Kävin hiljattain Helsingin Urheilulääkäriasemalla juoksutestissä. Olin saanut testin joululahjaksi Annukalta.
Testissä mitattiin kaikki mahdollinen maksimikestävyydestä ja hengityskaasuista veren maitohappopitoisuuteen. kuntoluokitukseni on testin mukaan erittäin hyvä eli 6,3/7 (luokitustaulukko Shvartz & Reibold, 1990, ks. esim. täältä lisää). Peruskestävyysalue on kunnossa. Parannusta kannattaisi lähteä hakemaan erityisesti vauhti- ja maksimikestävyysalueilta.
Juoksutesti antoi realistisen kuvan kuntotasostani. Testin mukaan maksimaalinen hapenottokykyni oli 50,3 ml/kg/min. Peruskestävyysvauhti (aerobinen kynnys) on 5:27 min/km (syke 147), vauhtikestävyys (anaerobinen kynnys) 4:34 min/km (syke 169) ja maksimikestävyysvauhti 3:45 min/km (syke 185). Näillä tuloksilla Maraton pitäisi mennä aikaan 3:30. Tulokset vastaavat erinomaisen hyvin myös omia tuntemuksia juoksulenkeiltä.
Mielenkiintoista on se, että muutama vuosi sitten Vierumäellä tehty kuntotesti (kuntopyörällä poljettuna) antoi täysin toisenlaisen kuvan kunnostani. Tuolloin maksimaaliseksi hapenottokyvyksi (VO2 max) mitattiin 62 ml/kg/min. Cooperin testissä olen juossut 3050 metriä. Tämän mukaan VO2 max olisi noin 56-57 ml/kg/min. Erikoista, että testeissä voi olla näin paljon eroja.
Samalla tuli tehtyä perusteellinen (urheilu)lääkärintarkastus. Minulta ei ole koskaan aiemmin arvioitu keuhkojen hengityskapasiteettia, hengityskaasuja, sydänkäyriä, eri ruumiinosien lihasmassaa tai monia muita juttuja, joita mitattiin. Suosittelen testiä todella lämpimästi kaikille liikuntaa harrastaville!
Testi lääkärintarkastuksineen maksaa noin 250 euroa. Palvelu oli henkilökohtaista ja aivan erinomaista.
Mielenkiintoisen lisän testiin toi se, että liikuntafysiologi Jyrki Aho laski minulle erikseen juoksuni aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Normaalilla juoksuvauhdillani (5:27/km eli 11km/h) aiheutan noin 20,25 g/km CO2-päästöt (vrt. esim. tavallisen auton päästöt noin 150 g/km) kun lepotilassa päästöni ovat noin 20g/tunti.
Mikäli juoksen vuodessa noin 2500 km, ovat ylimääräiset CO2-päästöni juoksun takia noin 50 kg CO2. Tämä vastaa noin 338 km (150 g/km) autolla ajoa. Vertailun vuoksi Suomalaisen keskimääräiset päästöt vuodessa ovat 13,88 tonnia ja edestakainen Brysselin lento aiheuttaa Atmosfairin mukaan noin 860 kg päästöt.
Alla olevassa taulukossa on Jyrki Ahon tekemä laskelma omista CO2-päästöistäni eri juoksuvauhdeilla. Laskenta perustuu siihen, että ideaalitilassa 1 mol kaasua on 22,4 l ja 1 mol hiilidioksidia on 44 g.
Ohessa on vielä näyte testaustiedoista. Tämän lisäksi sain sivukaupalla erilaisia mittaustuloksia ja taustatietoja kehon koostumuksestani. Otan mielelläni vastaan palautetta tai vaikka vinkkejä juoksuharjoituksista, joita kannattaisi tältä pohjalta tehdä.
Hyvässä kunnossa vaikutat olevan!
Haluaisin huomauttaa tuosta CO2-laskennasta, että olisi varmaan syytä laskea mukaan se, että juostessa kulutetut kalorit joutuu korvaamaan syömällä enemmän.
Kulutetut kalorit voidaan laskea karkeasti: paino kiloissa x juostut kilometrit, mikä tarkoittaa 60kg painoiselle vuodessa 2500km juoksevalle tyypille suurin piirtein 150 000kcal.
Ylimääräisen ravinnon hiilidioksidipäästöt tietysti riippuvat siitä, mitä syö ja juo.
Luin jostain julkaisusta pyöräilyn aihuttamasta hiilijalanjäljestä. En muista enää lukua, mutta pettymykseksini se oli melko suuri. Oli mahdollisesti niin, että jalanjälki oli vain vähän pienempi kuin linja-autolla matkustettaessa , saattoipa olla niinkin, että hiilijalanjälki oli suurempi kuin linja-autolla. Toki asia riippuu siitä kuinka täynnä linja-auto on. Epäilen kuitenkin, että pyöräilyn hiilijalanjälki oli laskettu liiaan suureksi. tai linja-autolla matkusamisen hiiljalanjälki liian pieneksi.
Omalla lihasvoimalla liikkumisen hiilijalanjäljen laskemisessa on kaiketi kohtalaisen helppoa arvioida hengityksen tihentymisen aiheuttama hiilidioksidin lisääntyminen. Ongelmana on energiatarpeen lisääntymisen aiheuttama hiilijalanjäljen lisääntyminen.
Tietenkin urheiluvälineiden valmistuskin aiheuttaa päästöjä.
Kiitos kommentista Antero!
Eri liikuntamuotojen luonnonvarojen kulutusta (ei siis pelkkä hiilijalanjälki) on selvitetty täällä:
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/tuotanto-ja-kulutus/mips/kotimips/liikuntamipsraportti.pdf
Ympäristön kannalta suurimmat kuormat ovat lämmitettävissä/jäähdytettävissä halleissa (esim. uimahalli, jäähallii) tapahtuvat kuntoilu, jonne vielä usein tullaan yksityisautolla. Pyöräilyn luonnonvarojen kulutus saattaa sellaisissa tilanteissa näyttää suurelta, jossa erillisen pyöräkaistan rakentaminen lasketaan mukaan. Hiilijalanjälke mitattaessa pyöräily on kuitenkin keskivertobussia ilmastoystävällisempi.
Parhain terveisin
-Leo
Olen muuten itse huomannut tuon saman, että eri testit antavat huomattavasti eri lukemia vo2max arvoille. Juoksemalla tehtävät testit antavat ainakin itselleni alhaisempia vo2max arvoja kuin muilla tavoilla tehtävät testit. Erot eri testien tuloksien välillä voivat olla jopa 15%.
Itse harrastan vain juoksemista en pyöräile ollenkaan, joten sekään ei selitä asiaa, että lihaksisto on tottunut pyöräilemään ja saa sen takia paremman tuloksen pyöräily testissä.
Kiitos kommentista Jarkko! Tosi hyvä pointti. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, mikä selittää noita huomattavia eroja.