Viikkopäiväkirja 23 (7.6.-13.6.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 10 km aikaan 43:44. Tämä taisi olla yksi nopeimpia 10 km juoksuja, joita olen koskaan tehnyt. Amupäivä sujui työhaastatteluita tehdessä. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja kävin Helsingin Nuorisoasiankeskuksen Focus-ryhmän kokouksessa pohtimassa nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamista Helsingissä. Hilpeyttä päivän mittaan herätti sunnuntaina YLE:n pääuutislähetyksessä näytetty takapuoleni. Onneksi päällä ei ollut muodikkaita ”rännihousuja”.

Solidaarisuuskalenteri

Tiistaina söin aamiaista hyvien järjestöjen toiminnanjohtajien ja pääsihteereiden kanssa. Päivä jatkui työhaastatteluita tehdessä ja lopulta palaverilla ydinvoimakysymyksistä. Ennen lomia kun pitäisi vielä kaataa pari ydinvoimahakemusta. Päivän kiinnostavin uutinen liittyi kuitenkin oikeusministeriön työryhmän mietintöön äänestysikärajan laskemisesta. Kirjoittelin aiheesta illalla blogiini: Äänestysikäraja 16 vuoteen.

Keskiviikkona istuin aamupäivän Vihreän Sivistysliiton Onnellisuustalous – vaihtoehtoja bruttokansantuotteen kasvulle -seminaarissa. Lounaalla kävin STTK:n alue- ja elinkeinopoliittisen asiantuntija Lauri Korkeaojan kanssa keskustelemasta tulevasta SuomiAreenan keskustelutilaisuudesta. Iltapäivällä juhlittiin Luonto-Liiton EVS-vapaaehtoisen läksiäisiä. Lisäksi pääsin Radio YLE Puheen päiväntasaajaan keskustelemaan luontosuhteesta ja vähän muustakin. Alkuillasta oli vielä Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaveri.

Torstaina kävin aamupäivällä keskustelemassa Likessä yhdestä kirjaprojektista. Iltapäivällä taas tapasin urheiluoikeuden professori Heikki Halilaan liittyen yhdistyslakiin sekä osittain tai kokonaan verkossa tapahtuvaan kansalaistoimintaan. Lisäksi osallistuin Kenen ilmasto? -kirjan julkaisutilaisuuteen Rosebudin Korjaamon kirjakaupassa. Illalla johdin puhetta Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksessa. Kevätkauden viimeisen kokouksen päätteeksi kävimme syömässä Ravintola Groteskissa, jossa saimme odotella 1h 20 min etukäteen tilattua annosta. Alkupalaksi keittiöstä tarjoiltiin kuitenkin herkullista tomaattivettä.

Perjantaina vietin toimistopäivää. Valmistelin Luonto-Liiton hallituksen kokousta ja muita tulevan viikon asioita. Lounaalla kävin Vision opintojohtaja Ville Ylikahrin kanssa. Alkuillasta kävimme istumassa Annukan kanssa iltaa Pashassa ja teimme kesäsuunnitelmia. Illalla katsoimme Mika Kaurismäen elokuvan Haarautuvan rakkauden talo.

Lauantaina nukuimme pitkään ja hoidimme Annukan kanssa viikkosiivouksen. Tämän jälkeen kirjoittelin kolme lyhyttä artikkelia, muokkasin degrowth-teesejä ja pohjustin erästä kirjahanketta. Samalla seurasin Keskustan puoluekokousta verkossa. Illalla kävimme Jukan, Elinan ja Kuuran luona syömässä Vegaanin uuden keittokirjan mukaisesti tehtyä ohraa ja pinaattitofua sekä istumassa iltaa. Samassa yhteydessä lukaisin läpi Kaarina Davisin teoksen Irti oravanpyörästä.

Sunnuntaina kävin juoksemassa 20 km lenkin. Muuten päivä sujui tulevan viikon esityksiä ja kirjoituksia valmistellessa.

Viikon aikana kävin juoksemassa 5 kertaa  (yhteensä 60 km) ja pyöräilin 78 km sekä tein kotona kerran lihaskuntoharjoitusta. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 83,5 tuntia.

Tulevan viikon aikana on vielä liuta kokouksia, olen puhumassa Kotkassa ydinvoimasta sekä mainostoimisto Taivaassa omista projekteistani. Lisäksi vierailen Kuninkaan kartanossa Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokouksessa. Viikonlopuksi suuntaan Kolille Luonto-Liiton hallituksen kokoukseen.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.