Istuin lauantaipäivän (4.9.) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin suunnittelupäivässä. Haaste on valtava. Käsillä on syvenevä ilmastokriisi, kiihtyvä sukupuuttoaalto ja näiden taustalla luonnonvarojen ylikulutus. Mitkä sitten ovat tärkeimmät ympäristö- ja luonnonsuojeluhaasteet Uudellamaalla vuonna 2011?
Ohessa päivän aluksi pitämäni lyhyt esitys
1. Syvenevä ilmastokriisi. Kansainvälisen ilmastopolitiikan epäonnistumisen myötä vastuu päästöjen vähentämisestä on yhä enemmän paikallisella ja alueellisella tasolla. Kansainvälisen sopimuksen puute ei vapauta meitä vastuusta toimia. Se vain korostaa paikallisten toimien merkitystä. Uudellamaalla tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
– Vaikuttaminen paikallisiin energiaratkaisuihin: Helsingin Energian ja muiden energialaitosten siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin. Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen.
– Kestävän liikennepolitiikan edistäminen: ruuhkamaksut, kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen, autottomat alueet.
2. Kiihtyvä sukupuuttoaalto. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja siihen liittyvät YK:n tavoitteet ovat epäonnistuneet surkeasti. Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi (Lumo) ei riitä. Uudellamaalla tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
– Perinnemaisemien ylläpito: Perinnemaisemissa piilee merkittävä osa uhanalaisista lajeista. Tämän työn jatkaminen ja laajemtaminen on tärkeää luonnonsuojelutyötä.
– Etelä-Suomen metsien kartoittaminen: Näin voidaan paikantaa tärkeitä uusia metsäalueita suojelun piiriin.
– Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen: Pääkaupunki tarvitsee Nuuksion kansallispuiston rinnalle toisen keuhkon.
– Yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen: Haulikolla ammuttu yhdyskuntarakenne pirstoo ekologisia yhteyksiä sekä pakottaa ihmiset autoriippuvuuteen ja suoraan sähkölämmitykseen.
– Itämeren ja vesistöjen, kuten Vantaanjoen alueen suojelu.
3. Luonnonvarojen ylikulutus. Ilmastokriisin ja sukupuuttoaallon taustalla on luonnonvarojen ylikulutus. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 21.8. – tuolloin ihmiskunta oli kuluttanut loppuun kaikki maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi eletään velaksi. Uudellamaalla tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
– Ympäristökasvatuksen edistäminen: Lapsille, nuorille ja aikuisille tarvitaan myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä luonnosta. Koko elämän kestävä, hyvä luontosuhde alkaa omaan lähiluontoon tutustumisesta.
– Kulutuksen kohtuullistaminen: Ikuinen talouskasvu rajallisella maapallolla on sula mahdottomuus. Myös Uudellamaalla pitää löytää ne keinot, jolla onnellinen, mielekäs ja inspiroiva elämä on mahdollista samaan aikaan kun aiheellisen kulutuksen tasoa lasketaan merkittävästi. Parhaiten tämä onnistuu esimerkiksi vaikuttamalla verotukseen.
4. Yhdistystoiminnan haasteet. Ympäristö- ja luonnonsuojeluasioita edistämään tarvitaan hyvä jengi, joka pystyy yhdessä viemään asioita eteenpäin. Yhdistyksen näkökulmasta haasteita ovat mm. seuraavat tekijät:
– Ihmisten sitouminen löystyy
– Viestintä pirstoutuu, muuttuu kaksisuuntaiseksi ja siirtyy verkkoon
– Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa pitää pystyä lisäämään
Tulevaisuuden yhdistystoiminta pitää rakentaa sen varaan, että ihmiset eivät enää sitoudu, viestintäkenttä pirstoutuu ja yhteistyötä eri tahojen kanssa voidaan tehdä monipuolisesti.
Yksi kommentti artikkeliin ”Uudenmaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhaasteet”