautakunta 16.4.2013: Kumpulan koulun sulkeminen

Kumpulan kouluYmpäristölautakunta kokoontui tiistaina 16.4.2013. Esityslista löytyy täältä.

Keskustelimme kokouksen aluksi Käpylän peruskoulun, Limingantie 39, sivutoimipisteen tilanteesta.

Ympäristölautakunta ei tehnyt koulusta kokouksessa mitään päätöstä. Asia oli esityslistalla mukana ilmoitusasioissa.

Ympäristökeskus on arvioinut Käpylän peruskoulussa, Limingantie 39, olosuhteiden olevan sellaiset, että niistä voi aiheutua terveydensuojelulain 1 §:n tarkoittamaa terveyshaittaa.

Ympäristökeskus teki 1.12.2011 kouluun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen ja kehotti 8.2.2012 tilakeskusta toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien epäkohtien poistamiseksi sekä pyysi selvitystä korjaustoimenpiteistä ja aikataulusta.

Tilakeskus toimitti erillisen pyynnön jälkeen 23.8.2012 ympäristökeskukseen koulusta tehdyn tutkimusselosteen kosteus- ja rakennetutkimuksista. Selvityksen toimenpide-ehdotuksessa todetaan mm. että rakennus vaatii mittavaa peruskorjausta tai purkamista.

Tämän jälkeen tilakeskus ei ryhtynyt korjaustoimenpiteisiin, jonka vuoksi osapuolia kuultiin 17.12.2012 päivätyllä kirjeellä mm. sekä mahdollisesta korjausmääräyksen antamisesta että mahdollisesta tilojen käyttökiellosta.

Kiinteistöviraston tilakeskus totesi vastineessaan, että on epätarkoituksenmukaista korjata elinkaarensa loppupäässä olevaa tilapäistä rakennusta, ja mainitsi, että opetusvirastosta saatujen tietojen mukaan Käpylän peruskoulun pysyviin tiloihin mahtuvat kaikki Käpylän peruskoulun oppilaaksiottoalueella asuvat oppilaat.

Opetusvirasto totesi omassa vastineessaan, että viipalerakennus on elinkaarensa päässä eikä sen peruskorjaaminen ole enää tarkoituksenmukaista.

Ympäristökeskus kehotti 19.2.2013 opetusvirastoa ottamaan koulun tilat pois käytöstä, koska tiloissa ei ollut ryhdytty korjaustoimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi. Ensimmäisenä vastineenaan 7.3.2013 Opetusvirasto ilmoitti vievänsä asian kiireellisenä opetuslautakunnan ratkaistavaksi. Ympäristökeskus jäi odottamaan tietoa konkreettisista opetusviraston toimenpiteistä. Tuolloin oli tieto, että asia olisi mennyt opetuslautakuntaan 26.3.2013, johon se ei kuitenkaan mennyt. Opetusvirasto kuitenkin 26.3.2013 ilmoitti, että tilat otetaan pois käytöstä 15.4.2013.

Mikäli opetusvirasto ei olisi ilmoittanut opetuksen siirtämisestä pois tiloista, olisi tilojen käyttökielto tuotu kiireellisenä ympäristölautakunnan ratkaistavaksi.

Oppilaiden vanhemmat ovat vastustaneet koulun sulkemista jo vuosia ja nyt myös tehdyn ratkaisun osalta. Vastustus on johtunut oppilaiden koulutien muuttumisesta turvattomammaksi vilkasliikenteisen tien ylityksen vuoksi. Ympäristökeskus katsoo, että niin oppilaiden kuin opettajienkin terveyden turvaamiseksi opetuksen siirto pois tiloista on tehtävä ilmoitetun mukaisesti.

Yleensä vastaavissa tapauksissa virastojen välinen yhteistyö on toiminut hyvin ja viime kuukausinakin on otettu erilaisia tiloja (lähinnä päiväkotitiloja) pois käytöstä hyvin nopealla aikataululla ilman, että ympäristökeskuksen olisi ollut tarvetta määrätä tai edes kehottaa tiloista ja toiminnasta vastaavia tahoja.

Erikoista tilanteessa on myös se, että koulun vanhempia ei ole tiedotettu tilakeskuksen tai opetusviraston toimesta hyvissä ajoin.

Lisäksi pyysin ympäristökeskukselta vielä raportin siitä, miten paljon terveystarkastuksia on eri kouluihin viimeisen vuoden aikana tehty ja kuinka useassa tapauksessa on ollut jotain huomautettavaa.

Alla ympäristölautakunnan muut päätökset:

***

Ympäristölautakunta 16.4.2013

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Ympäristölautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita pöytäkirjantarkastajat.

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Vuoden 2014 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2014-2016 laatimisohjeet

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2014-2016 laatimisohjeet ja hyväksyä esittelijän selvityksen valmisteluaikatauluksi. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus esitellään lautakunnalle 7.5.2013 ja tuodaan lautakunnan päätettäväksi 21.5.2013.

4 Oikaisuvaatimus koskien elintarviketarkastajan virkaa (työavain 39-15-12)

Ympäristölautakunta päätti hylätä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan 29.1.2013 tekemää päätöstä (elintarviketarkastajan virka, 4 §) koskevan oikaisuvaatimuksen.

Eräs hakija teki 21.2.2013 oikaisuvaatimuksen koskien ympäristöjohtajan valintapäätöstä elintarviketarkastajan virkaan 29.1.2013. Hän ei esitä tehdyn päätöksen hylkäämistä, vaan kertoo oikaisuvaatimuksessa mielipiteitään siitä, mitä olisi tullut ottaa huomioon valintapäätöstä tehtäessä.

Hakija ei esittänyt hakemuksessaan riittävää selvitystä kelpoisuudestaan elintarviketarkastajan virkaan eikä häntä hakemuksen perusteella valittu haastateltavien joukkoon.

5 Eron myöntäminen johtavan ympäristötarkastajan virasta

Ympäristölautakunta päätti myöntää filosofian maisteri Juha Lahtelalle eron ympäristövalvontayksikön johtavan ympäristötarkastajan virasta (vak.nro 128012) 1.5.2013 alkaen.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasioissa oli mm. Käpylän peruskoulun, Limingantie 39, sivutoimipisteen tilanne. Ilmoitusasiat täällä.

2 Ympäristölautakunnan lausunto kahdesta Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran ympäristölupahakemuksista koskien Kyläsaaren välivarastointi- ja kompostointikenttää seuraavan lausunnon.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Terveydensuojelulain 51 §:n mukaisen määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen Time For Tea Catering Oy:lle

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan uhkasakon asettamista koskevan päätöksen: Time For Tea Catering Oy:n on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin terveyshaitaksi luokiteltavan meluhaitan poistamiseksi. Meluhaitta on poistettava niin, ettei Astoria-salissa soitettava musiikki aiheuta sosiaali- ja terveysministeriön antamien sisämelun ohjearvojen ylityksiä kyseisessä asunnossa osoitteessa Annankatu 3. Ympäristölautakunta asettaa päävelvoitteen tehosteeksi 20 000 euron uhkasakon.

3 Yhteenveto löytöeläinten hoidosta 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon löytöeläinten hoidosta vuonna 2012.

Viikin löytöeläintalossa hoidettiin vuonna 2012 1496 eläintä, joista 885 (59%) oli Helsingin alueelta. Vuonna 2011 helsinkiläisiä löytöeläimiä oli 998, vuonna 2010 956, vuonna 2009 890 ja vuonna 2008 vastaavasti 948.

Vuonna 2012 löytöeläintalossa hoidetuista helsinkiläisistä löytöeläimistä 593 oli varsinaisia löytöeläimiä, 155 eläinsuojelueläinlääkärin huostaan ottamia ja 137 ns. sosiaalisista syistä hoitoon otettuja eläimiä. Eläimistä 428 (48%) oli kissoja, 401 (45%) koiria ja 56 (6%) muita pienikokoisia seura- ja harraste-eläimiä, kuten marsuja ja kaneja.

Helsinkiläisten eläinten hoitovuorokausia oli yhteensä 7876, joista kissojen hoitovuorokausia oli 5191 (keskimäärin 11 vrk) ja koirien 2005 (keskimäärin 5 vrk).

4 Elintarvikelain 13 pykälän mukainen hakemus Lihatukku Veijo Votkin Oy:n liha-alan laitoksen toiminnan olennaisesta muutoksesta

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä hakemuksen mukaisesti Lihatukku Veijo Votkin Oy:n liha-alan laitoksen olennaisen muutoksen, joka liittyy selkäytimen erottamiseen yli kahdentoista kuukauden ikäisten lampaiden ruhoista TSE-riskiaineksena leikkaamossa.

5 Elintarvikelain 13 pykälän mukainen hakemus, Tuomaan Kalatukku Oy:n elintarvikehuoneiston hyväksymisestä kala-alan laitokseksi

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä hakemuksen mukaisesti Tuomaan Kalatukku Oy:n elintarvikehuoneiston kala-alan laitokseksi.

Laitoksen toiminnot ovat kalojen perkaus, fileointi, viipalointi, paloittelu, pakkaaminen, pakastaminen ja varastointi, kalajalosteiden valmistaminen marinoimalla tai suolaamalla, mädin uudelleen pakkaaminen sekä kalavoileipien valmistus.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Ympäristölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen viranomaisten tekemiä päätöksiä.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

6 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Ympäristölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa