Uudenmaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhaasteet

Istuin lauantaipäivän (4.9.) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin suunnittelupäivässä. Haaste on valtava. Käsillä on syvenevä ilmastokriisi, kiihtyvä sukupuuttoaalto ja näiden taustalla luonnonvarojen ylikulutus. Mitkä sitten ovat tärkeimmät ympäristö- ja luonnonsuojeluhaasteet Uudellamaalla vuonna 2011?

Ohessa päivän aluksi pitämäni lyhyt esitys

1. Syvenevä ilmastokriisi. Kansainvälisen ilmastopolitiikan epäonnistumisen myötä vastuu päästöjen vähentämisestä on yhä enemmän paikallisella ja alueellisella tasolla. Kansainvälisen sopimuksen puute ei vapauta meitä vastuusta toimia. Se vain korostaa paikallisten toimien merkitystä. Uudellamaalla tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:

– Vaikuttaminen paikallisiin energiaratkaisuihin: Helsingin Energian ja muiden energialaitosten siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin. Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen.
– Kestävän liikennepolitiikan edistäminen: ruuhkamaksut, kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen, autottomat alueet.

2. Kiihtyvä sukupuuttoaalto. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja siihen liittyvät YK:n tavoitteet ovat epäonnistuneet surkeasti. Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi (Lumo) ei riitä. Uudellamaalla tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:

– Perinnemaisemien ylläpito: Perinnemaisemissa piilee merkittävä osa uhanalaisista lajeista. Tämän työn jatkaminen ja laajemtaminen on tärkeää luonnonsuojelutyötä.
– Etelä-Suomen metsien kartoittaminen: Näin voidaan paikantaa tärkeitä uusia metsäalueita suojelun piiriin.
– Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen: Pääkaupunki tarvitsee Nuuksion kansallispuiston rinnalle toisen keuhkon.
– Yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen: Haulikolla ammuttu yhdyskuntarakenne pirstoo ekologisia yhteyksiä sekä pakottaa ihmiset autoriippuvuuteen ja suoraan sähkölämmitykseen.
– Itämeren ja vesistöjen, kuten Vantaanjoen alueen suojelu.

3. Luonnonvarojen ylikulutus. Ilmastokriisin ja sukupuuttoaallon taustalla on luonnonvarojen ylikulutus. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 21.8. – tuolloin ihmiskunta oli kuluttanut loppuun kaikki maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi eletään velaksi. Uudellamaalla tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:

– Ympäristökasvatuksen edistäminen: Lapsille, nuorille ja aikuisille tarvitaan myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä luonnosta. Koko elämän kestävä, hyvä luontosuhde alkaa omaan lähiluontoon tutustumisesta.
– Kulutuksen kohtuullistaminen: Ikuinen talouskasvu rajallisella maapallolla on sula mahdottomuus. Myös Uudellamaalla pitää löytää ne keinot, jolla onnellinen, mielekäs ja inspiroiva elämä on mahdollista samaan aikaan kun aiheellisen kulutuksen tasoa lasketaan merkittävästi. Parhaiten tämä onnistuu esimerkiksi vaikuttamalla verotukseen.

4. Yhdistystoiminnan haasteet. Ympäristö- ja luonnonsuojeluasioita edistämään tarvitaan hyvä jengi, joka pystyy yhdessä viemään asioita eteenpäin. Yhdistyksen näkökulmasta haasteita ovat mm. seuraavat tekijät:

– Ihmisten sitouminen löystyy
– Viestintä pirstoutuu, muuttuu kaksisuuntaiseksi ja siirtyy verkkoon
– Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa pitää pystyä lisäämään

Tulevaisuuden yhdistystoiminta pitää rakentaa sen varaan, että ihmiset eivät enää sitoudu, viestintäkenttä pirstoutuu ja yhteistyötä eri tahojen kanssa voidaan tehdä monipuolisesti.

Piirin suunnittelupäivän yhteydessä kävimme tutustumassa myös lähilluontoon

Yksi kommentti artikkeliin ”Uudenmaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhaasteet”

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin