Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Kuohu-lehdessä (2/2012)

Ruokavalinnoissa kannattaa lillukanvarsien sijaan keskittyä olennaiseen. Kangaskassin käytöllä, ruoan kuljetusmatkoilla ja pakkauksilla on minimaalinen ympäristövaikutus verrattuna siihen, miten ruoka on tuotettu.

Olennaista on se, paljonko ruokakassin sisällä on kasviksia. Samoin suuri vaikutus voi olla omilla kauppamatkoilla sekä ruokajätteen ja -hävikin minimoinnilla.

Omassa perheessä noudatamme ympäristö-, terveys ja eläinoikeussyistä vegaaniruokavaliota. Ymmärrän hyvin, että luolamiesten aikana vegaaniruokavalion noudattaminen ei ollut mahdollista. Tänä päivänä tietoisuus omien valintojen vaikutuksista sekä valinnan mahdollisuudet ovat kuitenkin toista luokkaa. Tavallisesta ruokakaupasta löytyvät käytännössä kaikki hyvään ja terveelliseen vegaaniruokavalioon tarvittavat elintarvikkeet.

Kun viime vuosien aikana on nähnyt kuvia suomalaisilta eläintiloilta, tuntuu lihansyönti vastenmieliseltä ja vanhanaikaiselta. Jutut eläinrasvojen terveysvaikutuksista sekä tutkimukset luonnonvarojen kulutuksesta ja ilmastonmuutoksesta vahvistavat mielikuvaa. Lihansyönti on brutaalia, rasvaista ja kuluttavaa.

Kun eläinten syöminen ei millään muotoa ole välttämätöntä, on yksinkertaisesti väärin syödä tai syöttää perheelle eläinperäistä ruokaa. Meillä siis myös vauva saa vegaaniruokaa eli samaa ruokaa, jota itsekin syömme. Aikanaan hän voi tietysti sitten itse valita, mitä suuhunsa pistää.

Oikeuteni nauttia eläimen ruumiista on pienempi kuin eläimen oikeus elämään. Pidän siitä, että perheeni ei tarvitse muiden kärsimystä ja kuolemaa elääkseen ja voidakseen hyvin.

Leo Stranius

Leo Stranius on Luonto-Liiton pääsihteeri ja vegaani, joka kirjoittaa Ekoisi-blogia osoitteessa www.leostranius.fi

Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

7 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?”

  1. Jokainen ruokavalio, jopa vegaaninen, aiheuttaa jossakin määrin kärsimystä ja kuolemaa muille eliöille. Soijan ja kaikkien muidenkin kasvien viljely edellyttää peltoja, joiden raivauksen yhteydessä maata aiemmin kansoittaneet hiiret, myyrät ynnä muut eläimet, puhumattakaan hyönteisistä, toukista jne. ajetaan pois ja jopa tapetaan. Kasvihuoneiden lämmitys ja valaisus vaatii energiaa, joka tuotetaan usein fossiilisilla polttoaineilla, mikä aiheuttaa kasvihuoneilmiötä ja sitä myöten edistää lajien sukupuuttoja.

    On siis selvä, että myös kasvissyöjän ruokatuotanto aiheuttaa kärsimystä ja kuolemaa, joskin toki varmaankin vähemmän kuin sekasyöjän.

    • Kiitos kommentista Teemu! Oikeassa olet. Johonkin pitää kuitenkin vetää raja. Omalla kohdallani se menee tällä hetkellä tuossa vegaanisuudessa. Kasvisruokavaliota kun on kuitenkin suhteellisen helppo toteuttaa omassa arjessa täällä Suomessa/Helsingissä.

  2. ”joskin toki varmaankin vähemmän kuin sekasyöjän.”

    Understatement of the year.

    Hyvä että toit esille soijan. Esimerkiksi Yhdysvalloista 98% soijasta syötetään eläimille rehuna. Jos siis syö lihaa, vaaditaan sen lihan tuottamiseen paljon enemmän kasvimateriaalia verrattuna siihen, että kasvit/viljat/jne. söisi suoraan.

  3. Hei Leo!
    Kirjoitapa joskus perheenne arkiruoasta, esimerkiksi viikon ruokalista olisi mielenkiintoista luettavaa. Käytättekö jotain vitamiinivalmisteita tai ravintolisiä, mitä kumppanisi söi/syö raskaus- ja imetysaikana (kiinnostaa etenkin kalsiumin ja raudan osalta)? Miten minimoitte ruoan hävikin?

  4. Joskus selasin ravitsemussuositusta. Sen mukaan, jos perheessä myös lapset noudattavat vegaaniruokavaliota, kannustetaan kovasti imettämään vähintään kaksivuotiaaksi. Ilmeisesti äidinmaidossa on sellaisia pienen lapsen kehitykselle tärkeitä eläinproteiineja, joita ei mistään kasviksista saa.

  5. Itse olen vegaani samoista syistä. Vuosia olin ensin lakto-ovo-vege. Kasvatin lapsenikin tähän. Lakto ja ovo olivat luomua.

    30 vuoden lakto-ovo-vegeilyn jälkeen siirryin vegaaniksi. Tämä kävi perin kivuttomasti. Poliittisesti korrekti syy oli vaihdevuosien vitsauksena tullut kohonnut verenpaine. Toisaalta olin jo pitkään pohtinut itsekseni oikeutustani maitotuotteisiin – jopa niihin luomu sellaisiin. Viimeinen sysäys oli tosiaan tämä, että juustot sisältävät ylettömäsn paljon piilorasvoja- ja suoloja. Munia en ollut siinä vaiheessa syönyt enää vuosikymmeniin muussa muodossa kuin jonkin ruuan sideaineena.

    Nyttemmin siis olen keski-ikän seestymisvaiheessa oleva uusiovegaani. Koirani ja kissani tosin nauttivat lihaa. Niillä lienee siihen oikeus, koska se niiden luonnolliseen ruokavalioon kuuluu. Tämän eettisen dilemman olen ratkaissut ostamalla paikalliselta tilateurastamolta hevosen lihaa eri muodoissa. Eli hevosia ei tässä maassa ainakaan toistaiseksi kasvateta ruokaketjua ajatellen erittäin kyseenalaisissa puitteissa, vaan ovat yleensä ottaen eläneet edes kohtuullisen pituisen ja laatuisen elämän ennen siirtymistä ravintoketjussa eteenpäin. En siis väitä etteikö hevostenkin kohdalla tässä maassa tapahdu eläinoikeudellisesti kyseenalaista toimintaa. Itse hevosia harrastavana tiedän hyvin, että yksi suuri ongelma on raviurheilu. Ravuriksi jalostetun varsan elämä voi olla todella lyhyt tai sitten pitkä ja erittäin ikävä. Varsinainen ravihevonen pidetään hyvin, mutta ne varsat, jotka eivät täytä kasvattajan odotuksia koestartissa tai jo ennen sitä, päätyvät helposti nk. pullahevoseksi. Eli pahimmassa tapauksessa postimerkin kokoiseen mutatarhaan erittäin kyseenalaisiin oloihin. Tämä kohtalo odottaa myös montaa raviuran päättävääkin hevosta. Eli myydään pikkusummasta taitamattomiin ja tietämättömiin käsiin.

    Äsch, ei tämän nyt pitänyt olla mikään kannanotto hevostalouden eettisistä ongelmista Suomessa. Vaan ihan kommentti siihen, että vegaaniruokavalion voi valita myös ihan pelkästään terveydellisistä syistä.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa