Ekoisi: Yhdeksän kuukauden kokemuksella

Tällä viikolla vauva täytti yhdeksän kuukautta. Vauva-aika hurahtaa yllättävän nopeasti. Enää kolme kuukautta ja vauva-arki muuttuu taaperon kanssa säheltämiseksi.

Lapsiperheen merkittävimmät suorat ympäristövaikutukset syntyvät asumisesta, liikkumisesta, ruoasta ja vaipoista. Aika monet asiat ovat pysyneet ympäristön näkökulmasta viimeisen kolmen kuukauden aikana entisellään.

Ohessa havaintoja matkan varrelta sekä yhdeksän kuukauden kokemuksella muodostuneet kasvatusperiaatteet:

Asuminen. Lisäneliöitä ei ole tarvittu. Kesän myötä olen ollut vauvan kanssa entistä enemmän pihalla. Nurmikko, hiekkalaatikko ja keinu ovat tulleet tutuksi. Pihalla vauva on selvästi rauhallisempi kuin sisällä kotona. Tavaran ja erilaisten varusteiden määrä on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt. Pyöränistuinta ja kypärää lukuun ottamatta kaikki on saatu tai hankittu käytettynä.

Liikkuminen. Autoa en omista enkä sitä Helsingissä asuessa tarvitse. Kaukomatkailua ei vauvan kanssa tarvitse harjoittaa ainakaan hupimielessä. Sen sijaan olen hankkinut pyöränistuimen, joten lähialueilla liikkuminen on nyt entistä mukavampaa, kun en ole vauvan kanssa joukkoliikenteen varassa. Vauva viihtyy pyöränistuimen lisäksi hyvin myös kantoliinassa ja -repussa sekä vaunuissa. Muutaman kerran viikossa vauva on mukana vaunuissa juoksulenkillä.

Syöminen. Pääsääntöinen ravinnon lähde vauvalla on edelleen rintamaito. Kiinteitä syödään kuitenkin jatkuvasti yhä enemmän, noin neljä kertaa päivässä. Sormiruokailu toimii vaihtelevasti. Vauva tykkää esimerkiksi puurosta, vihanneksista ja hedelmistä, tofusta ja linssisoseesta. Puuron sekaan olen laittanut soijajauhoa. Sormiruokailu on tarkoittanut lisää ruoan hävikkiä eli biojätemäärien kasvua.

Vaipat. Kestovaippailu on helppoa ja ekologista sekä onnistuu myös kyläillessä tai reissun päällä ollessa. Lisäksi olen harrastanut kotona ja pihalla vaipattomuutta vaikka sen myötä pissa- ja kakkavahinkoja tuleekin välillä lattialle tai housuihin. Vessahätäviestinnässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Tällä hetkellä vaippoja tulee vuorokaudessa noin 6-10 kpl eli jonkin verran vähemmän kuin kolme kuukautta sitten. Puolikas pesukone puolen tunnin ohjelmalla pyörii keskimäärin joka ilta.

Yhdeksän kuukauden kokemuksella kasvatusperiaatteeni voi luokitella seuraavasti:

1. Ekovanhemmuus. Pyrin minimoimaan vauva-arjesta syntyvän luonnonvarojen kulutuksen eli huomioin valinnoissa esimerkiksi yllä olevalla tavalla lapsen edun ja vanhempien jaksamisen lisäksi myös ympäristöasiat niin hyvin kuin mahdollista. Haluan tarjota vauvalle ja lapselle enemmän aikaa kuin tavaroita.

2. Kiintymysvanhemmuus. Korostan lapsentahtisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että imetys tapahtuu useimmiten vauvan halun mukaan eikä tuttia tarvita. Vauvaa kannetaan paljon esimerkiksi kantoliinassa. Syöttämisen ohella yritän harrastaa myös sormiruokailua eli vauva saa itse tutustua erilaisiin ruokiin ja makuihin. Lisäksi vauva nukkuu samassa sängyssä vanhempiensa kanssa. Erillistä häkkisänkyä ei ole.

3. Sukupuolisensitiivisyys. Kyse ei siis ole biologisen sukupuolen kieltämisestä tai sen salaamisesta vaan herkkyydestä kulttuurin tuottamaa sukupuolta kohtaan. Tavoitteena on tasa-arvoinen ja moninaisuutta hyväksyvä yhteiskunta sekä lapsen huomioiminen ilman kulttuurisesti tuotetun sukupuolen asettamia rajoja. Käytännössä vauvan sukupuolta ei siis turhaa korosteta esimerkiksi vaatteiden värin, tavaroiden tai leikkien myötä eikä tytöttelemällä tai pojittelemalla häntä.

Lue myös nämä:
Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
Kuuden kuukauden yhteenveto
Lastenhoidon seitsemän periaatetta

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

5 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Yhdeksän kuukauden kokemuksella”

  1. Sukupuolisensitiivisyydestä: oletteko kuitenkin päätyneet siihen, että stereotyyppiset poikien vaatteet ja värit ovat jotenkin sukupuolineutraalimpia kuin stereotyyppiset tyttöjen vaatteet? Koetteko kuitenkin pienen ”ristiinpukemisen” (stereotyyppiset tytön vaatteet pojalle tai päinvastoin) ongelmalliseksi?

    Itse lopulta koin; pinkkejä housuja pojalle kyllä puen mutta hameita en. Miksi? No kun ne on tyttöjen vaatteita. Hienompi perustelu olisi tietty, että suosin neutraaleja vaatteita. Mutta se olisi lievää epärehellisyyttä.

    Vähemmän herkkä voisi kuvien perusteella päätellä että lapsenne on biologisesti poika! Miksiköhän näin?

    Vastaa
  2. Ymmärrän, että on tärkeää antaa lapsen valita tekemisensä kiinnostustensa eikä sukupuolensa perusteella, mutta sitä en ymmärrä, miksei lasta saisi puhutella tytöksi tai pojaksi. Hänellä on joka tapauksessa biologinen sukupuoli enkä näe, että sanoilla ”tyttö” tai ”poika” olisi voimakkaita arvolatauksia. Lapselle on myös jossain vaiheessa (mieluummin mahdollisimman varhain) puhuttava siitä, mistä ihmiset tulevat ja näitä keskusteluja helpottaa, jos hän tietää, että sukupuolten välillä on eroja.

    Tytöttelystä tai pojittelusta ei kannata olla huolissaan. Sen sijaan olisi hyvä miettiä, kuinka paljon vauva-arjesta kirjoittaa julkisuuteen. Kokemuksesta tiedän, etteivät vähän isommat lapset halua, että heidän vanhempansa vieraiden kuullen muistelevat heidän vaippa- tai potta-aikojaan. Tällä hetkellä se voi tuntua kaukaiselta, mutta muutaman vuoden päästä vauvalla on jo kavereita, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa. Lapset alkavat käyttää hakukoneita heti kirjoittamaan opittuaan. Kukaan alakoululainen tuskin toivoo, että luokkakaverit pääsevät lukemaan hänen vessahätäviestinnästään ja sukupuolisensitiivisestä kasvatuksestaan.

    Vastaa
  3. Päivitysilmoitus: Ekoisi: Yhteenveto

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/