Autojen pysäköinti pyörätiellä

Olin tiistaina (17.7.) vauvan kanssa pihalla, kävin ystävien kanssa lounaalla Veganissimossa ja istumassa Karhupuistossa sekä juhlin puolivälietappia eli 25 000 allekirjoitusta Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi -kampanjan puitteissa Eläinsuojeluliitto Animalian toimistolla. Hyvä päivä!

Veganissimoon pyöräillessäni kuvan junttiauto oli pysäköity Hämeentien pyörätiellä Vallilassa. Auton kuljettaja istui sisällä ja tööttäsi ottaessani kuvan. Sanoin hänelle, että otin kuvan, koska pyörätielle ei saa pysäköidä. Hän väitti odottavansa siinä invalidisoitunutta ystäväänsä. Toivotin hyvää päivän jatkoa.

Niin. Ehkä se ystävä pääsi liikkumaan vain pyörällä ja siksi häntä oli pakko odottaa juuri tuossa pyörätiellä, totesi Niklas asiasta lounaalla kertoessani. No. Tästä huolimatta pyörätielle ei tieliikennelain mukaan saa pysäköidä.

Takaisin kotiin pyöräillessäni toisella puolella tietä Vallilassa oli vastaavasti oheinen Hummeri pysäköity pyörätielle. Täytyy sanoa, että Vallilassa Hämeentie-Sturenkatu alueen pyörätiet ovat kovassa autojen pysäköintikäytössä.

Asian voisi ratkaista esimerkiksi seuraavasti:
– Laitetaan pysäköinnin valvojat paikalle kirjoittamaan sakkolaput väärin pysäköidyille autoille.
– Asennetaan pienet tolpat (jotka toimisivat vaikka samalla pyöräparkkeina) ajoradan ja pyörätien väliin.
– Siirretään koko pyörätie ajoradan puolelle omaksi pyöräkaistakseen.

5 kommenttia artikkeliin ”Autojen pysäköinti pyörätiellä”

  1. En näe, miten kolmas ehdotuksesi parantaisi tilannetta, eikö se pikemminkin tekisi pysäköintirikkeet helpommiksi kun ei edes rotvallinreuna estäisi?

    Vastaa
    • Pyöräkaista olisi merkitty ajoradan reunaan maalilla. Jalkakäytävälle saataisiin tuplasti lisää tilaa. Mahdollisen pyöräkaistalle/ajokaistalle pysäköidyn auton (en ole tosin sellaisia Hämeentiellä Vallilassa nähnyt) voisi ainakin helpommin kiertää toisen autokaistan kautta. Nythän auto tukkii helposti koko pyörätien eli pitäisi teoriassa hypätä pyöränselästä pois ja taluttaa auton ohi jalalnkulkuväylän kautta.

      Vastaa
  2. Jäitkö katsomaan ketä tuon ensimmäisen kuvan autoilija odotti? Tekstistä päätellen oletit hänen valehtevan.
    Oma isoäitini alkaa olla jo aika huono liikkumaan ja kun häntä otetaan autoon, pysäköidään auto siten, että hänen on helppo tulla autoon. Voisin kuvitella, että ensimmäinen kuva olisi otettu isäni autosta, kun äitini on hakemassa isoäitiäni kyytiin ja sinä alkaisit naputtamaan väärin pysäköimisestä, vaikka tuossakin tilanteessa pyöräilijä pääsee auton ohi täysin sujuvasti… Oikeasti kannattaisi vähän avartaa maailmankuvaa ja muistaa, että maailmassa on oikeasti myös niitä ihmisiä, joiden on hankala liikkua itse ja jotka mieluusti liikkuvat jo tämän takia auton kyydissä ja heille voi olla myös hankalaa päästä auton kyytiin. Jotta he pääsevät kodistaan ulos ja nauttimaan vaikkapa luonnosta (toki rajoittuneesti, mutta kuitenkin), jonkun pitää auttaa heitä ulos ja autoon. Ja silloin auto voi olla myös väärinpysäköity, mutta jonka liikuntakykyinen pyöräilijä pystyy kyllä ohittamaan… Auton voi varmasti ohittaa ihan pyörän selässäkin, kunhan huomioi mahdolliset jalankulkijat. Missä on maalaisjärki ja toisten huomioonottaminen? Onko sinulle tullut koskaan mieleen, että joskus pyörätielle pysäköiminen on jostakin syystä ihan hyvä asia?

    Vastaa
  3. Jalkakäytävälle ja pyörätielle saa pysähtyä jos lastaa vaikka painavaa tavaraa. Esimerkiksi muuton yhteydessä on luonnollisesti oikeutettua pitää ajoneuvoa oven edessä. Tuntuu monilla unohtuvan, että tavarat eivät siirry kiinteistöihin itsestään, mutta onhan sitä joskus jaettu pysäköintivirhemaksuja ambulansseillekkin.

    Vastaa
  4. Hei Leo!

    Kommentoin ensimmäistä kertaa blogiasi, vaikka sitä olenkin lukenut jo pitkän aikaa. Kiitos blogistasi. Monista asioista olen kanssasi samaa mieltä ja varmaan yhtä monista asioista eri mieltä. Oheisesta kirjoituksesta olen kyllä kanssasi täysin samaa mieltä.

    Asun hyvin lähellä noita paikkoja, joita olet kuvannut ja harmikseni voin todeta, että autojen parkkeeraaminen pyörätiellä näillä nurkilla on hyvin yleistä. Valitettavasti ei ole ensimmäinen kerta, kun tuo valkoinen hummeri on tuossa kohtaa. Kertaakaan en ole nähnyt hummeriin mitään lastattavan tai poisotettavan.

    Ylemmästä kuvasta voisin sanoa sen verran, että mikäli kyseinen henkilö olisi oikeasti odottanut invalidisoitunutta ystäväänsä, hän olisi voinut ajaa auton esim. lähemmäs viereisen kerrostalon ovia (tiedän että siinä on tilaa ja olisi varmasti ollut lähempänä ystäväänsä) tai läheiselle parkkipaikalle, jos ystävä ei ihan tuossa kohtaa asu.

    Jarille haluan sanoa, että yleensä sen kyllä huomaa, jos autosta lastataan tai puretaan tavaraa. Näissä autoissa ei kummassakaan lastaus tai purku ole käynnissä.

    Ja ei, en ole fanaattinen pyöräilijä, vaan oikeastaan satunnainen pyöräteiden kuluttuja. Tiedän kyllä, että pyörätielle parkkeeratun auton voi kiertää jalankulkijoiden puolelta, jalankulkijat huomioiden, mutta silti, autoilijoiden piittaamattomuus ottaa päähän.

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/