Pyöräilyä autokaistoilla

Pyrin nykyään pyöräilemään Helsingissä autokaistoilla, jotta autoilijat tottuisivat paremmin pyöräilijöihin.

Silloin kun käytössä on pyörätie, pyöräilen toki sillä, vaikka se ei lain mukaan olisi välttämättä aina pakollista.

Pyrin kuitenkin valitsemaan sellaisia reittejä, joissa pyörätietä ei ole. Ja niitä reittejä on valitettavan paljon. Autokaistoilla mennään sitten toki liikennesääntöjen mukaan.

Esimerkiksi tänään pyöräilin Käpylästä keskustaan reittiä Mäkelänkatu – Hämeentie – Rautatientori.

Matka sujui hyvin ilman konflikteja. Esimerkiksi Hämeentiellä meitä oli parhaimmillaan samassa autoletkassa kolme pyöräilijää. Se ilahdutti.

Autokaistalla pyöräilyllä oli kuitenkin hintansa. Ohessa neljä havaintoa.

1. Autokaistoilla pyöräily (liikennesääntöjen mukaan) on hidasta. Se on tietysti yhtä hidasta kuin autoilu Helsingin keskustaan ylipäätään. Nopeammin Käpylästä keskustaan pääsee, kun käyttää pyöräteitä. Silloin ei tarvitse pysähdellä juurikaan liikennevaloihin tai jumittaa ruuhkassa.

2. Autokaistan ja pyörätien väliset siirtymät ovat hankalia. Mäkelänkadulla (juuri ennen Hämeentien risteystä) ja Kaisaniemessä jalkakäytävän viereen ilmestyy pyörätie. Autojen seasta on jokseenkin hankala ja hidas siirtyä pyörätielle (välttämättä pyöräkaistaa ei autokaistalta edes heti huomaa) ja sitten takaisin taas autokaistalle, kun pyörätie loppuu.

3. Ilmanlaatu autojen seassa on selvästi huonompi kuin pyöräteillä. On ikävä körötellä pössyttelevän bussin perässä. Myös katupölyä ja melua on ilmassa paljon enemmän.

4. Syketaso on selvästi korkeammalla. Autojen seassa pyöräily tuo mukaan lisäjännitystä joka nostaa sykettä ja adrenaliinitasoja. Tämä voi tietysti olla sekä hyvä että huono asia näkökulmasta riippuen.

Otso Kivekäs on kirjoittanut erinomaisen pikaoppaan risteyspyöräilyyn. Suosittelen lämpimästi! Kannustan myös kaikkia ottamaan liikenteessä huomioon eri kulkuneuvoilla liikkuvat.

4 kommenttia artikkeliin ”Pyöräilyä autokaistoilla”

  1. Yksi huomionarvoinen seikka on, että pyöräily ajoradalla (sehän o tarkoitettu kaikille ajoneuvoille ml. pyörä, eikä vain autoille) on melko varmasti turvallisempaa, kuin ajoradan viereen tehdyllä pyörätiellä.

    Nimeonomaan riski kolaroida autojen kanssa on korkeampi pyörätiellä ajaessa, koska autoilijat eivät ota huomioon yllättävästä suunnasta pyörätieltä tulevaa pyöräilijää. Tanskalaisessa tutkimuksessa todettiin, että tavallisten kadun reunan pyöräteiden rakentaminen lisää pyörien ja autojen välisiä onnetomuuksia noin 10% (suhteutettuna pyörälijämäärään, joka kyllä kasvoi).
    http://www.ecf.com/files/2/12/16/070503_Cycle_Tracks_Copenhagen.pdf

    Ja tanskalaiset pyörätiet ovat yksisuuntaisia. Meikäläisellä kaksisuuntaisella pyörätiellä 80% risteysonnettomuuksista tapahtuu pyöräilijöille, jotka ajavat kadun vasemman reunan pyöräteitä. Myös Helsingissä tutkitusti riski risteyksissä on kolminkertainen, jos ajaa pyörätietä ajoradan sijasta.
    http://www.bikexprt.com/research/pasanen/helsinki.htm

    Näistä syistä uusissa suunnitteluohjeissa ei enää kannateta perinteisiä pyöräteitä, vaan joko pyöräkaistoja, tai yksisuuntaisia pyöräteitä, jotka laskeutuvat ajoradalle risteyksen ajaksi.

    Vastaa
  2. Hyvä. Pyöräily on sitä turvallisempaa, mitä enemmän pyöriä on liikkeellä. Muistaakseni Marek Salermo joskus käytti porovertausta: yksin liikkuva hirvi jää helposti auton alle siinä missä laumoittain kulkeva poro havaitaan helpommin.

    Analogiaa jatkaakseni: liikenneturvallisuuden parantamiseksi olisi syytä ryhtyä pikaisesti harventamaan autokantaa, joka on vaarallisen suuri luonnollisen vihollisen puuttumisen takia.

    Vastaa
  3. Komppaan Otsoa, kaistat on kaikille niitä tarvitseville, mopot, mopoautot, invamopot, invapyörät, tavarapyörät, pyörät,.. Köpiksessä myös pölsekioskit aisamoottorilla (nopeus alle 5km/h) ja joka päivä siirto myyntipaikalle ja pois. Mutta jos saataisiin rauha autoilijoiden kanssa, tai jos edes puolet paljon autoa käyttävistä ajaisi edes joskus keskustassa pyörällä ajokaistalla, niin sen jälkeen voitaisiin saada autoille kulttuuri ajaa kaistan vasenta reunaa. Jolloin autojonon voisi ohittaa aina punaisissa valoissa kitkatta. Ikävä kyllä tämä tapa on yksi pyöräilymyönteisen kaupungin tunnusmerkkejä. Nyt meillä helsingissä pidetään ohittamista jopa kiellettynä ja autot koittavat kaikin keinoin estää sujuvan pyöräilyn, vaikka tieliikennelaki edellyttäisi yksisuuntaisilla kaduilla ajamaan vasenta reunaa. Miten se toteutuu Uudenmaankadulla tai Lönkalla, ja miksi sitä kukaan ei valvo. Ja vaikka autot olisivat kuinka sekaisin kaistalla peilit kiinni pysäköityjen peileissä, niin ei se fillarin kulkua estä. Tukholmassa autot on suorassa jonossa!!?, miksi ylipäänsä meillä on 1.5 kaistaisia katuja. Hyvä esimerkki ”lakioppineesta” autoilijasta vs. loistava vastaus.

    http://www.iltalehti.fi/autot/2010091012307422_ae.shtml

    Reittien pätkivyys: Niin kauan kun ajelee vain suunnittelijan suunnittelemaa reittiä, ongelmaa ei ole (ja ikävä kyllä samat ihmiset kehuvat pyöräilyolosuhteita ja kritisoivat kriittisiä). Mutta kun pyörällä pitäisi päästä myös sinne, minne autolla. Ei kai vaan kulkutavan valinta pyörään heikennä saavutettavuutta?

    Saasteet: Miksi edelleen se 8″ pakoputki busseissa pitää näyttää suoraan taakse päin? Lukuisissa maissa niitä on suunnattu kohti taivasta. Samoin kuin rekoissa.

    Enemmistön sivuilla oli ivallinen kirjoitus siitä, kuinka juuri saasteita tuottavat autoilijat istuvat ikkunat kiinni sisällä ilmastoidusti hengittäen kaiken maailman hepa yms muiden suodattimien suodattamaa ilmaa.

    Voih.

    Vastaa

Jätä kommentti

Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/
Jes! Tulin katsoneeksi liikuntatilastoja ja täytyy sanoa, että kylläpäs tämä on ollut hyvä kuntoiluvuosi! 

Eilisen pyörätreenin myötä tuli täyteen tälle vuodelle 7300 kilsaa satulassa eli saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Tämä on enemmän kuin mitä olen ikinä aiemmin yhden vuoden aikana pyöräillyt. Toki kuitenkin huomioiden, että tuosta 2760 km on sisäpyörätreeniä. 

Lisäksi takana on tänä vuonna jo nyt 238 km uintia (myös enemmän kuin ikinä aiemmin yhden vuoden aikana) ja 1064 km juoksua sekä 195 tuntia lihaskuntotreeniä tai venyttelyä. Nämä pitävät sisällään myös yhden täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkan triathlonia, yhden maratonin/ultrajuoksun (50 km) ja 12 puolimaratonia. 

Yhteensä treeniä, kuntoilua tai hyötyliikuntaa on kertynyt tänä vuonna tähän päivään mennessä noin 781 tuntia eli noin 16,5 tuntia viikossa tai noin 2 h 22 min keskimäärin joka päivä. 

#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Hyvää kiertotalousmaanantaita! Uuden sijaan kannattaa vuokrata, korjata ja käyttää uudelleen! 

Tänä vuonna kampanjassa on mukana Third Rock Finland, allekirjoittanut sekä noin 140 tahoa Suomesta. Globaalisti kampanjassa on mukana yli 1300 tahoa.

#circularmonday @circularmonday
Turkistarhaton Suomi on lähempänä kuin koskaan aiemmin. Tämän tavoitteen puolesta Animalia on tehnyt tehokasta työtä jo pitkään. 

Turkistarhat aiheuttavat turhaa kärsimystä villieläimille ja ylimääräistä ympäristökuormitusta. Lisäksi turkistarhat aiheuttavat jatkuvan pandemiariskin. 

#peopleofanimalia #animaliary @animaliary