Olli-Poika Parviainen: Hankinnoilla kohti ekologisempaa tietoyhteiskuntaa

Vieraskynäblogissa Olli-Poika Parviainen

Tietoyhteiskunnan kehittäminen nähdään usein ratkaisuna erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

1990-luvun suomalaisessa tietoyhteiskuntakeskustelussa korostettiin uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja saavutettavuutta. Viime vuosikymmenellä odotusten painopiste siirtyi innovaatioihin ja sisällöntuotantoon.

Pärjätäksemme 2010-luvulla meidän on tuotava ekologisuus ja eettisyys kaikille yhteiskunnan tasoille.

Tietoyhteiskunnan kannalta kyseessä on haaste ja mahdollisuus: arkipäiväistyvä teknologia voi vähentää päästöjämme esimerkiksi liikenteessä ja logistiikassa sekä ohjata kulutustamme aineettomiin hyödykkeisiin. Tietoyhteiskuntakehitys voi auttaa myös esimerkiksi ihmisoikeuksien tai vaikkapa virikkeellisen vanhuuden edistämisessä.

Toisaalta pelkästään tietotekniikan valmistus aiheuttaa mittavia sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Heikkojen työolojen ja lapsityön maihin pilkotut tuotantoprosessit, raaka-aineiden louhimisen ja e-jätteen aiheuttama maaperän ja vesistöjen saastuminen sekä tekniikan lyhenevä käyttöikä ovat vain osa  kohtaamistamme haasteista.

Julkisella hallinnolla on mahdollisuus korjata asiaa. Esimerkiksi EU on jo vuodesta 2004 mahdollistanut sosiaalisten ja ympäristökriteerien hyödyntämisen julkisissa hankinnoissa. Suomenkin hankintalaki sallii järjen käytön, mutta ei velvoita siihen.

Ohjaamalla julkisia hankintoja ekologisemmiksi ja eettisemmiksi luomme kannustimia teollisuudelle samalla helpottaen kansalaisten mahdollisuuksia saada kestävämmin tuotettua tekniikkaa. Myös globaali inhimillinen ja ekologinen kärsimys vähenee.

Tietotekniikka on usein tarpeisiin nähden ylimitoitettua. Laiskasti tai laitevalmistajien ehdoilla koodatut ohjelmistot ovat turhia tehosyöppöjä. Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen suosiminen mahdollistaisi vanhemmankin tekniikan hyödyntämisen ja laitteiden käyttöiän pidentämisen.

Energiapihiydestä on tehtävä normi, tekniikan kierrätettävyyttä on kehitettävä ja alihankintaprosesseista on tehtävä läpinäkyviä. Eettisten ja ekologisten kriteerien soveltaminen julkisissa hankinnoissa on tehtävä pakolliseksi koko hankintaketjun osalta. En unohtaisi myöskään haittaveroja tai tulleja kestämättömästi tuotetulle tekniikalle.

Olli-Poika Parviainen on tamperelainen vihreä poliitikko

Yksi kommentti artikkeliin ”Olli-Poika Parviainen: Hankinnoilla kohti ekologisempaa tietoyhteiskuntaa”

  1. Juuri näin, valtion osalta tarvitaan selkeä Tietoyhteiskunta-politiikka ja halu toteuttaa se. Tällä hetkellä tieyhteiskunnan linjaus on kuin iso määrä veteen piirrettyjä viivoja. Suomessa valtio on merkittävin toimija ja sen päätökset heijastuvat kuntien, yritysten ja ihmisten tapaan toimia. Yksityisisiä, erityisesti globaaleja yrityksiä on vaikea mennä pakolla kaitsemaan, jos ne toimivat lakien ja edes-siedettävän-moraalin mukaan, mutta voihan sitä yrittää lähettää signaaleja.

    Valtion ja kuntien hankintojen kannalta osto-osaaminen on merkitsevää. Pitää osata ostaa. Kyllä rautaa ja softaa saadaan talo täyteen, mutta miten sitä halutaan käyttää. Laaja aihe. Mitä oikeastaan milloinkin tarvitaan vai pitääkö ostaa ylipäätänsä mitään? Pitääkö kaikkien ostaa, eikö voitasi miettiä yhteiskäyttöä. Millainen palvelujen elinkaari halutaan ja miten se korreloi kustannusten kanssa. Ihan näin aluksi.

    Itse kuljen opensource-lasit päässä, mutta avoin koodi ja sen tuotteet eivät ole automaaginen ratkaisu kaikkeen. Päätöksien perustaksi pitää saada mitattua, dokumentoitua numerotietoa siitä miten caset ovat toimineet ja mihin tulevaisuudessa halutaan mennä. Käytännössä avoimen koodin ratkaisuille pullonkaulana näyttää olevan laite- ja softavalmistajien toimitussuhteet, sertit ja suositukset. Tähän valtio voisi reagoida voimakkaammin. Tähän suhteen COSS on tehnyt hyvää duunia, http://www.coss.fi

    Maailma hukkuu tavaraan, osa siitä on it-maailman aikaansaannoksia. Jotain tälle vaan on tehtävä, Suomessakin. Itse haluaisin nähdä enempi toimivien laitteiden uudelleenkäyttöä. Turhan usein kuulee tarinoita, kuinka toimivaa rautaa laitetaan paaliin. Tämän suhteen en käännytä käännytettyjä enempään, Leon blogin seuraajista löytyy ideoita ja asiantuntemusta kuin mitä minulla on.

    Avoimen maailman malli generoi ideoita ja innovaatiota meille kaikille. Pysy tutkalla, tsekkaa välillä FreejamTV

Kommentointi on suljettu.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”