Tiistaina (1.6.) osallistuin Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitystä koskevaan seminaariin. Liikennepoliittisen selonteon myötä toteutettu ja vuosi sitten valmiiksi saatu ruuhkamaksuselvitys osoittaa, että ruuhkamaksu olisi tehokas keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja yhteiskunnallisia hyötyjä.
– Ruuhkat vähenesivät
– Juokkoliikenteen käyttö lisääntyisi
– Ilmanlaatu paranisi ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät
– Liikenneturvallisuus paranisi
– Seudun elinkeinoelämälle koituisi sekä hyötyjä että kustannuksia
– Maankäyttö tiivistyisi
– Ruuhkamaksut olisivat taloudellisesti kannattavia ja niistä seuraisi yhteiskuntataloudellisia hyötyjä
Vastaavia vaikutuksia voitaisiin toki saavuttaa osittain myös muilla yksittäisillä toimenpiteillä, kuten tieinvestoinneilla, joukkoliikenteen kehittämisellä, maksuttomalla joukkoliikenteellä, pysäköinnin hinnoittelulla, liikkumisen ja liikenteen hallinnalla, liityntäpysäköinnillä, maankäytön tiivistämisellä ja polttoaineen hinnan nostolla. Näiden toimenpiteiden vaikutukset olisivat kuienkin rajallisia ruuhkamaksuihin verrattuna.
Selvityksestä tehdyllä lausuntokierroksella suurin osa lausunnonantajista katsoi, että ruuhkamaksu olisi tehokas keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että ruuhkamaksu on erinomainen keino hillitä liikenteen haittoja.
Pitäisikö tuumasta sitten ryhtyä toimeen?
Liikenne- ja viestintäministeriö päätti kuitenkin vielä jatkaa selvitysten tekemistä. Jatkaotarkastelun pohjana on kilometripohjainen ruuhkamaksumalli vuoden 2020 tilanteessa. Selvityksessä lähdetään myös siitä, että ruuhkamaksun tuotto palautetaan alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Selvitysten parissa on jahkailtu nyt yli kaksi vuotta. Ensin tehtiin esiselvitys siitä, miten asiaa tulisi selvittää. Tämän jälkeen toteutettiin varsinainen selvitys ja nyt on menossa jatkoselvityksen teko, jonka yhteydessä toteutetaan vielä useita osaselvityksiä sosiaalisista vaikutuksista, tavaraliikenteestä, yhdyskuntarakenteesta ja aluetaloudesta. Kansainvälisiä kokemuksia ja selvityksiä on lisäksi olemassa vino pino.
Jää vain nähtäväksi, kuinka pitkään ministeriö kehtaa jahkailla asian kanssa.
2.6.2010: Ruuhkamaksu – Mikä maksaa?
Tiistaina (1.6.) osallistuin Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitystä http://ruuhkamaksu.fi/ koskevaan seminaariin. Liikennepoliittisen selonteon myötä toteutettu ja vuosi sitten valmiiksi saatu ruuhkamaksuselvitys osoittaa, että ruuhkamaksu olisi tehokas keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja yhteiskunnallisia hyötyjä.
– Ruuhkat vähenesivät
– Juokkoliikenteen käyttö lisääntyisi
– Ilmanlaatu paranisi ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät
– Liikenneturvallisuus paranisi
– Seudun elinkeinoelämälle koituisi sekä hyötyjä että kustannuksia
– Maankäyttö tiivistyisi
– Ruuhkamaksut olisivat taloudellisesti kannattavia ja niistä seuraisi yhteiskuntataloudellisia hyötyjä
Vastaavia vaikutuksia voitaisiin toki saavuttaa osittain myös muilla yksittäisillä toimenpiteillä, kuten tieinvestoinneilla, joukkoliikenteen kehittämisellä, maksuttomalla joukkoliikenteellä, pysäköinnin hinnoittelulla, liikkumisen ja liikenteen hallinnalla, liityntäpysäköinnillä, maankäytön tiivistämisellä ja polttoaineen hinnan nostolla. Näiden toimenpiteiden vaikutukset olisivat kuienkin rajallisia ruuhkamaksuihin verrattuna.
Selvityksestä tehdyllä lausuntokierroksella suurin osa lausunnonantajista katsoi, että ruuhkamaksu olisi tehokas keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että ruuhkamaksu on erinomainen keino hillitä liikenteen haittoja.
Pitäisikö tuumasta sitten ryhtyä toimeen?
Liikenne- ja viestintäministeriö päätti kuitenkin vielä jatkaa selvitysten tekemistä. Jatkaotarkastelun pohjana on kilometripohjainen ruuhkamaksumalli vuoden 2020 tilanteessa. Selvityksessä lähdetään myös siitä, että ruuhkamaksun tuotto palautetaan alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Selvitysten parissa on jahkailtu nyt yli kaksi vuotta. Ensin tehtiin esiselvitys siitä, miten asiaa tulisi selvittää. Tämän jälkeen toteutettiin varsinainen selvitys ja nyt on menossa jatkoselvityksen teko, jonka yhteydessä toteutetaan vielä useita osaselvityksiä sosiaalisista vaikutuksista, tavaraliikenteestä, yhdyskuntarakenteesta ja aluetaloudesta. Kansainvälisiä kokemuksia ja selvityksiä on lisäksi olemassa vino pino.
Jää vain nähtäväksi, kuinka pitkään ministeriö kehtaa jahkailla asian kanssa.
Yksi kommentti artikkeliin ”Ruuhkamaksu – Mikä maksaa?”
Kommentointi on suljettu.