Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Kuohu-lehdessä (2/2012)

Ruokavalinnoissa kannattaa lillukanvarsien sijaan keskittyä olennaiseen. Kangaskassin käytöllä, ruoan kuljetusmatkoilla ja pakkauksilla on minimaalinen ympäristövaikutus verrattuna siihen, miten ruoka on tuotettu.

Olennaista on se, paljonko ruokakassin sisällä on kasviksia. Samoin suuri vaikutus voi olla omilla kauppamatkoilla sekä ruokajätteen ja -hävikin minimoinnilla.

Omassa perheessä noudatamme ympäristö-, terveys ja eläinoikeussyistä vegaaniruokavaliota. Ymmärrän hyvin, että luolamiesten aikana vegaaniruokavalion noudattaminen ei ollut mahdollista. Tänä päivänä tietoisuus omien valintojen vaikutuksista sekä valinnan mahdollisuudet ovat kuitenkin toista luokkaa. Tavallisesta ruokakaupasta löytyvät käytännössä kaikki hyvään ja terveelliseen vegaaniruokavalioon tarvittavat elintarvikkeet.

Kun viime vuosien aikana on nähnyt kuvia suomalaisilta eläintiloilta, tuntuu lihansyönti vastenmieliseltä ja vanhanaikaiselta. Jutut eläinrasvojen terveysvaikutuksista sekä tutkimukset luonnonvarojen kulutuksesta ja ilmastonmuutoksesta vahvistavat mielikuvaa. Lihansyönti on brutaalia, rasvaista ja kuluttavaa.

Kun eläinten syöminen ei millään muotoa ole välttämätöntä, on yksinkertaisesti väärin syödä tai syöttää perheelle eläinperäistä ruokaa. Meillä siis myös vauva saa vegaaniruokaa eli samaa ruokaa, jota itsekin syömme. Aikanaan hän voi tietysti sitten itse valita, mitä suuhunsa pistää.

Oikeuteni nauttia eläimen ruumiista on pienempi kuin eläimen oikeus elämään. Pidän siitä, että perheeni ei tarvitse muiden kärsimystä ja kuolemaa elääkseen ja voidakseen hyvin.

Leo Stranius

Leo Stranius on Luonto-Liiton pääsihteeri ja vegaani, joka kirjoittaa Ekoisi-blogia osoitteessa www.leostranius.fi

Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

7 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?”

  1. Jokainen ruokavalio, jopa vegaaninen, aiheuttaa jossakin määrin kärsimystä ja kuolemaa muille eliöille. Soijan ja kaikkien muidenkin kasvien viljely edellyttää peltoja, joiden raivauksen yhteydessä maata aiemmin kansoittaneet hiiret, myyrät ynnä muut eläimet, puhumattakaan hyönteisistä, toukista jne. ajetaan pois ja jopa tapetaan. Kasvihuoneiden lämmitys ja valaisus vaatii energiaa, joka tuotetaan usein fossiilisilla polttoaineilla, mikä aiheuttaa kasvihuoneilmiötä ja sitä myöten edistää lajien sukupuuttoja.

    On siis selvä, että myös kasvissyöjän ruokatuotanto aiheuttaa kärsimystä ja kuolemaa, joskin toki varmaankin vähemmän kuin sekasyöjän.

    • Kiitos kommentista Teemu! Oikeassa olet. Johonkin pitää kuitenkin vetää raja. Omalla kohdallani se menee tällä hetkellä tuossa vegaanisuudessa. Kasvisruokavaliota kun on kuitenkin suhteellisen helppo toteuttaa omassa arjessa täällä Suomessa/Helsingissä.

  2. ”joskin toki varmaankin vähemmän kuin sekasyöjän.”

    Understatement of the year.

    Hyvä että toit esille soijan. Esimerkiksi Yhdysvalloista 98% soijasta syötetään eläimille rehuna. Jos siis syö lihaa, vaaditaan sen lihan tuottamiseen paljon enemmän kasvimateriaalia verrattuna siihen, että kasvit/viljat/jne. söisi suoraan.

  3. Hei Leo!
    Kirjoitapa joskus perheenne arkiruoasta, esimerkiksi viikon ruokalista olisi mielenkiintoista luettavaa. Käytättekö jotain vitamiinivalmisteita tai ravintolisiä, mitä kumppanisi söi/syö raskaus- ja imetysaikana (kiinnostaa etenkin kalsiumin ja raudan osalta)? Miten minimoitte ruoan hävikin?

  4. Joskus selasin ravitsemussuositusta. Sen mukaan, jos perheessä myös lapset noudattavat vegaaniruokavaliota, kannustetaan kovasti imettämään vähintään kaksivuotiaaksi. Ilmeisesti äidinmaidossa on sellaisia pienen lapsen kehitykselle tärkeitä eläinproteiineja, joita ei mistään kasviksista saa.

  5. Itse olen vegaani samoista syistä. Vuosia olin ensin lakto-ovo-vege. Kasvatin lapsenikin tähän. Lakto ja ovo olivat luomua.

    30 vuoden lakto-ovo-vegeilyn jälkeen siirryin vegaaniksi. Tämä kävi perin kivuttomasti. Poliittisesti korrekti syy oli vaihdevuosien vitsauksena tullut kohonnut verenpaine. Toisaalta olin jo pitkään pohtinut itsekseni oikeutustani maitotuotteisiin – jopa niihin luomu sellaisiin. Viimeinen sysäys oli tosiaan tämä, että juustot sisältävät ylettömäsn paljon piilorasvoja- ja suoloja. Munia en ollut siinä vaiheessa syönyt enää vuosikymmeniin muussa muodossa kuin jonkin ruuan sideaineena.

    Nyttemmin siis olen keski-ikän seestymisvaiheessa oleva uusiovegaani. Koirani ja kissani tosin nauttivat lihaa. Niillä lienee siihen oikeus, koska se niiden luonnolliseen ruokavalioon kuuluu. Tämän eettisen dilemman olen ratkaissut ostamalla paikalliselta tilateurastamolta hevosen lihaa eri muodoissa. Eli hevosia ei tässä maassa ainakaan toistaiseksi kasvateta ruokaketjua ajatellen erittäin kyseenalaisissa puitteissa, vaan ovat yleensä ottaen eläneet edes kohtuullisen pituisen ja laatuisen elämän ennen siirtymistä ravintoketjussa eteenpäin. En siis väitä etteikö hevostenkin kohdalla tässä maassa tapahdu eläinoikeudellisesti kyseenalaista toimintaa. Itse hevosia harrastavana tiedän hyvin, että yksi suuri ongelma on raviurheilu. Ravuriksi jalostetun varsan elämä voi olla todella lyhyt tai sitten pitkä ja erittäin ikävä. Varsinainen ravihevonen pidetään hyvin, mutta ne varsat, jotka eivät täytä kasvattajan odotuksia koestartissa tai jo ennen sitä, päätyvät helposti nk. pullahevoseksi. Eli pahimmassa tapauksessa postimerkin kokoiseen mutatarhaan erittäin kyseenalaisiin oloihin. Tämä kohtalo odottaa myös montaa raviuran päättävääkin hevosta. Eli myydään pikkusummasta taitamattomiin ja tietämättömiin käsiin.

    Äsch, ei tämän nyt pitänyt olla mikään kannanotto hevostalouden eettisistä ongelmista Suomessa. Vaan ihan kommentti siihen, että vegaaniruokavalion voi valita myös ihan pelkästään terveydellisistä syistä.

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa