Valtuustoblogi: Ympäristölautakunnan kokous 5.3.2013

Viikin-ympäristötalon-aurinkopaneelitOhessa raportti ympäristölautakunnan 5.3.2013 kokouksesta. Kokouksen päätöstiedote löytyy täältä.

Isoin keskustelu ja vääntö käytiin Meri-Rastilan osayleiskaavastalausunnosta. Osa esittämistäni muotoilusta saatiin sisään, mutta tärkeimmät hävisin äänestyksessä.

Alla olevassa raportissa on myös vastaehdotukset ja äänestykset.

Vihreät jättivät asiasta eriävän mielipiteen.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Esityksen mukaan.

2 Ilmoitusasiat

Merkittiin tiedoksi. Ilmoitusasiat löytyvät täältä.

3 Ympäristökeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstiedot

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi vuoden 2012 tilinpäätöstiedot. Ympäristökeskuksen menot vuonna 2012 olivat yhteensä 12 127 000 euroa eli 12 000 euroa budjetoitua vähemmän.

4 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi selvityksen ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna 2012.

Tietojärjestelmän tietojen mukaan ympäristönsuojelulain mukaisessa suunnitelmallisessa valvonnassa tehtiin vuonna 2012 kaikkiaan 577 tarkastusta 508 suunnitellusta, joka on selvästi yli tavoitteen. Ympäristöhaitat ja luvat -vastuualueen suorittaman valvonnan osuus oli tavoitteen mukainen, eli 392 tarkastusta (tavoite 389). Maaperävalvonnan tarkastusten määrä, 180 tarkastusta, ylitti selvästi tavoitteen, 114 tarkastusta.

5 Helsingin kaupungin kemikaalivalvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä selvityksen Helsingin kaupungin kemikaalivalvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna 2012.

Suunnitelman mukaisia VaMa-tarkastuksia tehtiin vuonna 2012 17 kpl (tavoite 40 kpl) ja VäMy-tarkastuksia 76 kpl (tavoite 10 kpl). Muita tarkastuksia, joissa kiinnitettiin huomiota kemikaaliasioihin, ei ole erikseen tilastoitu.

6 Terveydensuojelun valvontasuunnitelman 2012 toteutumisen arviointi Helsingissä

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä esitetyn Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen terveydensuojelun valvontasuunnitelman 2012 toteutumisen arvioinnin liitteineen.

7 Kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman 2012 toteutumisen arviointi Helsingissä

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä esitetyn Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman 2012 toteutumisen arvioinnin.

Kuluttajaturvallisuusvalvonnan piiriin kuuluvia kuluttajapalveluiden suorittajia ja suorituspaikkoja arvioitiin olevan Helsingissä noin 3 890 ja kulutustavaroihin liittyviä paikkoja noin 21 200. Keskushallinnon ohjeistuksen mukaan tarkastusten tulee kohdistua kuluttajapalvelujen painopistealueisiin. Näihin liittyviä kohteita on Helsingissä arviolta 2 400. Vuonna 2012 tehtiin kaikkiaan 70 tarkastusta, joista jokainen kohdennettiin painopistealueisiin.

8 Tupakkalain mukaisen valvontasuunnitelman 2012 toteutumisen arviointi Helsingissä

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä esitetyn Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tupakkalain valvontasuunnitelman 2012 toteutumisen arvioinnin liitteineen.

Tupakkalain mukaisessa valvontasuunnitelmassa vuodelle 2012 suunniteltiin Helsingissä tehtäväksi 130 tarkastusta, mikä oli 70 enemmän kuin vuonna 2011. Tarkastusmääriä pyrittiin lisäämään ympäristö-terveysyksikön sisäisillä työjärjestelyillä. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia tehtiin yhteensä 102 kappaletta. Helsingissä tulisi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ohjeiden mukaan tehdä vuosittain n. 2000 tarkastusta, joten keskusviranomaisten määrittelemästä tarkastustavoitteesta pystytään toteuttamaan vain 5 %.

9 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman 2012 toteutumisen arviointi Helsingissä

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä selvityksen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna 2012.

Vuoden 2012 aikana tehtiin Helsingissä 387 eläinsuojelutarkastusta, joista 336 oli ilmoitukseen perustuvia tarkastuksia ja 51 suunnitelmallisia tarkastuksia. Eläinsuojelutarkastusten määrä nousi edellisestä vuodesta 10 %.

10 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n avustushakemus vuodelle 2013

Ympäristölautakunta päätti myöntää Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle 2 500 euron avustuksen.

11 Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n avustushakemus vuodelle 2013

Ympäristölautakunta päätti myöntää Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:lle 14 000 euron avustuksen.

12 Roihuvuoren Agenda 21 ryhmä ry:n avustushakemus vuodelle 2013

Ympäristölautakunta päätti myöntää Roihuvuoren Agenda 21 ryhmä ry:lle 1 000 euron avustuksen.

13 Natur och Miljö rf:n avustushakemus vuodelle 2013

Ympäristölautakunta päätti myöntää Natur och Miljö rf:lle 2 500 euron avustuksen.

14 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n avustushakemus vuodelle 2013

Ympäristölautakunta päätti myöntää Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle 62 000 euron avustuksen.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaari Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta nro 12155

Ympäristökeskuksen tekemä pohjaesitys oli seuraava:

Meri-Rastilan länsirannan suunnittelu on ollut monivaiheista, ja maankäyttösuunnitelmaa on onnistuttu kehittämään hyvin. Osayleiskaavaehdotus säästää maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaan rantametsän sekä säilyttää seudullisen virkistysyhteyden ja muinaisrantamuodostuman. Ympäristökeskuksen biologian ja geologian asiantuntijat ovat osallistuneet luontoalueiden ja muinaisrannan rajaamiseen.

Vuotien reunaan on suunniteltu asuntokortteli, jonka tavoitteena on myös suojata eteläpuolista aluetta liikennemelulta. Ympäristölautakunta huomauttaa, että asemakaavavaiheessa on huolehdittava riittävästä suojaetäisyydestä liikenteen päästöjen takia eivätkä Vuotien reunaan suunniteltavan asuinrakennuksen asunnot saa suuntautua yksinomaan Vuotielle päin.

Meri-Rastilan länsirannan asemakaavoituksessa, kuten muillakin uusilla alueilla, on otettava huomioon 0-energiatavoite, jota EU edellyttää vuoden 2020 alusta.

Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja metroaseman lähellä. Tämä on myös vahvin perustelu alueen rakentamiselle. Asemakaavavaiheessa tulee löytää uusia pysäköintipoliittisia ratkaisuja: tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä, toteuttaa autopaikattomia tai vähäpaikkaisia asuinrakennuksia ja erottaa autopaikan ja pysäköinnin kustannukset toisistaan.

***

Alueella on runsaasti luontoarvoja ja alue täyttäisi luonnonsuojelualueen seitsemästä kriteeristä viisi, vaikka yksikin riittäisi luonnonsuojelualueen perustamiseen. Selvää myös on, että luontoarvoja menetetään, jos alue rakennetaan.

Tästä syystä tein seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1: Korvataan lausunnon ensimmäinen kappale seuraavalla:

”Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, mikä voidaan tehdä OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta, sekä rakentamalla metroradan ja Vuotien muodostaman kuilun päälle yleiskaavasta poiketen.

Äänestettiin 5 – 3. Alkuperäinen ehdotus jäi voimaan.

Vastaehdotus 2: Lisätään esityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin uudeksi kappaleeksi:

”Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on arvokkaita kääpäesiintymiä ja pitkään muussa kuin talousmetsäkäytössä kehittynyttä metsää. METSO-selvityksen mukaan kaava-alue on Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta. Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 12 on luokiteltu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin. ”

Vastaehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Vastaehdotus 3: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin jälkimmäiseksi uudeksi kappaleeksi:

”Alueella on sekä tunnistettu lepakoiden esiintymisalue että laajemmalta alueelta havaintoja myös muista lepakkolajeista kuin pohjanlepakosta. Alueen valaistusolosuhteiden merkittävät muutokset voivat häiritä näiden vahvasti suojeltujen lajien elinolosuhteisiin, eikä merkittäviä haittavaikutuksia voida muidenkaan muutosten takia sulkea pois nykytiedon valossa.”

Äänestettiin: 5 – 3. Alkuperäinen ehdotus jäi voimaan.

Vastaehdotus 4:  Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin jälkimmäiseksi uudeksi kappaleeksi:

”Alueella sijaitsevaan muinaisrantaan kohdistuisi läheisen uuden asutuksen kautta todennäköisesti merkittävää kulumista.”

Äänestettiin 2 – 6, joten vastaehdotus hyväksyttiin.

Vastaehdotus 6: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin uudeksi kappaleeksi:

”Lisärakentaminen metsäalueen sisään ja siitä johtuva maaston kulumisen kasvu ei tue tätä kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metsäluonnon runsaan monimuotoisuuden säilymistä.”

Äänestettiin 4 – 4. Puheenjohtajan äänen ratkaistaessa alkuperäinen ehdotus jäi voimaan.

Yhden esitykseni (vastaehdotus 5), jossa lausunnosta poistetaan ensimmäisen kappaleen viimeinen virke, esittelijä otti pohjaesitykseen. Eli lausunnosta poistettiin seuraava lause: ”Ympäristökeskuksen biologian ja geologian asiantuntijat ovat osallistuneet luontoalueiden ja muinaisrannan rajaamiseen.”

***

Koska alueella on niin merkittäviä luontoarvoja, päätimme Timo Pyhälahden ja Alviina Alametsän kanssa jättää pöytäkirjaan vielä lausunnosta eriävän mielipiteen, jossa halusimme korostaa vaihtoehtokaavaa.

***

2 Lausunto kaupunginhallitukselle Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta Tattarisuon asuinalueen viihtyvyyden kehittämiseksi

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Ympäristökeskuksen asiakasrekisterissä on 234 Tattarisuolla toimivaa valvontakohdetta, joista suurin ryhmä on autokorjaamot. Ympäristölupakohteita on vähän, vain noin 10% kaikista. Tattarisuolla tehdään vuosittain suunnitelmallista valvontaa, jonka lisäksi tarkastetaan kohteita, joista on valitettu. Yleisiä valituksen aiheita ovat roskaantuminen ja roskien poltto.

Alueiden maisemointimääräykset suunnitellaan asemakaavoissa. Mm. aitausta ja muita ympäristöä koskevia määräyksiä voidaan antaa vuokrasopimuksissa ja ympäristöluvissa.

Helsingin kaupungin eri viranomaiset selvittävät yhdessä Tattarisuon teollisuusalueen valvontaa. Edellinen kokous oli tammikuun alussa, ja seuraava on sovittu pidettäväksi toukokuussa.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Merkittiin tiedoksi. Ilmoitusasiat löytyvät täältä.

2 Hanasaaren voimalaitoksen ja Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen jäähdytysvesien leviämiskartoitus

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksen ja Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen jäähdytysvesien leviämiskartoituksesta valmistuneen raportin.

Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että purkuvesien suoraa vaikutusta pintaveteen oli seurannan aikana vaikea havaita. Purkuputkesta tulevat vedet olivat yleensä viileämpiä kuin pintavesi. Siksi niiden lämmittävä vaikutus näytti jäävän väliveteen. Toisinaan lämpöpäästöt olivat niin vähäisiä ja lyhytaikaisia, että vaikutukset näkyivät ainoastaan purkuputken suulla.

3 Ympäristölautakunnan lausunto Staran ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Staralle hakemuksen mukaisesti ja ympäristölupapäätöksessä 21.12.2009 annettuja nykyiseen toimintaan soveltuvia lupamääräyksiä noudattaen.

4 Ympäristölautakunnan lausunto Helsingin Sataman Eteläsataman ja Katajanokan sataman ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta katsoi, että lupamääräyksiä tarkistettaessa tulee sen lisäksi, mitä hakija esittää, ottaa huomioon seuraavat seikat:

Vuodesta 2015 alkaen Itämerellä liikennöivien alusten polttoaineen rikkipitoisuus mukaan lukien satamassa olo sen kestosta riippumatta saa olla enintään 0,1 %, ellei aluksella ole savukaasupuhdistimia. Polttoaineen rikkipitoisuutta koskevan määräyksen, josta sellainen annetaan, tulee ottaa tämä huomioon.

Ympäristölautakunta totesi, että lupamääräystä numero viisi ei tule poistaa, kuten hakija ehdottaa, vaan se tulee korvata melutilanteen seuraamista koskevalla määräyksellä. Ympäristöluvassa asetettujen melurajojen noudattamiseksi hakija tulee määrätä tekemään melumittauksia erityisesti sen varmistamiseksi, ettei laituripaikalle EO1 sijoiteta melupäästöltään liian suurta alusta. Mittausten suorittaja pitää olla päteväksi todennettu eli akkreditoitu.

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Suomen Hyötykeskus Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökset 18.2.2013, nro 40/2013/1 ja 41/2013/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisista Suomen Hyötykeskus Oy:n lupahakemuksista, joista toinen koski Viikin käsittelylaitoksen toiminnan olennaista muuttamista ja toinen myös Viikissä sijaitsevan rakennusjätteen käsittelylaitoksen toimintaa. Samalla ympäristölautakunta toteaa, etteivät päätökset anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

6 Lausunto As Oy Isonniitynlaakson hakemuksesta Pasilan kaatopaikan kunnostamista koskevan ympäristöluvan lupamääräyksen muuttamiseksi

Ympäristölupaan tulisi ympäristölautakunnan mielestä lisätä uusi lupamääräys, jossa edellytetään Ilmalan ratapihalta HSY:n hulevesiviemäriin johdettavien vesien esikäsittelyä. Esikäsittelymenetelmän tulisi olla sellainen, joka merkittävästi vähentää rauta- ja typpikuormitusta.

Ilmalan ratapihalta tuleva vesi ei sisällä ihmisen terveydelle tai ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita siinä määrin, että vesien johtaminen Viikinmäen puhdistamolle terveyssyistä olisi tarpeen.

7 Ympäristölautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen virastojen asiakaspalvelun parantamisesta

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston maa- ja kiviaineksen, mineraalisten purkujätemateriaalien sekä tuhkapitoisen maa-aineksen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, jos hakemuksen käsittelyssä on otettava huomioon jäljempänä esitetyt seikat.

8 Ympäristölautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen virastojen asiakaspalvelun parantamisesta

Ympäristökeskus selvitti marras-joulukuussa 2012 asiakaskyselyllä, miten kuntalaiset ja toiminnanharjoittajat kokivat ympäristökeskuksesta saamansa palvelun. Asiakkaat arvioivat henkilöstön tavoitettavuudeksi 8,2 (vastausten keskiarvo, käytössä kouluarvosanat 4–10), palvelualttiudeksi ja ystävällisyydeksi 8,6 ja asiantuntemukseksi 8,6.  Yleisarvosanaksi palvelustaan ympäristökeskus sai 8,3. Vastauksia saatiin 420, kyselyn vastausprosentti oli 19,5. Luvut ovat samoja tai yhden kymmenyksen parempia kuin edellisenä vuonna.

Kuntalaisten esittämiin kysymyksiin ja yhteydenottopyyntöihin vastataan pääsääntöisesti saman tai seuraavan päivän aikana. Kaikkiin yhteydenottoihin, joissa soittaja on jättänyt yhteystietonsa ja toivoo vastausta, vastataan. Ympäristökeskukselle osoitettuihin palautteisiin vastataan viikon sisällä.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Elintarvikevaaratilanteet Helsingissä 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi selvityksen elintarvikevaaratilanteista Helsingissä 2012.

Ympäristöterveysyksikkö on selvittänyt vuoden 2012 aikana kiireellisten RASFF-ilmoitusten ja Eviran erillisten selvityspyyntöjen perusteella 15 elintarvike-erän ja yhden kontaktimateriaalierän esiintyvyyttä Helsingin alueella.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Esityksen mukaan.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

15 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Esityksen mukaan.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin