Autojen pysäköinti pyörätiellä

Olin tiistaina (17.7.) vauvan kanssa pihalla, kävin ystävien kanssa lounaalla Veganissimossa ja istumassa Karhupuistossa sekä juhlin puolivälietappia eli 25 000 allekirjoitusta Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi -kampanjan puitteissa Eläinsuojeluliitto Animalian toimistolla. Hyvä päivä!

Veganissimoon pyöräillessäni kuvan junttiauto oli pysäköity Hämeentien pyörätiellä Vallilassa. Auton kuljettaja istui sisällä ja tööttäsi ottaessani kuvan. Sanoin hänelle, että otin kuvan, koska pyörätielle ei saa pysäköidä. Hän väitti odottavansa siinä invalidisoitunutta ystäväänsä. Toivotin hyvää päivän jatkoa.

Niin. Ehkä se ystävä pääsi liikkumaan vain pyörällä ja siksi häntä oli pakko odottaa juuri tuossa pyörätiellä, totesi Niklas asiasta lounaalla kertoessani. No. Tästä huolimatta pyörätielle ei tieliikennelain mukaan saa pysäköidä.

Takaisin kotiin pyöräillessäni toisella puolella tietä Vallilassa oli vastaavasti oheinen Hummeri pysäköity pyörätielle. Täytyy sanoa, että Vallilassa Hämeentie-Sturenkatu alueen pyörätiet ovat kovassa autojen pysäköintikäytössä.

Asian voisi ratkaista esimerkiksi seuraavasti:
– Laitetaan pysäköinnin valvojat paikalle kirjoittamaan sakkolaput väärin pysäköidyille autoille.
– Asennetaan pienet tolpat (jotka toimisivat vaikka samalla pyöräparkkeina) ajoradan ja pyörätien väliin.
– Siirretään koko pyörätie ajoradan puolelle omaksi pyöräkaistakseen.

5 kommenttia artikkeliin ”Autojen pysäköinti pyörätiellä”

  1. En näe, miten kolmas ehdotuksesi parantaisi tilannetta, eikö se pikemminkin tekisi pysäköintirikkeet helpommiksi kun ei edes rotvallinreuna estäisi?

    • Pyöräkaista olisi merkitty ajoradan reunaan maalilla. Jalkakäytävälle saataisiin tuplasti lisää tilaa. Mahdollisen pyöräkaistalle/ajokaistalle pysäköidyn auton (en ole tosin sellaisia Hämeentiellä Vallilassa nähnyt) voisi ainakin helpommin kiertää toisen autokaistan kautta. Nythän auto tukkii helposti koko pyörätien eli pitäisi teoriassa hypätä pyöränselästä pois ja taluttaa auton ohi jalalnkulkuväylän kautta.

  2. Jäitkö katsomaan ketä tuon ensimmäisen kuvan autoilija odotti? Tekstistä päätellen oletit hänen valehtevan.
    Oma isoäitini alkaa olla jo aika huono liikkumaan ja kun häntä otetaan autoon, pysäköidään auto siten, että hänen on helppo tulla autoon. Voisin kuvitella, että ensimmäinen kuva olisi otettu isäni autosta, kun äitini on hakemassa isoäitiäni kyytiin ja sinä alkaisit naputtamaan väärin pysäköimisestä, vaikka tuossakin tilanteessa pyöräilijä pääsee auton ohi täysin sujuvasti… Oikeasti kannattaisi vähän avartaa maailmankuvaa ja muistaa, että maailmassa on oikeasti myös niitä ihmisiä, joiden on hankala liikkua itse ja jotka mieluusti liikkuvat jo tämän takia auton kyydissä ja heille voi olla myös hankalaa päästä auton kyytiin. Jotta he pääsevät kodistaan ulos ja nauttimaan vaikkapa luonnosta (toki rajoittuneesti, mutta kuitenkin), jonkun pitää auttaa heitä ulos ja autoon. Ja silloin auto voi olla myös väärinpysäköity, mutta jonka liikuntakykyinen pyöräilijä pystyy kyllä ohittamaan… Auton voi varmasti ohittaa ihan pyörän selässäkin, kunhan huomioi mahdolliset jalankulkijat. Missä on maalaisjärki ja toisten huomioonottaminen? Onko sinulle tullut koskaan mieleen, että joskus pyörätielle pysäköiminen on jostakin syystä ihan hyvä asia?

  3. Jalkakäytävälle ja pyörätielle saa pysähtyä jos lastaa vaikka painavaa tavaraa. Esimerkiksi muuton yhteydessä on luonnollisesti oikeutettua pitää ajoneuvoa oven edessä. Tuntuu monilla unohtuvan, että tavarat eivät siirry kiinteistöihin itsestään, mutta onhan sitä joskus jaettu pysäköintivirhemaksuja ambulansseillekkin.

  4. Hei Leo!

    Kommentoin ensimmäistä kertaa blogiasi, vaikka sitä olenkin lukenut jo pitkän aikaa. Kiitos blogistasi. Monista asioista olen kanssasi samaa mieltä ja varmaan yhtä monista asioista eri mieltä. Oheisesta kirjoituksesta olen kyllä kanssasi täysin samaa mieltä.

    Asun hyvin lähellä noita paikkoja, joita olet kuvannut ja harmikseni voin todeta, että autojen parkkeeraaminen pyörätiellä näillä nurkilla on hyvin yleistä. Valitettavasti ei ole ensimmäinen kerta, kun tuo valkoinen hummeri on tuossa kohtaa. Kertaakaan en ole nähnyt hummeriin mitään lastattavan tai poisotettavan.

    Ylemmästä kuvasta voisin sanoa sen verran, että mikäli kyseinen henkilö olisi oikeasti odottanut invalidisoitunutta ystäväänsä, hän olisi voinut ajaa auton esim. lähemmäs viereisen kerrostalon ovia (tiedän että siinä on tilaa ja olisi varmasti ollut lähempänä ystäväänsä) tai läheiselle parkkipaikalle, jos ystävä ei ihan tuossa kohtaa asu.

    Jarille haluan sanoa, että yleensä sen kyllä huomaa, jos autosta lastataan tai puretaan tavaraa. Näissä autoissa ei kummassakaan lastaus tai purku ole käynnissä.

    Ja ei, en ole fanaattinen pyöräilijä, vaan oikeastaan satunnainen pyöräteiden kuluttuja. Tiedän kyllä, että pyörätielle parkkeeratun auton voi kiertää jalankulkijoiden puolelta, jalankulkijat huomioiden, mutta silti, autoilijoiden piittaamattomuus ottaa päähän.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!