Autojen pysäköinti pyörätiellä

Olin tiistaina (17.7.) vauvan kanssa pihalla, kävin ystävien kanssa lounaalla Veganissimossa ja istumassa Karhupuistossa sekä juhlin puolivälietappia eli 25 000 allekirjoitusta Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi -kampanjan puitteissa Eläinsuojeluliitto Animalian toimistolla. Hyvä päivä!

Veganissimoon pyöräillessäni kuvan junttiauto oli pysäköity Hämeentien pyörätiellä Vallilassa. Auton kuljettaja istui sisällä ja tööttäsi ottaessani kuvan. Sanoin hänelle, että otin kuvan, koska pyörätielle ei saa pysäköidä. Hän väitti odottavansa siinä invalidisoitunutta ystäväänsä. Toivotin hyvää päivän jatkoa.

Niin. Ehkä se ystävä pääsi liikkumaan vain pyörällä ja siksi häntä oli pakko odottaa juuri tuossa pyörätiellä, totesi Niklas asiasta lounaalla kertoessani. No. Tästä huolimatta pyörätielle ei tieliikennelain mukaan saa pysäköidä.

Takaisin kotiin pyöräillessäni toisella puolella tietä Vallilassa oli vastaavasti oheinen Hummeri pysäköity pyörätielle. Täytyy sanoa, että Vallilassa Hämeentie-Sturenkatu alueen pyörätiet ovat kovassa autojen pysäköintikäytössä.

Asian voisi ratkaista esimerkiksi seuraavasti:
– Laitetaan pysäköinnin valvojat paikalle kirjoittamaan sakkolaput väärin pysäköidyille autoille.
– Asennetaan pienet tolpat (jotka toimisivat vaikka samalla pyöräparkkeina) ajoradan ja pyörätien väliin.
– Siirretään koko pyörätie ajoradan puolelle omaksi pyöräkaistakseen.

5 kommenttia artikkeliin ”Autojen pysäköinti pyörätiellä”

  1. En näe, miten kolmas ehdotuksesi parantaisi tilannetta, eikö se pikemminkin tekisi pysäköintirikkeet helpommiksi kun ei edes rotvallinreuna estäisi?

    • Pyöräkaista olisi merkitty ajoradan reunaan maalilla. Jalkakäytävälle saataisiin tuplasti lisää tilaa. Mahdollisen pyöräkaistalle/ajokaistalle pysäköidyn auton (en ole tosin sellaisia Hämeentiellä Vallilassa nähnyt) voisi ainakin helpommin kiertää toisen autokaistan kautta. Nythän auto tukkii helposti koko pyörätien eli pitäisi teoriassa hypätä pyöränselästä pois ja taluttaa auton ohi jalalnkulkuväylän kautta.

  2. Jäitkö katsomaan ketä tuon ensimmäisen kuvan autoilija odotti? Tekstistä päätellen oletit hänen valehtevan.
    Oma isoäitini alkaa olla jo aika huono liikkumaan ja kun häntä otetaan autoon, pysäköidään auto siten, että hänen on helppo tulla autoon. Voisin kuvitella, että ensimmäinen kuva olisi otettu isäni autosta, kun äitini on hakemassa isoäitiäni kyytiin ja sinä alkaisit naputtamaan väärin pysäköimisestä, vaikka tuossakin tilanteessa pyöräilijä pääsee auton ohi täysin sujuvasti… Oikeasti kannattaisi vähän avartaa maailmankuvaa ja muistaa, että maailmassa on oikeasti myös niitä ihmisiä, joiden on hankala liikkua itse ja jotka mieluusti liikkuvat jo tämän takia auton kyydissä ja heille voi olla myös hankalaa päästä auton kyytiin. Jotta he pääsevät kodistaan ulos ja nauttimaan vaikkapa luonnosta (toki rajoittuneesti, mutta kuitenkin), jonkun pitää auttaa heitä ulos ja autoon. Ja silloin auto voi olla myös väärinpysäköity, mutta jonka liikuntakykyinen pyöräilijä pystyy kyllä ohittamaan… Auton voi varmasti ohittaa ihan pyörän selässäkin, kunhan huomioi mahdolliset jalankulkijat. Missä on maalaisjärki ja toisten huomioonottaminen? Onko sinulle tullut koskaan mieleen, että joskus pyörätielle pysäköiminen on jostakin syystä ihan hyvä asia?

  3. Jalkakäytävälle ja pyörätielle saa pysähtyä jos lastaa vaikka painavaa tavaraa. Esimerkiksi muuton yhteydessä on luonnollisesti oikeutettua pitää ajoneuvoa oven edessä. Tuntuu monilla unohtuvan, että tavarat eivät siirry kiinteistöihin itsestään, mutta onhan sitä joskus jaettu pysäköintivirhemaksuja ambulansseillekkin.

  4. Hei Leo!

    Kommentoin ensimmäistä kertaa blogiasi, vaikka sitä olenkin lukenut jo pitkän aikaa. Kiitos blogistasi. Monista asioista olen kanssasi samaa mieltä ja varmaan yhtä monista asioista eri mieltä. Oheisesta kirjoituksesta olen kyllä kanssasi täysin samaa mieltä.

    Asun hyvin lähellä noita paikkoja, joita olet kuvannut ja harmikseni voin todeta, että autojen parkkeeraaminen pyörätiellä näillä nurkilla on hyvin yleistä. Valitettavasti ei ole ensimmäinen kerta, kun tuo valkoinen hummeri on tuossa kohtaa. Kertaakaan en ole nähnyt hummeriin mitään lastattavan tai poisotettavan.

    Ylemmästä kuvasta voisin sanoa sen verran, että mikäli kyseinen henkilö olisi oikeasti odottanut invalidisoitunutta ystäväänsä, hän olisi voinut ajaa auton esim. lähemmäs viereisen kerrostalon ovia (tiedän että siinä on tilaa ja olisi varmasti ollut lähempänä ystäväänsä) tai läheiselle parkkipaikalle, jos ystävä ei ihan tuossa kohtaa asu.

    Jarille haluan sanoa, että yleensä sen kyllä huomaa, jos autosta lastataan tai puretaan tavaraa. Näissä autoissa ei kummassakaan lastaus tai purku ole käynnissä.

    Ja ei, en ole fanaattinen pyöräilijä, vaan oikeastaan satunnainen pyöräteiden kuluttuja. Tiedän kyllä, että pyörätielle parkkeeratun auton voi kiertää jalankulkijoiden puolelta, jalankulkijat huomioiden, mutta silti, autoilijoiden piittaamattomuus ottaa päähän.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin