Sokratesta mukaillen voidaan sanoa, että tyytyväinen ihminen elää hyveellistä elämää. Toki ääripäitä kannattaa välttää. Aristoteleen mukaan hyveet ovat keskikohtia kahden paheen välissä. Kirjoitussarjan kymmenennessä osassa listaan Benjamin Franklinin ajatuksia mukaillen tyytyväisen ihmisen kymmenen hyvettä.
1. Uteliaisuus. Maailmaan ja muutoksiin kannattaa suhtautua uteliaasti. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin huomionsa kohdistaa ja pyrkiä oppimaan aina uutta. Valitseeko illalla television katselun vai kirjan lukemisen tai keskustelun, energisoiko itsensä suklaapatukalla vai juoksulenkillä. Franklin Rooseveltin sanoin: ”Ihmiset eivät ole kohtalonsa vankeja, he ovat oman mielensä vankeja.”
2. Kuunteleminen. Ihmiset kuuntelevat vasta kun kokevat tulevansa itse kuulluksi. Niitä kuunnellaan, jotka puhuvat harvoin. Niitä vihataan, jotka puhuvat pahaa toisista. Niitä arvostetaan, jotka puhuvat toisista hyvää. Jos et keksi toisesta mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa kunnes saat aiheen sanoa jotain hyvää.
3. Järjestys. Sotkuinen koti, työpaikka, kalenteri ja ylitsepursuileva sähköposti johtavat sameaan ajatteluun. Kannattaa päättää paikka ja aika kullekin esineelle ja asialle. Epäjärjestys johtaa itsekurin lopahtamiseen ja ajatusten harhailuun. Raskaan työpäivän jälkeen siivouksen jälkeinen mielihyvä palauttaa paremmin kuin television tuijottelu sohvalla.
4. Kohtuullisuus. Meillä on rajallisesti resursseja käytössämme. Aikaa, varoja, energiaa ja arvokkaita ihmissuhteita kannattaa säästää tärkeitä päämääriä varten. Energiaa ei kannata tuhlata kielteisiin tunteisiin. Taloudellinen riippumattomuus syntyy pidättäytymällä menoista. Se, joka on vähästä kiitollinen, on rikas. Kulutuskarkuri on niin rikas, että hänellä on varaa olla ilman.
5. Rehellisyys. Mitä puhtaammat ja julkisemmat motiivit sinulla on, sitä paremmin jaksat. Ihminen muistetaan siitä, mitä hänen tekonsa edustaa. Vilpitön ihminen näkee asiat muiden silmin. Voidakseen vaikuttaa, täytyy olla itse totuudenmukainen, uskottava ja vaikuttunut.
6. Oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuutta on välittää itseään pienemmista ja heikommista olennoista. Oikeus on valintoja, itsensä alttiiksi laittamista ja vaaraan asettumista sen puolesta, jota pitää oikeana. Oikeutta tulee vaatia myös muilta. Gandhia mukaillen ihmisen mitta on se, miten hän kohtelee kaikkein huono-osaisinta.
7. Terveys. Terveys on kykyä palautua rasituksesta sekä kestää henkisiä ja fyysisiä takaiskuja. Mitä puhtaammin voi elää kehon, asenteiden, elämäntapojen ja ympäristön suhteen, sitä terveempi on. Ei kannata harjoittaa sellaisia tapoja, jotka myrkyttävät ruumiin ja mielen. Kun asettaa energian riittävyyden ja terveyden päivittäiseksi tavoitteeksi, ei tarvitse murehtia voimien riittävyydestä. Fyysinen rasitus, riittävä lepo ja pidättäytyminen riippuvuutta aiheuttavista turhakkeista luo pohjan tyytyväiseen elämään.
8. Rauhallisuus. Vähäpätöisten asioiden ei kannata antaa vaivata itseään. Kateellisuus, kauna ja syyllisyydentunto rikkovat mielenrauhamme. Kun pystyy välttämään vihastumista, kiihtymistä, turhautumista ja katkeruutta, voi elää tyytyväistä elämää. Energiaa ei kannata tuhlata asioihin, joille ei voi mitään. Mahdollisiin takaiskuihin kannattaa valmistautua, mutta niiden todennäköisyys ei vähene, vaikka niitä murehtisi kaikki illat. Huolia kannattaa vähätellä ja iloja korostaa.
9. Ystävyys ja rakkaus. Elämä ja sen tuomat hedelmät kannattaa jakaa muiden kanssa. Benjamin Franklinin mukaan hyveet, jotka eivät koidu ystävien hyväksi, eivät ole hyveitä lainkaan. Ahneus on heikkoutta. Tyytyväinen ihminen on niin vahva, että hänellä on voimia auttaa muita. Sosiaaliset suhteet ovat itsesi peili. Ihannetilanteessa paras ystäväsi on oma puolisosi.
10. Vaatimattomuus. Tyytyväinen ja vahva ihminen ei korosta itseään. Tyytyväisen ihmisen teot ja olemus puhuvat itsessään selvää kieltä. Mitä vähemmän pystyy ajattelemaan itseään, sitä vaikeampi kenenkään on satuttaa ja sitä suuremmaksi kasvaa toisia ihmisiä palvellessa.
Näiden lisäksi hyveitä voisivat olla esimerkiksi lempeys ja empatia, kyky asettua toisen asemaan, viha, ymmärtämisen halu, rohkeus, toivo, onnellisuus, vapaus, urhoollisuus, innostus, energia, sympatia, suvaitsevaisuus, anteliaisuus, yltäkylläisyys, riemu, keskustelu, elämän kunnioittaminen, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys ja ymmärrys sekä kyky arvostaa ja kannustaa toista.
Kannattaa lukea myös tämä: Tunne luonteen vahvuutesi ja elä onnellista hyveellistä elämää.
* * *
Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.
Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.
Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: https://leostranius.fi/?p=1559
8.3.2010 Hyveet – Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 10
Sokratesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sokrates mukaillen voidaan sanoa, että tyytyväinen ihminen elää hyveellistä elämää. Toki ääripäitä kannattaa välttää. Aristoteleen mukaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Aristoteles#Etiikka hyveet ovat keskikohtia kahden paheen välissä. Kirjoitussarjan kymmenennessä osassa listaan Benjamin Franklinin ajatuksia mukaillen tyytyväisen ihmisen kymmenen hyvettä.
1. Uteliaisuus. Maailmaan ja muutoksiin kannattaa suhtautua uteliaasti. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin huomionsa kohdistaa ja pyrkiä oppimaan aina uutta. Valitseeko illalla television katselun vai kirjan lukemisen tai keskustelun, energisoiko itsensä suklaapatukalla vai juoksulenkillä. Franklin Rooseveltin sanoin: ”Ihmiset eivät ole kohtalonsa vankeja, he ovat oman mielensä vankeja.”
2. Kuunteleminen. Ihmiset kuuntelevat vasta kun kokevat tulevansa itse kuulluksi. Niitä kuunnellaan, jotka puhuvat harvoin. Niitä vihataan, jotka puhuvat pahaa toisista. Niitä arvostetaan, jotka puhuvat toisista hyvää. Jos et keksi toisesta mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa kunnes saat aiheen sanoa jotain hyvää.
3. Järjestys. Sotkuinen koti, työpaikka, kalenteri ja ylitsepursuileva sähköposti johtavat sameaan ajatteluun. Kannattaa päättää paikka ja aika kullekin esineelle ja asialle. Epäjärjestys johtaa itsekurin lopahtamiseen ja ajatusten harhailuun. Raskaan työpäivän jälkeen siivouksen jälkeinen mielihyvä palauttaa paremmin kuin television tuijottelu sohvalla.
4. Kohtuullisuus. Meillä on rajallisesti resursseja käytössämme. Aikaa, varoja, energiaa ja arvokkaita ihmissuhteita kannattaa säästää tärkeitä päämääriä varten. Energiaa ei kannata tuhlata kielteisiin tunteisiin. Taloudellinen riippumattomuus syntyy pidättäytymällä menoista. Se, joka on vähästä kiitollinen, on rikas. Kulutuskarkuri on niin rikas, että hänellä on varaa olla ilman.
5. Rehellisyys. Mitä puhtaammat ja julkisemmat motiivit sinulla on, sitä paremmin jaksat. Ihminen muistetaan siitä, mitä hänen tekonsa edustaa. Vilpitön ihminen näkee asiat muiden silmin. Voidakseen vaikuttaa, täytyy olla itse totuudenmukainen, uskottava ja vaikuttunut.
6. Oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuutta on välittää itseään pienemmista ja heikommista olennoista. Oikeus on valintoja, itsensä alttiiksi laittamista ja vaaraan asettumista sen puolesta, jota pitää oikeana. Oikeutta tulee vaatia myös muilta. Gandhia mukaillen ihmisen mitta on se, miten hän kohtelee kaikkein huono-osaisinta.
7. Terveys. Terveys on kykyä palautua rasituksesta sekä kestää henkisiä ja fyysisiä takaiskuja. Mitä puhtaammin voi elää kehon, asenteiden, elämäntapojen ja ympäristön suhteen, sitä terveempi on. Ei kannata harjoittaa sellaisia tapoja, jotka myrkyttävät ruumiin ja mielen. Kun asettaa energian riittävyyden ja terveyden päivittäiseksi tavoitteeksi, ei tarvitse murehtia voimien riittävyydestä. Fyysinen rasitus, riittävä lepo ja pidättäytyminen riippuvuutta aiheuttavista turhakkeista luo pohjan tyytyväiseen elämään.
8. Rauhallisuus. Vähäpätöisten asioiden ei kannata antaa vaivata itseään. Kateellisuus, kauna ja syyllisyydentunto rikkovat mielenrauhamme. Kun pystyy välttämään vihastumista, kiihtymistä, turhautumista ja katkeruutta, voi elää tyytyväistä elämää. Energiaa ei kannata tuhlata asioihin, joille ei voi mitään. Mahdollisiin takaiskuihin kannattaa valmistautua, mutta niiden todennäköisyys ei vähene, vaikka niitä murehtisi kaikki illat. Huolia kannattaa vähätellä ja iloja korostaa.
9. Ystävyys ja rakkaus. Elämä ja sen tuomat hedelmät kannattaa jakaa muiden kanssa. Benjamin Franklinin mukaan hyveet, jotka eivät koidu ystävien hyväksi, eivät ole hyveitä lainkaan. Ahneus on heikkoutta. Tyytyväinen ihminen on niin vahva, että hänellä on voimia auttaa muita. Sosiaaliset suhteet ovat itsesi peili. Ihannetilanteessa paras ystäväsi on oma puolisosi.
10. Vaatimattomuus. Tyytyväinen ja vahva ihminen ei korosta itseään. Tyytyväisen ihmisen teot ja olemus puhuvat itsessään selvää kieltä. Mitä vähemmän pystyy ajattelemaan itseään, sitä vaikeampi kenenkään on satuttaa ja sitä suuremmaksi kasvaa toisia ihmisiä palvellessa.
Näiden lisäksi hyveitä voisivat olla esimerkiksi lempeys ja empatia, kyky asettua toisen asemaan, viha, ymmärtämisen halu, rohkeus, toivo, onnellisuus, vapaus, urhoollisuus, innostus, energia, sympatia, suvaitsevaisuus, anteliaisuus, yltäkylläisyys, riemu, keskustelu, elämän kunnioittaminen, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys ja ymmärrys sekä kyky arvostaa ja kannustaa toista.
Kannattaa lukea myös tämä: Tunne luonteen vahvuutesi ja elä onnellista hyveellistä elämää http://www.vehmasassembly.com/tag/benjamin-franklin/
* * *
Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.
Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.
Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: https://leostranius.fi/?p=1559
Ihania ohjeita ja niin helposti kaikkien omaksuttavissa. Olen miettinyt maailmankuvaasi ja minusta tuntuu, että psykologisfilosofisesti maailmankuvaasi kuvaavat erittäin tarkasti termit parsimony, frugality ja obstinacy. Ihailen sinua. Toivottavasti näemme sinut vielä jonakin päivänä tämän maan johdossa johtamassa koko Suomi hiilineutraaliin tulevaisuuteen.
Hei Maria-Stina
Kiitos positiivisesta palautteesta! Sitä tulee aina aivan liian vähän.
Tosi kiva jos nuo tekstit ovat herättäneet ajatuksia. Tosin mulla ei ole aavistustakaan mitä tarkoittavat sanat: parsimony, frugality ja obstinacy 🙂
Tsemppiä ja aurinkoisia kevätpäiviä!
Parhain terveisin
-Leo
Komppaan Maria-Stinaa, vaikken minäkään tiedä noista käsitteistä sen enempää!
Jatka ahkeraa ja laadukasta bloggailua elämästä ja ympäristönsuojelusta, Leo. Sinua kuunnellaan.
Onko olemassa muita paikkoja kuin tämä blogi, josta voisi lukea Leon ajatuksia. Minusta on ihan tullut fani!