Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Kuohu-lehdessä (2/2012)

Ruokavalinnoissa kannattaa lillukanvarsien sijaan keskittyä olennaiseen. Kangaskassin käytöllä, ruoan kuljetusmatkoilla ja pakkauksilla on minimaalinen ympäristövaikutus verrattuna siihen, miten ruoka on tuotettu.

Olennaista on se, paljonko ruokakassin sisällä on kasviksia. Samoin suuri vaikutus voi olla omilla kauppamatkoilla sekä ruokajätteen ja -hävikin minimoinnilla.

Omassa perheessä noudatamme ympäristö-, terveys ja eläinoikeussyistä vegaaniruokavaliota. Ymmärrän hyvin, että luolamiesten aikana vegaaniruokavalion noudattaminen ei ollut mahdollista. Tänä päivänä tietoisuus omien valintojen vaikutuksista sekä valinnan mahdollisuudet ovat kuitenkin toista luokkaa. Tavallisesta ruokakaupasta löytyvät käytännössä kaikki hyvään ja terveelliseen vegaaniruokavalioon tarvittavat elintarvikkeet.

Kun viime vuosien aikana on nähnyt kuvia suomalaisilta eläintiloilta, tuntuu lihansyönti vastenmieliseltä ja vanhanaikaiselta. Jutut eläinrasvojen terveysvaikutuksista sekä tutkimukset luonnonvarojen kulutuksesta ja ilmastonmuutoksesta vahvistavat mielikuvaa. Lihansyönti on brutaalia, rasvaista ja kuluttavaa.

Kun eläinten syöminen ei millään muotoa ole välttämätöntä, on yksinkertaisesti väärin syödä tai syöttää perheelle eläinperäistä ruokaa. Meillä siis myös vauva saa vegaaniruokaa eli samaa ruokaa, jota itsekin syömme. Aikanaan hän voi tietysti sitten itse valita, mitä suuhunsa pistää.

Oikeuteni nauttia eläimen ruumiista on pienempi kuin eläimen oikeus elämään. Pidän siitä, että perheeni ei tarvitse muiden kärsimystä ja kuolemaa elääkseen ja voidakseen hyvin.

Leo Stranius

Leo Stranius on Luonto-Liiton pääsihteeri ja vegaani, joka kirjoittaa Ekoisi-blogia osoitteessa www.leostranius.fi

Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

7 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?”

  1. Jokainen ruokavalio, jopa vegaaninen, aiheuttaa jossakin määrin kärsimystä ja kuolemaa muille eliöille. Soijan ja kaikkien muidenkin kasvien viljely edellyttää peltoja, joiden raivauksen yhteydessä maata aiemmin kansoittaneet hiiret, myyrät ynnä muut eläimet, puhumattakaan hyönteisistä, toukista jne. ajetaan pois ja jopa tapetaan. Kasvihuoneiden lämmitys ja valaisus vaatii energiaa, joka tuotetaan usein fossiilisilla polttoaineilla, mikä aiheuttaa kasvihuoneilmiötä ja sitä myöten edistää lajien sukupuuttoja.

    On siis selvä, että myös kasvissyöjän ruokatuotanto aiheuttaa kärsimystä ja kuolemaa, joskin toki varmaankin vähemmän kuin sekasyöjän.

    Vastaa
    • Kiitos kommentista Teemu! Oikeassa olet. Johonkin pitää kuitenkin vetää raja. Omalla kohdallani se menee tällä hetkellä tuossa vegaanisuudessa. Kasvisruokavaliota kun on kuitenkin suhteellisen helppo toteuttaa omassa arjessa täällä Suomessa/Helsingissä.

      Vastaa
  2. ”joskin toki varmaankin vähemmän kuin sekasyöjän.”

    Understatement of the year.

    Hyvä että toit esille soijan. Esimerkiksi Yhdysvalloista 98% soijasta syötetään eläimille rehuna. Jos siis syö lihaa, vaaditaan sen lihan tuottamiseen paljon enemmän kasvimateriaalia verrattuna siihen, että kasvit/viljat/jne. söisi suoraan.

    Vastaa
  3. Hei Leo!
    Kirjoitapa joskus perheenne arkiruoasta, esimerkiksi viikon ruokalista olisi mielenkiintoista luettavaa. Käytättekö jotain vitamiinivalmisteita tai ravintolisiä, mitä kumppanisi söi/syö raskaus- ja imetysaikana (kiinnostaa etenkin kalsiumin ja raudan osalta)? Miten minimoitte ruoan hävikin?

    Vastaa
  4. Joskus selasin ravitsemussuositusta. Sen mukaan, jos perheessä myös lapset noudattavat vegaaniruokavaliota, kannustetaan kovasti imettämään vähintään kaksivuotiaaksi. Ilmeisesti äidinmaidossa on sellaisia pienen lapsen kehitykselle tärkeitä eläinproteiineja, joita ei mistään kasviksista saa.

    Vastaa
  5. Itse olen vegaani samoista syistä. Vuosia olin ensin lakto-ovo-vege. Kasvatin lapsenikin tähän. Lakto ja ovo olivat luomua.

    30 vuoden lakto-ovo-vegeilyn jälkeen siirryin vegaaniksi. Tämä kävi perin kivuttomasti. Poliittisesti korrekti syy oli vaihdevuosien vitsauksena tullut kohonnut verenpaine. Toisaalta olin jo pitkään pohtinut itsekseni oikeutustani maitotuotteisiin – jopa niihin luomu sellaisiin. Viimeinen sysäys oli tosiaan tämä, että juustot sisältävät ylettömäsn paljon piilorasvoja- ja suoloja. Munia en ollut siinä vaiheessa syönyt enää vuosikymmeniin muussa muodossa kuin jonkin ruuan sideaineena.

    Nyttemmin siis olen keski-ikän seestymisvaiheessa oleva uusiovegaani. Koirani ja kissani tosin nauttivat lihaa. Niillä lienee siihen oikeus, koska se niiden luonnolliseen ruokavalioon kuuluu. Tämän eettisen dilemman olen ratkaissut ostamalla paikalliselta tilateurastamolta hevosen lihaa eri muodoissa. Eli hevosia ei tässä maassa ainakaan toistaiseksi kasvateta ruokaketjua ajatellen erittäin kyseenalaisissa puitteissa, vaan ovat yleensä ottaen eläneet edes kohtuullisen pituisen ja laatuisen elämän ennen siirtymistä ravintoketjussa eteenpäin. En siis väitä etteikö hevostenkin kohdalla tässä maassa tapahdu eläinoikeudellisesti kyseenalaista toimintaa. Itse hevosia harrastavana tiedän hyvin, että yksi suuri ongelma on raviurheilu. Ravuriksi jalostetun varsan elämä voi olla todella lyhyt tai sitten pitkä ja erittäin ikävä. Varsinainen ravihevonen pidetään hyvin, mutta ne varsat, jotka eivät täytä kasvattajan odotuksia koestartissa tai jo ennen sitä, päätyvät helposti nk. pullahevoseksi. Eli pahimmassa tapauksessa postimerkin kokoiseen mutatarhaan erittäin kyseenalaisiin oloihin. Tämä kohtalo odottaa myös montaa raviuran päättävääkin hevosta. Eli myydään pikkusummasta taitamattomiin ja tietämättömiin käsiin.

    Äsch, ei tämän nyt pitänyt olla mikään kannanotto hevostalouden eettisistä ongelmista Suomessa. Vaan ihan kommentti siihen, että vegaaniruokavalion voi valita myös ihan pelkästään terveydellisistä syistä.

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/