Helsingin Energian johtokunta 26.3.2013: Lausunto vuosittaisista päästökiintiöistä

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunta kokoontui ti 26.3.2013. Esityslista löytyy täältä (pdf).

Kaikkein pisin keskustelu käytiin Helsingin Energian lausunnosta koskien allekirjoittaneen ja 25 muun valtuutetun valtuustoaloitetta Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä.

Olin tehnyt pohjaesitykseen yhteensä 15 vastaehdotusta, joista käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu.

Kiitos puheenjohtaja Pekka Majurille ja johtokuntakollegoille hyvistä huomioista asiaa koskien! Mielestäni on erinomaista, että johtokunnassa keskusteltiin noin 2,5 tuntia kaupungin ja Helsingin energian ilmastopolitiikasta ja päästövähennyskeinoista.

Ehkä erikoisinta oli se, että johtokunta ei voinut hyväksyä lausuntoon sellaista muotoilua, jossa olisi millään tavalla viitattu siihen, että päästökiintiöt voivat joissain olosuhteissa myös vähentää päästöjä. Itse voin kuvitella monia tilanteita, joissa päästökiintiöt vähentävät kaupungin päästöjä vaikka toki kiintiöihin haasteitakin liittyy.

Pohjaesitys kuului seuraavasti:

Helsingin Energia on aloitteen tekijöiden kanssa samaa mieltä ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeydestä ja pyrkii omalta osaltaan siihen pitämällä energiatehokkuutta ja kehitysohjelman etenemistä ensisijaisina toiminnassaan. Paikalliseen päästökiintiöimiseen Helsingin Energia suhtautuu varauksellisesti. Päällekkäistä ja moninkertaista ohjausta pitää välttää.

Helsingin Energia korostaa ohjauskeinojen selkeyttä. Kaupunkitason ja hallintokuntakohtaiset vuosittaiset päästökiintiöt olisivat epätarkoituksenmukaisia. Säät ja lämmöntarve vaihtelevat pitemmissä jaksoissa. CO2 – muunnoslaskelmat eivät ole yksiselitteisiä. Päästökauppasektorille ja ei-päästökauppasektorille on jo olemassa sitovat EU:n ja Suomen tason säädösohjaukset. Ilmastokysymyksen rinnalla on huolehdittava ilman laadusta. Paikallinen osittaisoptimointi voisi johtaa kokonaisenergiankulutuksen ja myös päästöjen kasvuun.

Esittelijän loput perusteet löytyvät esityslistasta (pdf).

Ohessa on vastaehdotukseni ja äänestystulokset.

Vastaehdotus 1

Muutetaan lause (1. kappale): Paikalliseen päästökiintiöimiseen Helsingin Energia suhtautuu varauksellisesti.

MUUTOS: Helsingin Energia pitää paikallista päästökiintiöimistä mahdollisena tapana varmistaa päästöjen säännöllinen väheneminen.

Esityksestä äänestettiin. Vastaehdotukseni hävisi äänin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Tämän jälkeen yritin tehdä vielä kompromissiehdotusta:

”Paikalliseen päästökiintiöimiseen Helsingin Energia suhtautuu varauksellisesti vaikka päästökiintiöittäminen onkin yksi mahdollinen tapa varmistaa päästöjen säännöllinen vähentäminen.

Tätä ei kuitenkaan keskustelun jälkeen kannatettu, joten esittelijän (toimitusjohtajan) alkuperäinen muotoilu jäi voimaan. Johtokunta ei siis voinut hyväksyä sellaista muotoilua, jossa olisi viitattu siihen, että päästökiintiöt voisivat joissain olosuhteissa myös vähentää päästöjä.

Vastaehdotus 2

Muutetaan lause (2. kappale): Kaupunkitason ja hallintokuntakohtaiset vuosittaiset päästökiintiöt olisivat epätarkoituksenmukaisia.

MUUTOS: Kaupunkitason ja hallintokuntakohtaiset valtuustokauden mittaiset päästökiintiöt voisivat auttaa toiminnallistamaan kehitysohjelman tavoitteet ja jalkauttamaan ne toimialoille.

Esityksestä äänestettiin. Vastaehdotukseni hävisi äänin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Vastaehdotus 3

Muutetaan lause (2. kappale): Säät ja lämmöntarve vaihtelevat pitemmissä jaksoissa.

MUUTOS: Virke pois

Ehdotusta ei kannatettu, joten esittelijän alkuperäinen muotoilu jäi paikalleen.

Vastaehdotus 4

Muutetaan lause (2. kappale): CO2 – muunnoslaskelmat eivät ole yksiselitteisiä.

MUUTOS: Virke pois

Esityksestä äänestettiin. Vastaehdotukseni hävisi äänin 5-3.

Vastaehdotus 5

Lisäys 2. kappaleen loppuun:

Siksi Helsingin mahdollisissa vuosittaisissa päästökiintiöissä tulee ottaa huomioon vaikutukset kaupungin ulkopuolelle ja valita päästövähennyskeinoiksi sellaiset ohjauskeinot, jotka kannustavat päästövähennyksiin myös Helsingin ulkopuolella.

Esityksestä äänestettiin. Vastaehdotukseni hävisi äänin 5-3.

Vastaehdotus 6

Muutetaan lause (2. kappale): Päästökauppasektorille ja ei-päästökauppasektorille on jo olemassa sitovat EU:n ja Suomen tason säädösohjaukset.

MUUTOS: Päästökauppasektorille ja ei-päästökauppasektorille on jo olemassa sitovat EU:n ja Suomen tason säädösohjaukset, joiden tavoitteisiin paikalliset päästökiintiöt auttaisivat pääsemään mahdollisimman johdonmukaisesti.

Esityksestä äänestettiin. Vastaehdotukseni hävisi äänin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Vastaehdotus 7

Muutetaan lause (4. kappale): Helsingin valtuusto on erikseen päättänyt paikalliseksi tavoitteeksi saman kuin koko EU aluetta koskeva 2020 – tavoite.

MUUTOS: Helsinki on päättänyt korottaa aiempaa 20 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2020 30 prosenttiin.

Helsinki on strategianeuvotteluissa alustavasti sopinut siirtymisestä 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen. Käytiin aiheesta keskustelua. Valtuusto ei ole kuitenkaan vielä hyväksynyt strategiaa, joten vedin esitykseni pois.

Vastaehdotus 8

Lisäys 6. kappaleen loppuun:

Tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen päästöoikeuden hinta ei kannusta vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisessä tarvittaviin investointeihin. Tämän vuoksi päästötavoitteen korottaminen 30 prosenttiin Helsingissä on perusteltua: kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan jokaista euroa kohti, jota ei investoida vähähiiliseen teknologiaan ennen vuotta 2020, on investoitava 4,3 euroa vuoden 2020 jälkeen.

Ehdotusta ei kannatettu, joten esittelijän alkuperäinen muotoilu jäi paikalleen.

Vastaehdotus 9

Lisäys 7. kappaleen loppuun: Helsingin vasta päättämän 30 prosentin päästötavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä tulee etsiä optimaaliset keinot joko päästökauppasektorilla tai ei-päästökauppasektorilla.

Esittelijän otti ehdotuksen nimiinsä seuraavin muutoksin. Lisätään 9. kappaleen loppuun: Helsingin päästötavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä tulee etsiä optimaaliset keinot päästökauppasektorilla ja ei-päästökauppasektorilla.

Vastaehdotus 10

Lisäys 8. kappaleen loppuun: Näitä tavoitteita olisi tarkoituksenmukaista päivittää korkeamman päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi, sillä energiatehokkuustoimet ovat kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä.

Esityksestä äänestettiin. Vastaehdotukseni hävisi äänin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Vastaehdotus 11

Muutetaan lause (9. kappale): Aloitteessa ehdotetut kaupungin kunkin toimialan ja hallintokuntien hiilibudjetit olisivat vaikeat määrittää.

MUUTOS: Aloitteessa ehdotetut kaupungin kunkin toimialan ja hallintokuntien mahdolliset hiilibudjetit tulee määrittää huolellisesti, jotta ne auttavat seuraamaan, ollaanko päästötavoitteet saavuttamassa vai tarvitaanko lisätoimia.

Ehdotusta ei kannatettu, joten esittelijän alkuperäinen muotoilu jäi paikalleen.

Vastaehdotus 12

Lisäys 9. kappaleen loppuun:

Siksi mahdolliset päästökiintiöt olisi järkevää mitoittaa valtuustokauden mittaisiksi, ja niissä tulisi huomioida sekä CO2-päästöt että energiamitat.

Ehdotusta ei kannatettu, joten esittelijän alkuperäinen muotoilu jäi paikalleen.

Vastaehdotus 13

Lisäys 10. kappaleen loppuun:

Pitkän aikavälin päästötavoitteisiin pääsemiseksi tulee siksi muodostaa johdonmukainen polku valtuustokauden mittaisten päästökiintiöiden avulla.

Keskustelun jälkeen muotoilin uuden ehdotuksen:

Pitkän aikavälin päästötavoitteisiin päästään noudattamalla johdonmukaista suunnitelmaa.

Ehdotukseni hyväksyttiin yksimielisesti äänin 0-8.

Vastaehdotus 14

Muutetaan lause (11. kappale): Paikalliseen päästökiintiöimiseen Helsingin Energia suhtautuu varauksellisesti.

MUUTOS: Helsingin Energia pitää paikallista päästökiintiöimistä mahdollisena tapana varmistaa päästöjen säännöllinen väheneminen.

Vastaavista muotoiluista käytiin jo ensimmäisten vastaehdotusten yhteydessä keskustelu. Tämä perusteella vedin ehdotukseni pois.

Vastaehdotus 15

Muutetaan lause (11. kappale): Päällekkäistä ja moninkertaista ohjausta pitää välttää.

MUUTOS: Kaupunkitason ja hallintokuntakohtaiset valtuustokauden mittaiset päästökiintiöt voisivat auttaa toiminnallistamaan kehitysohjelman tavoitteet ja jalkauttamaan ne toimialoille.

Vastaavista muotoiluista käytiin jo ensimmäisten vastaehdotusten yhteydessä keskustelu. Tämä perusteella vedin ehdotukseni pois.

***

Lisäksi johtokunnan kokouksessa päätettiin seuraavaa:

Toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus

Helsingin Energian johtokunta päätti merkitä tiedoksi.

Putkistojen ja laitteistojen korjauseristystöiden hankintapäätöksen muuttaminen

Johtokunta päätti muuttaa 15.12.2009 § 99 tekemäänsä päätöstä putkistojen ja laitteistojen korjauseristystöiden hankinnasta siten, että korjauseristystöiden kokonaisperushinta vuosille 2010 – 2013 on enintään 2 400 000 euroa (alv 0 %).

Helsingin Energian kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkon rakennustekniset työt 2013

Johtokunta päätti oikeuttaa Helsingin Energian tilaamaan kaukolämpöjohtojen vuoden 2013 läntisen alueen osaurakan rakennustekniset työt Maalinja Oy:ltä sen 14.3.2013 päiväämän tarjouksen mukaisesti siten, että hankinnan kokonaisperusarvo läntisessä osaurakassa on enintään 4 294 000 euroa (alv 0 %), ja itäisen alueen osaurakan rakennustekniset työt Lemminkäinen Infra Oy:ltä sen 14.3.2013 päiväämän tarjouksen mukaisesti siten, että hankinnan kokonaisperusarvo itäisessä osaurakassa on enintään 3 100 000 euroa (alv 0 %).

Samalla johtokunta päätti oikeuttaa toimitusjohtajan päättämään optioiden käytöstä ajanjaksoille 1.5.2014 – 30.4.2015 ja 1.5.2015 – 30.4.2016. Tällöin hankinnan kokonaisperusarvo läntisessä osaurakassa on enintään 12 882 000 euroa (alv 0 %) ja itäisessä osaurakassa enintään 9 300 000 euroa (alv 0 %).

Salmisaaren A- ja B-voimalaitosten automaation modernisointi

Johtokunta päätti oikeuttaa Helsingin Energian tilaamaan Salmisaaren A- ja B-voimalaitosten automaation modernisoinnin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneeltä Metso Automation Oy:ltä sen 21.12.2013 päiväämän tarjouksen mukaisesti siten, että hankinnan kokonaishinta on enintään 7 697 000 euroa (alv 0 %).

Samalla johtokunta päättänee oikeuttaa toimitusjohtajan päättämään päästödirektiivien (IED) tuomien muutosten ja prosessiteknisten parannusten vuoksi aiheutuvista automaatiojärjestelmän laajennuksista. Tällöin hankinnan kokonaishinta on enintään 8 366 000 euroa (alv 0 %).

3 kommenttia artikkeliin ”Helsingin Energian johtokunta 26.3.2013: Lausunto vuosittaisista päästökiintiöistä”

  1. Taannoisessa rakentamista ja ilmastonmuutokseen varautumista koskevassa tilaisuudessa Laiturilla, Pasi Toiviainen voivotteli Energian hiilineutraaliuuteen tähtäämistä puunpoltolla. Samaa voivottelisin minäkin, kun hiilivarastojen polttaminen maan alta ja myös sitten päältä, ei vaikuta kovin uskottavalta tavalta vähentää päästöjä. Jos pitää McKibbenin lukuja jonkinlaisena tähtäimenä, niin kestää 16 vuotta kun se hiilidioksidi, jonka ”sai” polttaa, on taivaalla. Käytännössä siis päästöt kasvavat, ja tämä ”neutraali”-tilanne on vain teoreettinen ja saavuttamattomissa järkevällä aikavälillä. Tätä teknologiaa en haluaisi Suomesta myytävän esimerkiksi Siperian suurten metsien suuntaan. Kun laskee kannoista vuosirenkaita, niin ymmärtää ongelman.

    Itse en oikein usko, että noiden 16 vuoden aikana ihmiset lopettaisivat lentelyn, autoilun tai muunkaan tuhoisan. Yksikään kansanedustaja ei näytä edes uskaltavan puhua tällaisesta, vaikka ilmastonmuutos muistetaan mainita aina silloin tällöin talouskasvun ja muun tuhoamisen välissä. Minun on vain vaikea uskoa, että muuttamalla vähän päästöttömämpään voitettaisiin mitään, kun tunnetusti kansanedustajatkin toivovat ihmisten ajavan ja lentävän enemmän, jotta talous pysyisi pinnalla. Sitten on se ja sama, jos vähennetään muutama hiilidioksidigramma kilometrillä.

    Koko ongelman ytimenähän on tässäkin, että energian kulutuksen kasvu otetaan annettuna. Samoin kaiken muun kasvu. Sitten yritetään rakentaa politiikka sen antamiin vaateisiin, ei ihmisten. Olisikin järkevämpää vihreiltä alkaa yhä enemmän panostamaan yhteiskunnan muuttamiseen sihen suuntaan, että ihmisiltä katoaa tämä tarve kilpailla kaikella hömpällä toisiaan vastaan. Keskittyminen teknologiaan ei auta mitään, jos ihmiset jatkavat nykymenoa. Ihan sama millä sähkö ja lämpö tehdään. Ydinvoimaakaan ei käytetä elämiseen, vaan kasvamiseen.

    Tekniikka ja Talous-lehdessä taisi olla Jorma Ollilan haastattelu, jossa hän viherrytti maakaasun ratkaisuksi ilmastonmuutokseen, ja piti siltana uusiutuviin. Samalla piti frackingin ongelmia ratkaistuina ja tieteen olevan varma, että ongelmia ei ole ympäristön kannalta, ja että maakaasu on selvästi hiilenkäyttöä fiksumpaa. Tällainen on vaarallista, jos talouden johtajat saavat ilman kritiikkiä ilmoitella tieteellisiä ”totuuksia”, sillä esimerkiksi ilmastotutkija Michael Mann epäilee, että maakaasun tuotannossa karkaileva metaani (eli maakaasu) saattaa aiheuttaa sen, että kokonaiskasvihuonekaasutasot kasvavat. Eli tiede ei ole asiaa vielä ehtinyt varmistaa, mutta Shellin johto on. Pieni eturistiriita. Koska vihreät uskaltautuvat esiintyä tiedepuolueena, niin tällaisten ”rötösherrojen” sanomisten kritisoiminen pitäisi kuulua ohjelmaan. Ei voi olla niin, että ilman tieteellistä varmuutta, maat sitoutuvat vuosikymmeniksi huonoihin vaihtoehtoihin, oli ne sitten maakaasua tai puunpolttoa. Koska aihe on globaali, niin jos suomalainen talousjohtaja on johtamassa maailmaa, niin suomalaisten poliitikkojen tulisi uskaltaa haastaa nämä. Heräisi edes keskustelua tämän nykyisen toivottoman hiljaisuuden keskelle, joka asian suhteen vallitsee. Sitäpaitsi tämä fracking-tekniikka ollaan tuomassa Eurooppaan.

    Sinulle nämä on varmasti tuttua kauraa, mutta koska vihreiden julkisissa keskusteluissa ilmaastonmuutoksen kiihtymisen aiheuttamaa huolta ei ole näkyvissä, niin kannustaisin terävöittämään koko puolueen linjaa. Helppoja vastauksia ja ratkaisuja ei ole, ja kukaan ei voi sanoa olevansa yksin oikeassa, mutta keskustelu pitäisi olla jatkuvaa ja julkista. On harvinaisen erikoista, että uutiset asian suhteen näyttävät koko ajan huonommilta, mutta vihreiden suhtautuminen ei näytä vakavoituvan. On tietysti paljon tärkeää parannettavaa yhteiskunnassa, mutta minusta on selvää, että nykyinen kehityslinja ilmastonmuutoksessa vie uskottavuuden ja tulevaisuuden kaikelta muulta hyvinkin nopealla aikavälillä. Talouskaan ei pysy kasassa, jos ihmiset eivät voi olla varmoja, että maa tuottaa tarpeeksi ruokaa vuosittain. Yksinkertaisesti talouskasvu ei tuota hyvinvointia enää edes rikkaille, jos iso luuta päästetään lakaisemaan.

    Muutama linkki vielä puheiden tueksi:

    http://www.theinternational.org/articles/369-fracking-pr-and-the-greening-of-gas

    http://thinkprogress.org/climate/2013/01/02/1388021/bridge-to-nowhere-noaa-confirms-high-methane-leakage-rate-up-to-9-from-gas-fields-gutting-climate-benefit/

    • Kiitos Juhani! Yritän omalta osaltani pitää huolen, että ilmastokysymys otettaisiin tosissaan niin Vihreissä kuin muuallakin yhteiskunnassa. Kyse on tosiaan tämän sukupolven tärkeimmästä asiasta.

  2. Ikävä kyllä, vieläkään en ole nähnyt kunnollista perustelua sille, miten harrastamanne ydinvoiman vastustaminen voi ylipäätään olla mahdollista samaan aikaan kun ilmastonmuutos ja hiilidioksidipäästöjen minimointi pitäisi ”ottaa tosissaan.” Tässä on semmoinen perimmäinen ristiriita, joka uhkaa vesittää koko asian. Ilmastonmuutos ei nyt vaan mitenkään voi olla ”tärkein asia,” jos samaan aikaan on varaa aktiivisesti vastustaa edelleen suurinta ja skaalautuvinta ei-fossiilista energiantuotantotapaa!

    (Ajattelepa, millainen vaikutus ilmasto-ongelman vakavasti ottamiseen olisi sillä, jos kansalaisjärjestöt ilmoittaisivat ilmastonmuutoksen olevan niin vakava ongelma, että ydinvoimaakin voitaisiin harkita yhtenä helpotuksena!)

    Kaikkein parhaimmassakin tapauksessa, eli silloin, jos uusiutuviin liittyvät ongelmat on todella ratkaistu, ikäviä yllätyksiä ei tule, ja veronmaksajat iloisesti maksavat kaiken, olemassaolevan ja estetyn ydinvoiman korvaamiseksi rakennettavat uusiutuvat eivät voi samaan aikaan syrjäyttää fossiilisia.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!