Politiikka ABC-Ö

Ohessa mielipiteeni usein kysyttyihin kysymyksiin eli Leo Stranius ja politiikan ABC…Ö.

Jos huomaat, että jokin sinulle tärkeä asia puuttuu, laita kommentti tai lähetä minulle sähköpostia ja lisään mielipiteeni kyseiseen asiaan. Nämä löytyvät siis näiltä sivuilta osoitteesta: https://leostranius.fi/kampanjateemat/politiikka-abc-o/

Tärkeimmät kampanjateemani ja videot niihin liittyen löytyvät täältä.

LEO STRANIUS JA POLITIIKKA ABC…Ö

A

Adoptio. Adoptiovanhemmuutta tulee tukea nykyistä enemmän esimerkiksi pidentämällä adoptiovanhempainvapaakautta vastaamaan muiden lapsiperheiden vapaata.

Alkoholi. Alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Itse en käytä alkoholia lainkaan.

Asevelvollisuus. Miesten yleisestä asevelvollisuudesta tulee luopua ja siirtyä kaikille vapaaehtoiseen kansalaispalvelukseen. Itse olen käynyt aikoinaan armeijan.

Asuntolainojen korkovähennys. Asuntolainojen verovähennysoikeus voidaan poistaa asteittain kohtuullisen siirtymäajan aikana. Itse saan tällä hetkellä hyötyä suuren asuntolainan korkovähennyksistä.

Autoilu. Autoilun melu- ja ympäristöhaittoja tulee vähentää. Kaupungissa tehokkain tapa liikkua on kävely ja pyöräily sekä joukkoliikenne. Itse en omista ajokorttia tai autoa lainkaan.

Avioliitto. Avioliittolaista tulee tehdä sukupuolineutraali. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä. Itse olen naimisissa.

Avoin data. Julkisin varoin tuotettu tieto tulee vapauttaa kaikkien käyttöön. Päätöksenteosta tulee tehdä avointa. Joukkoäly ja tietoyhteiskunta voidaan näin valjastaa palvelemaan hyvinvointia. Itse olen ollut nörtti koko ikäni ja työskennellyt tietoliikennealalla yli vuosikymmenen.

B

Bioenergia. Suomessa voidaan lisätä bioenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi. Tämä tulee tehdä kuitenkin siten, että luonnon monimuotoisuutta ei vaaranneta.

Biopolttoaineet. Ensisijaisesti tulee vähentää liikennetarvetta sekä lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Esimerkiksi palmuöljyn käyttö heikentää ruokaturvaa ja tuhoaa sademetsiä. Fossiilisista polttoaineista tulee siirtyä kestävään uusiutuvaan energiaan kuten biokaasuun, aurinkosähköön ja jäteperäisiin polttonesteisiin. Itse liikun pääsääntöisesti pyörällä ja junalla.

Bruttokansantuote. Ihmisten hyvinvointia tulee lisätä ekologissa rajoissa. Bruttokansantuote on huono mittari hyvinvoinnille, ja se tulee vaihtaa parempaan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tutkijoiden kehittelemä Genuine Progress Indicator (GPI) on yksi toistaiseksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista.

E

Ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut tulee kartoittaa ja turvata sekä sisällyttää valtion budjettiin. Itse nautin luonnon antimista esimerkiksi puhtaan veden ja ilman sekä ruoan ja liikkumisen muodossa.

Eläinten oikeudet. Kaikille eläimille on taattava mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Nykymuotoisesta tehoeläintuotannosta, eläinkokeista ja turkistarhauksesta tulee luopua. Onneksi meillä on vaihtoehtoja. Itse olen vegaani.

Eläkeikä. Virallista eläkeikää ei tarvitse nostaa. Työurien pidentäminen onnistuu parhaiten luomalla ihmisille mahdollisuuksia tehdä merkityksellisiä asioita, lyhentämällä työaikaa ja edistämällä muutenkin työssä jaksamista. Pienimpiä eläkkeitä on jo korotettu ja niitä tulee korottaa edelleen.

Energiatehokkuus. Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain keino vähentää päästöjä. Itse kulutan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua ja Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa Ekosähköä 480 kWh vuodessa.

Energiaverot. Fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman verotusta tulee edelleen korottaa. Energiaverojen korotus ja siitä aiheutuvat lisäkulut pienituloisille tulee kompensoida esimerkiksi tekemällä energiaverosta progressiivinen.

Eriarvoisuus. Tuloeroja tulee kaventaa. Tuloerojen kaventaminen lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Perustulo takaisi kaikille yhtäläisen perusturvan. Tuloveron progressiota on lisättävä niin, että rikkaat maksavat nykyistä enemmän ja köyhät nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa myös siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.

EU:n lainatakaukset. Suomi tai yksittäinen EU-maa ei voi olla täysin vastuussa muiden maiden talousahdingosta, varsinkin jos ahdinko on seurausta leväperäisestä politiikasta. Euromaiden keskinäistä talouskuria tulee tiukentaa. Tässä tilanteessa on kuitenkin ollut selvää, että pulaan joutuneiden maiden ongelmat säteilisivät nopeasti muualle. Lisäksi tulee varmistaa, että maiden heikko-osaiset eivät joudu ahtaalle.

Euroopan unioni. Euroopan unionissa tulee lisätä ja edistää ympäristönsuojelua, avoimuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Itse äänestin aikaan EU:hun liittymisen puolesta, ja kannatan uusien jäsenvaltioiden, kuten Turkin, ottamista mukaan, mikäli jäsenyyden ehdot vain täyttyvät.

F

Feminismi. Yhteiskunnan rakenteita tulee korjata siten, että sukupuolesta riippumaton tasa-arvoinen yhteiskunta on mahdollinen. Itse olen feministi ja Setan sukupuolitestin mukaan sukupuolipihtailija.

Fossiiliset polttoaineet. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan tarkoittaa sitä, että fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytöstä tulee luopua. Itse käytän mahdollisuuksien mukaan aina vain uusiutuvaa energiaa.

G

Geenimuuntelu. Ihmisillä tulee olla aina oikeus tietää, käyttääkö hän geenimuuntelun avulla tuotettuja elintarvikkeita. Geenimuunneltuja organismeja ei saa päästää leviämään  ympäristöön.

H

Huumausaineet. Huumausaineiden haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Käyttäjien rankaisemisen sijaan kannattaa tukea hoitoon pääsyä. Itse en käytä mitään päihteitä.

I

Ilmastolaki. Suomen tulee sitoutua vähentämään päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Ilmastolain avulla tavoitteeseen päästäisiin ennustettavasti ja varmasti. Itse olen allekirjoittanut ilmastolakivetoomuksen ja tehnyt töitä ilmastolain eteen pitkään kansalaisjärjestöissä.

Ilmastonmuutos. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on tämän päivän suurimpia haasteeita. Tehokkaimmin päästöjä vähennetään parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä puuttumalla metsäkatoon, maatalouden ja liikenteen päästöihin.

Itämeri. Suomen rannikkoa ympäröi valitettavasti  maailman saastunein meri. Itämeri ja muut vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Itse suosin aina luomua ja fosfaatittomia ekopesuaineita sekä kasvisruokaa.

J

Jätteet. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä ja kierrätystä edistää. Jätteiden poltto tai kaatopaikkasijoittaminen on viimeinen vaihtoehto. Jäteveroa on korotettava ja jätteen synnyn ehkäisyyn tulee suunnata 20 prosenttia jätehuollon budjetista. Itse ostan mahdollisimman vähän ja kierrätän kaikki jätteeni.

K

Kansalaistottelemattomuus. Meidän tulee Gandhia mukaillen olla itse se muutos, jonka toivomme maailmassa näkevämme. Väkivallaton ja avoin kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävä vaikuttamisen muoto.

Kansanäänestykset. Ihmisten suoria vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Tämä onnistuu esimerkiksi ottamalla Suomessakin käyttöön sitovat ja suorat kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet.

Kasvisruoka. Kasvisruoan käyttöä tulee lisätä, koska se on ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta keskimääräistä sekaruokavaliota parempi vaihtoehto. On kuitenkin varmistettava, että kasvisruoka tehdään ammattitaitoisesti, ja että siinä on tarpeeksi proteiineja.

Kehitysyhteistyö. Suomen tulee kantaa oma vastuunsa ja auttaa maailman heikko-osaisia. Kehitysyhteistyömäärärahat tulee nostaa sovitusti vähintään 0,7 prosenttiin kansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä.

Kohtuullisuus. Ihmisten hyvinvointia tulee lisätä ekologisissa rajoissa. Meillä ei voi olla etuoikeutta käyttää luonnonvaroja enempää kuin ympäristön kantokyky ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien turvaaminen sallivat. Itse olen tyytyväinen askeetikko.

Kulutus. Luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää merkittävästi. Tutkimusten mukaa onni syntyy useimmiten terveydestä, läheisistä ihmissuhteista ja merkityksellisestä tekemisestä. Itse kulutan mahdollisimman vähän ja vietän usein Älä osta mitään -päivää.

Kuntavero. Kuntaveroa voidaan alentaa, mikäli verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen. Luonnonvarojen käytön verottaminen kannattaa toteuttaa progressiivisesti, jolloin se ei kohdistu pienituloisiin niin voimakkaasti, eikä vie Suomea kohti tasaveroa.

Köyhyys. Maailmassa köyhyyttä voidaan poistaa panostamalla sotimisen sijaan kehitysyhteistyöhön ja naisten aseman parantamiseen. Suomessa köyhyyttä voidaan vähentää takaamalla kaikille asunto ja ottamalla käyttöön perustulo. Itse olen ollut lapsuudessani ja nuoruudessani työttömänä, asunnottomana ja saanut toimeentulotukea.

L

Liikenne. Suomen rataverkon kehittämiseen tarvitaan lisää rahaa. Joukkoliikennettä tulee tukea  ja ympäristölle haitallisista tiehankkeista kannattaa luopua. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää sekä kävelyn ja pyöräilyn asemaa vahvistaa etenkin kaupungeissa ja taajamissa . 75 % liikenneinvestoinneista on suunnattava kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Lentoliikenteen tukeminen ja verohelpotukset tulee lakkauttaa.

Liikunta. Liikunta lisää hyvinvointia. Yhteiskunnan tulee tukea liikuntaharrastuksia ja hyötyliikuntaa esimerkiksi pitämällä huolta jalkakäytävistä, pyöräväylistä, luontopoluista ja muista lähiliikuntapalveluista. Tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia lisää energiaa. Itse harrastan juoksua, pyöräilyä ja teen lihaskuntoharjoittelua sekä liikun luonnossa ja käyn satunnaisesti uimassa.

Luomu. Luomu on tehomaataloutta parempi vaihtoehto sekä ympäristön että eläinten hyvinvoinnin kannalta. Laajamittainen luomuun siirtyminen olisi myös kansantalouden kannalta parempi vaihtoehto kuin tavanomainen maatalous. Itse suosin luomua aina kun mahdollista.

Luonnonsuojelu. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä. Etelä-Suomen metsistä 10 prosenttia tulee suojella, ja soita kannattaa ennallistaa luonnontilaisiksi hiilivarastoiksi. Itse toimin aktiivisesti metsiensuojelun puolesta esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta.

Luontoharrastus. Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta tulee lisätä. Itse liikun paljon jalan ja pyörällä luonnossa. Sen sijaan lintuja tai kasveja tunnistan huonosti.

M

Maahanmuutto. Maahanmuuttopolitiikan lähtökohdaksi on otettava inhimillisyys. Tärkeintä on tukea humanitaarisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa. Myös työperäistä maahanmuuttoa tulee tukea. Itse olen syntynyt Pietarissa ja muuttanut Suomeen 2,5 vuoden ikäisenä.

Maatalous. Suomessa tarvitaan maataloutta. Nykyiset maataloustuet tulee suunnata tehoeläintuotannon sijaan ekologisesti kestävään ja eettiseen luomutuotantoon. Lihantuotannon edistämisohjelmat pitää korvata kasvisruoan edistämisohjelmilla.

Menoleikkaukset. Tiettyjä menoja, kuten puolustusmenoja ja vastikkeettomia yritystukia, voidaan leikata. Peruspalveluiden höylääminen on osoittautunut huonoksi ratkaisuksi varsinkin pidemmällä aikavälillä.

Metsiensuojelu. Metsälaki pitää uudistaa ja metsien suojeluun tulee lisätä reilusti rahaa.

N

Nato. Suomen ei tule liittyä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys tekisi Suomen puolueettomuudesta historiaa ja osallistaisi maatamme maailman sotilaallisiin konflikteihin. Tämä lisäisi Suomen turvattomuutta.

O

Opintotuki. On periaatteellisesti tärkeää, ettei kukaan vähävarainen joudu tyydyttämään perustarpeitaan lainarahalla. Opintotukea tulisi korottaa selvästi nykyisestä, ja se tulisi sitoa indeksiin. Itse olen suorittanut opintoni 8-vuodessa kokopäivätyön ohessa ilman opintotuen nostoa.

P

Pakkoruotsi. Jokaisella tulee olla oikeus opiskella Suomessa ruotsia ja saada palveluita omalla äidinkielellään. Pakkoruotsi ei sellaisenaan kuitenkaan toimi ja virkamiesruotsi on riittämätön systeemi takaamaan ruotsinkielisiä palveluita.

Palkankorotukset. Palkankorotusten sijaan työaikaa on lyhennettävä ja otettava käyttöön kaikille yhtäläinen perustulo.

Perustulo. Jokaisella tulee olla oikeus riittävään perusturvaan. Perustulo mahdollistaisi ihmisille mielekkään tekemisen ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa.

Presidentti. Presidentin valtaoikeuksia voidaan edelleen kaventaa parlamentarismin hengessä.

Pyöräily. Polkupyöräilyn osuutta liikennesuoritteesta tulee lisätä. Parhaiten tämä onnistuu tekemällä lisää kunnollisia pyöräkaistoja ja pyöräparkkeja, parantamalla pyöräväylien kunnossapitoa, edistämällä liikenneturvallisuutta ja tukemalla esimerkiksi työsuhdepolkupyöräilyä. Itse pyöräilen ympäri vuoden noin 5000 km vuodessa.

Päivähoito. Lasten päivähoito-oikeutta ei tule rajoittaa, vaikka vanhemmat olisivat kotonakin. Jokaisella tulee olla mahdollisuus lasten päivähoitoon.

Pääkaupunkiseutu. Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti, ja myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

Pääomatulot. Pääomatulojen verotusta tulee kiristää ja tehdä siitä progressiivinen.

Päästökauppa. Päästöoikeudet tulee huutokaupata. Päästökauppa on tehokas tapa vähentää päästöjä siellä, missä se on kustannustehokkainta. Pidemmällä aikavälillä voitaisiin ottaa käyttöön myös henkilökohtaiset päästökiintiöt ja niillä käytävä kauppa.

R

Raideliikenne. Raideliikenne on ekologinen ja tehokas tapa siirtää ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen. Ratojen kunnossapito tarvitsee nykyistä enemmän rahaa, ja myös lippujen hinnat ja junien palvelutaso tulisi saada nykyistä kilpailukykyisemmiksi . Itse suosin junaa aina pidemmillä matkoilla.

Ruuhkamaksut. Pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön ruuhkamaksut mahdollisimman nopeasti. Tutkimusten mukaan liikenneturvallisuus paranisi ruuhkamaksujen myötä, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät. Ruuhkamaksut olisivat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi.

S

Saimaannorppa. Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä Saimaalla. Siirtymävaiheessa mahdollinen elinkeinon menetys tulee korvata.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä, eikä ketään saa syrjiä seksuaalisen suuntautumisen takia.

Siviilipalvelus. Sivarin kestoa tulee lyhentää ja palveluspaikkojen määrää lisätä. Nykyisestä siviilipalveluksesta voidaan luopua, samalla kun luovutaan miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirrytään vapaaehtoiseen kansalaispalvelukseen.

Sosiaaliturva. Ketään ei saa jättää heitteille. Perustulo varmistaisi kaikille yhtäläisen perusturvan.

Sukupuolikiintiöt. Esimerkiksi naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on Suomessa pieni. Sukupuolikiintiöt ovat olleet tehokas keino edistää tasa-arvoa.

Suurpedot. Suomen suurpetojen, erityisesti susien, määrä on laskenut hälyttävästi. Suomen susikantaa tulisi kasvattaa nykyisestä 135-145 yksilöstä. Susi ja muut suurpedot ovat keskeinen osa suomalaista luontoa ja kulttuurihistoriaa. Eläinsuojelua ja suurpetoja koskevat kysymykset tulisi siirtää maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriön vastuulle. Salakaatoihin tulisi puuttua aktiivisemmin.

T

Taide. Taide pitää ihmiset järjissään. Taide tukee myös itsetuntemusta ja ihmisenä kasvua. Taidealan korkeakoulutusta tulee tukea ja apurahajärjestelmää kehittää.

Transaktiovero. Valuutanvaihtovero olisi tehokas keino hillitä keinottelua ja lisätä verotuloja.

Turkistarhaus. Turkistuotanto ei ole eettisesti kestävällä pohjalla.  Se aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimille ja ympäristöhaittoja esimerkiksi paikallisesti suurien ravinnepäästöjen muodossa. Elinkeinosta tulee luopua ja varmistaa sen harjoittajille muita toimeentulon lähteitä.

Turve. Turpeen poltto aiheuttaa kivihiiltäkin pahemmat kasvihuonekaasupäästöt. Turpeen energiakäytöstä tulee luopua mahdollisimman pian, sillä se pilaa myös vesistöt ja kauniin suoluonnon. Ensi vaiheessa tulee luopua polttoturpeen tuista ja luonnontilaisille soille annetuista turpeenlouhintaluvista.

Tuulivoima. Tuuli on yksi nopeimmin kasvavista energiantuotantomuodoista. Suomi on ollut tuulivoiman kehitysmaa. Tuulivoimaa tulee lisätä ja rutkasti. Omasta mielestäni tuulivoimalat ovat kauniita.

Työaika. Keskimääräistä työaikaa voidaan lyhentää. Työajan lyhentäminen mahdollistaisi työn tasaisemman jakautumisen ja antaisi ihmisille enemmän vapaa-aikaa sekä mahdollisuuksia tehdä muitakin merkityksellisiä asioita.

U

Uraanikaivokset. Suomeen, tai minnekään muuallekaan, ei tule avata yhtään uutta uraanikaivosta niiden ympäristö- ja terveyshaittojen takia. Ydinvoiman käytöstä tulee luopua mahdollisimman pian.

Uskonto. Koulujen uskonnonopetus tulisi korvata kaikille yhteisellä katsomusaineella. Kirkon varojen kerääminen yhteisöveron avulla tulee lopettaa.  Olisi oikeudenmukaisempaa, jos kirkon jäsenet voisivat maksaa tukimaksunsa esimerkiksi jäsenmaksuina. Kirkon lakisääteiset tehtävät tulee siirtää valtion ja kuntien vastuulle. Itse en kuulu mihinkään uskontokuntaan.

V

Vaalirahoitus. Vaalirahakohu on osoittanut, että Suomessa on paljon tehtävää avoimuuden edistämiseksi. Vaalirahoitukselle tulee asettaa katto, jotta rahan keruusta ei muodostu vaalien ensimmäistä kierrosta. Itse käytän eduskuntavaaleissa rahaa noin 15 000 euroa, joista noin  13 000 euroa on omia säästöjä ja 2 000 euroa yksityisiltä ihmisiltä saatuja mikrolahjoituksia (tieto päivitetty 27.3.2011).

Vanhustenhoito. Vanhuksilla tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta.

Venäjä. Venäjä on suomelle hyvä kumppani. Ihmisoikeudet, rauhan edistäminen, oikeusvaltioperiaate, kestävä kehitys ja esimerkiksi köyhyyden vähentäminen on huomioitava kaikessa ulkosuhteiden hoidossa. Venäjään liittyvät uhat ovat luonteeltaan ekologisia. Näitä uhkia ovat esimerkiksi öljykuljetukset, vanhentuneiden ydinvoimaloiden käyttö ja metsäpalot.

Verotus. Työn verotuksesta tulee siirtyä luonnonvarojen kulutuksen verotukseen. Tämä tulee tehdä kuitenkin siten, että pienituloisimmat eivät kärsi, eikä Suomi ajaudu tasaveron suuntaan. Pääomatuloverotusta voidaan nostaa, ja siitä voidaan tehdä progressiivinen. Myös perintöveroa voidaan nostaa, jotta suurten ikäluokkien hyvinvointi- ja terveyspalvelut voidaan turvata.

Vesiensuojelu. Maatalouden fosforikuormitusta tulee vähentää ja vapaana virtaavat vedet säilyttää luonnontilaisina. Pohjavesivarantoja pitää suojella sekä jätevesipuhdistamot ja viemäriverkostot uudistaa kestämään rankkasateita.

Vesivoima. Nykyisiä voimaloita voidaan tehostaa. Uusia vesivoimaloita ei tule rakentaa, koska ne tuhoaisivat harvat jäljellä olevat luonnontilaiset vesistöt.

Y

Ydinvoima. Uutta ydinvoimaa ei tule rakentaa, ja sen käytöstä tulee luopua siirtymäajalla. Ydinvoimaan liittyy merkittäviä ympäristöongelmia uraanin louhinnasta aina jätteen loppusijoitukseen asti. Ydinvoiman avulla päästöjä ei voida vähentää yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin panostamalla energiatehokkuustoimiin ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Yksilön vastuu. Yksilö voi tehdä paljon oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin eteen. Yhteiskunnan tulee kuitenkin viime kädessä varmistaa, että ketään ei jätetä.

Ympäristöhallinto. Alueellisen ympäristöhallinnon resursseja tulee vahvistaa. Osia työ- ja elinkeinoministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä tulee siirtää ympäristöministeriön alaisuuteen.

Ympäristökasvatus. Ympäristökasvatuksen asemaa perusopetuksessa tulee vahvistaa. Jokaisella hallinnonalalla tulisi olla ympäristökasvatuksesta vastaava henkilö.

Ympäristölainsäädäntö. Ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki ja metsälaki pitää uudistaa. Metsästyslainsäädäntö uudistetaan turvaamaan uhanalaiset lait. Ympäristövaikutusten arviointia parannetaan.

Ympäristöverot. Verotuksen painopistettä tulee siirtää luonnonverojen kulutuksen verotukseen. Kulutusverot tulee toteuttaa progressiivisesti, jotta kaikkein pienituloisimmat eivät kärsi kohtuuttomasti.

Ä

Älykkäät sähköverkot. Mahdollistavat hajautetun pienimuotoisen energiatuotannon (pientuuli- ja aurinkovoima, sähköautot, maatilojen bioenergia) sekä sähkökapasiteetin mitoituksen ja energian paremman varastoinnin.  Tämä mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden lisäämisen, energiatehokkuuden paranemisen sekä sähköhäviöiden pienenemisen ja toimitusvarmuuden parantumisen.

Ö

Öljy. Suomen tulee irtautua öljyriippuvuudesta. Tämä onnistuu panostamalla energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin kuten bio- ja aurinkoenergiaan, tuulivoimaan ja maalämpöön.

Yksi kommentti artikkeliin ”Politiikka ABC-Ö”

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa